Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
eräjormeliini Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Syy 2011 Viestejä: 334 Paikkakunta: P- Savo
|
Lähetetty: 26.10.2011 17:55 Viestin aihe: |
|
|
tuhola kirjoitti: | Niimpä, siksi tässä eräjormeliinin faktojen pöytään lyömistä odotan.. Vai olisiko sittenkin niin että hänkin kirjoittaisi vain omia mielipiteitään?
Minä kirjoitan vain omia mielipiteitä, enkä pysty niitä faktoiksi todistamaan. Paitsi joiltain osin maastossa näyttämällä. Foorumilta luettua uskoo ken uskoo niin aivan sama.
Jos alueella soi 18 mustaa metsoa ja niistä ammut seuravana syksynä kolme niin jää 15 metsoa seuraavalle keväälle. Koppeloita paikalle tulee sama määrä mitä edelliskeväänä. Väittääkö joku että tuo kolmen metson kuolema vaikuttaa metsokantaan oleellisesti, esim. romahduttamalla poikastuoton.. -varmasti väittää.. Väitän että uroksia voi aina verottaa hieman ankarammin mitä naaraita, ilman että kannan tuotto laskee. Sama pätee myös hirvieläimiin. Jos tuossa edellisessä esimerkissä ammuttaisiin esim. 10 metsoa niin sitten vaikutusta alkaisi varmaan jonkin verran näkymään. Mutta 1-5 mustan kuolema ei kantaa romahduta.
Tämä on vain minun mielipide mutta tästä löytynee myös tutkimustuloksia jos penkomaan lähdetään. |
No eiköhän niitä metsoja joudu myös petojen suihin, ei ne siellä odota pelkästään ihmisten saaliiksi joutumista... _________________
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Rastinsahi Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Elo 2005 Viestejä: 7252 Paikkakunta: Lapin lääni
|
Lähetetty: 27.10.2011 10:20 Viestin aihe: |
|
|
eräjormeliini kirjoitti: | tuhola kirjoitti: | Niimpä, siksi tässä eräjormeliinin faktojen pöytään lyömistä odotan.. Vai olisiko sittenkin niin että hänkin kirjoittaisi vain omia mielipiteitään?
Minä kirjoitan vain omia mielipiteitä, enkä pysty niitä faktoiksi todistamaan. Paitsi joiltain osin maastossa näyttämällä. Foorumilta luettua uskoo ken uskoo niin aivan sama.
Jos alueella soi 18 mustaa metsoa ja niistä ammut seuravana syksynä kolme niin jää 15 metsoa seuraavalle keväälle. Koppeloita paikalle tulee sama määrä mitä edelliskeväänä. Väittääkö joku että tuo kolmen metson kuolema vaikuttaa metsokantaan oleellisesti, esim. romahduttamalla poikastuoton.. -varmasti väittää.. Väitän että uroksia voi aina verottaa hieman ankarammin mitä naaraita, ilman että kannan tuotto laskee. Sama pätee myös hirvieläimiin. Jos tuossa edellisessä esimerkissä ammuttaisiin esim. 10 metsoa niin sitten vaikutusta alkaisi varmaan jonkin verran näkymään. Mutta 1-5 mustan kuolema ei kantaa romahduta.
Tämä on vain minun mielipide mutta tästä löytynee myös tutkimustuloksia jos penkomaan lähdetään. |
No eiköhän niitä metsoja joudu myös petojen suihin, ei ne siellä odota pelkästään ihmisten saaliiksi joutumista... |
Mielipiteen sijaan vähän tutkittua tietoa:
Mettojen verottamisessa on hyvä ottaa huomioon sekin seikka, että niitä on poikueessa vähemmän kuin koppeloita. Ne kehittyvät hitaammin ja niiden kuolleisuus on suurempi poikasvaiheessa. (Kangas & Karsikko 1993, 8–9.) Siksi syksyynkin ehtinyt poikametto on jo selviytyjä verrattuna samanikäiseen koppeloon.
Vanhat linnut ovat aina niitä parhaita selviytyjiä ja parasta tuottavaa kantaa. Nimenomaan niitä pitää säästää, eikä niinkään tuijottaa sukupuoleen. _________________ Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peura-esari Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2007 Viestejä: 3209 Paikkakunta: Kaljalla
|
Lähetetty: 27.10.2011 10:44 Viestin aihe: |
|
|
Ilmankos ruotsissa on niin huonot lintukannat _________________ Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21116 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 27.10.2011 10:53 Viestin aihe: |
|
|
Rastisahi
Mutta pitää muistaa jotta yksi musta hoitelee monta koppeloa "tuottavaan kuntoon". Ukkometsot eivät muni, joten ne ne eivät sinänsä ole tuoton kannalta LÄHESKÄÄN niin tärkeitä mitä koppelot, kunhan niitä on vaan riittävästi hoitamaan alueen koppelot munintakuntoon. Aivan sama pätee mm. hirvikannan hoidossa. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peura-esari Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2007 Viestejä: 3209 Paikkakunta: Kaljalla
|
Lähetetty: 27.10.2011 10:57 Viestin aihe: |
|
|
Turha tähän on suomalaista hirvijahtia sotkea, aina lävähtää nimittäin kun vähänkin sarvi/et näkyy. _________________ Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 27.10.2011 11:23 Viestin aihe: |
|
|
Peura-esari kirjoitti: | Ilmankos ruotsissa on niin huonot lintukannat |
Niimpä. Taitaa riittää myös turisteille.
Minusta mustien lintujen latvalinnustus voitaisiin sallia jälleen myös meillä.
Kynnelle kykenevät menevät tietysti ruotsiin.
BTW: Lapland Hunting & Game:n Christian Eek Doroteasta puhuu hyvin suomea.
Yksi Eberlestock-jälleenmyyjistä.
Ei kun matkoja varaamaan. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Peura-esari Kanta-asiakas
Liittynyt: 07 Elo 2007 Viestejä: 3209 Paikkakunta: Kaljalla
|
Lähetetty: 27.10.2011 11:24 Viestin aihe: |
|
|
BTW. Eek-herraa on helvetin vaikea saada kiinni, vaikka hyvin suomea puhuukin. Sähköposteihinkin vastaa kevyellä vuoden viiveellä ja puhelimeenkin kerran kuussa. _________________ Nenäpunkki- mikä ihana tekosyy... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Rastinsahi Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Elo 2005 Viestejä: 7252 Paikkakunta: Lapin lääni
|
Lähetetty: 27.10.2011 11:50 Viestin aihe: |
|
|
tuhola kirjoitti: | Rastisahi
Mutta pitää muistaa jotta yksi musta hoitelee monta koppeloa "tuottavaan kuntoon". Ukkometsot eivät muni, joten ne ne eivät sinänsä ole tuoton kannalta LÄHESKÄÄN niin tärkeitä mitä koppelot, kunhan niitä on vaan riittävästi hoitamaan alueen koppelot munintakuntoon. Aivan sama pätee mm. hirvikannan hoidossa. |
Yksi musta ei hoitele yhtään mitään yksinään. Siihen pisteeseen, että kukko hyppää koppelon selkään tarvitaan aina toimiva soidin, jossa sitten ne valtakukot hoitelevat naaraat ja pojat nuolevat näppejään ynnä harjoittelevat tulevaa. _________________ Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 27.10.2011 11:52 Viestin aihe: |
|
|
Peura-esari kirjoitti: | BTW. Eek-herraa on helvetin vaikea saada kiinni, vaikka hyvin suomea puhuukin. Sähköposteihinkin vastaa kevyellä vuoden viiveellä ja puhelimeenkin kerran kuussa. |
Kokeile tätä: dorotea.sportis@live.se _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 21116 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 27.10.2011 12:56 Viestin aihe: |
|
|
Rastinsahi kirjoitti: | tuhola kirjoitti: | Rastisahi
Mutta pitää muistaa jotta yksi musta hoitelee monta koppeloa "tuottavaan kuntoon". Ukkometsot eivät muni, joten ne ne eivät sinänsä ole tuoton kannalta LÄHESKÄÄN niin tärkeitä mitä koppelot, kunhan niitä on vaan riittävästi hoitamaan alueen koppelot munintakuntoon. Aivan sama pätee mm. hirvikannan hoidossa. |
Yksi musta ei hoitele yhtään mitään yksinään. Siihen pisteeseen, että kukko hyppää koppelon selkään tarvitaan aina toimiva soidin, jossa sitten ne valtakukot hoitelevat naaraat ja pojat nuolevat näppejään ynnä harjoittelevat tulevaa. |
Luetun ymmärtäminen tökkii.. Lue tuo lihavoitu uudelleen.
Voin ampua vaikka 10 metsoa samalta alueelta jos varaa on. Pitää vaan tietää paljonko sitä varaa on.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
hilipata Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Elo 2005 Viestejä: 1277
|
Lähetetty: 27.10.2011 13:15 Viestin aihe: |
|
|
Rastinsahi kirjoitti: | Yksi musta ei hoitele yhtään mitään yksinään. Siihen pisteeseen, että kukko hyppää koppelon selkään tarvitaan aina toimiva soidin, jossa sitten ne valtakukot hoitelevat naaraat ja pojat nuolevat näppejään ynnä harjoittelevat tulevaa. |
Se on just näin ja sama periaate käy myös teereen. Missä kovimmat kukot siellä myös kanat. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
-Myke- Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Lok 2010 Viestejä: 172
|
Lähetetty: 27.10.2011 13:25 Viestin aihe: |
|
|
Tuli tuossa mieleen vain että onko tarkempaa tietoa minkälaiselle alueelle soitimesta teerikanat ja koppelot tekevät pesän? jäävätkö yleensä lähialueelle vai onko pitkiäkin välimatkoja? _________________ Oon kai mää ennenki.. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
perisofeus Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Lok 2006 Viestejä: 6147 Paikkakunta: Rovaniemi
|
Lähetetty: 27.10.2011 13:59 Viestin aihe: |
|
|
-Myke- kirjoitti: | Tuli tuossa mieleen vain että onko tarkempaa tietoa minkälaiselle alueelle soitimesta teerikanat ja koppelot tekevät pesän? jäävätkö yleensä lähialueelle vai onko pitkiäkin välimatkoja? |
Kai tuosta löytyy tietoa jostain, mutta kesällä kävin kalassa parinkin metson soidinpaikan lähistöllä niin toisen lähellä marssi koppelonpoikuus tien yli ja myöhemmin kesällä toisessa karkasi poikuus maasta puihin.
Tuo jälkimmäinen ei ole aivan varma soidinpaikka, mutta olen siitä läheltä karkottanut ehkä 5 mettoa yhdellä onkireissulla läheltä toisiaan.
Oma veikkaus on, että moni jää 1-3 Km säteelle, mutta kai ne voi mennä kauemmaksikin.
Kyllä ne jostain lähimaista syksyllä usein löytyvät. Kesällä ojankorvista jne. _________________ Villilä, ei-kesitetyllä meänkielelä joka päivä, ympäri vuen. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Rastinsahi Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Elo 2005 Viestejä: 7252 Paikkakunta: Lapin lääni
|
Lähetetty: 27.10.2011 14:21 Viestin aihe: |
|
|
tuhola kirjoitti: | Rastinsahi kirjoitti: | tuhola kirjoitti: | Rastisahi
Mutta pitää muistaa jotta yksi musta hoitelee monta koppeloa "tuottavaan kuntoon". Ukkometsot eivät muni, joten ne ne eivät sinänsä ole tuoton kannalta LÄHESKÄÄN niin tärkeitä mitä koppelot, kunhan niitä on vaan riittävästi hoitamaan alueen koppelot munintakuntoon. Aivan sama pätee mm. hirvikannan hoidossa. |
Yksi musta ei hoitele yhtään mitään yksinään. Siihen pisteeseen, että kukko hyppää koppelon selkään tarvitaan aina toimiva soidin, jossa sitten ne valtakukot hoitelevat naaraat ja pojat nuolevat näppejään ynnä harjoittelevat tulevaa. |
Luetun ymmärtäminen tökkii.. Lue tuo lihavoitu uudelleen.
Voin ampua vaikka 10 metsoa samalta alueelta jos varaa on. Pitää vaan tietää paljonko sitä varaa on.. |
Voin myös ampua vaikka 10 koppeloa yhdeltä alueelta jos varaa on. Pitää vaan tietää paljonko sitä varaa on. Jos on ainoa metsästäjä kyseisellä läntillä, niin mikäs siinä, näin vaan ei yleensä ole ja tieto tuskin jokaisen metsästäjän kesken kulkee. Suurempi ongelma on mielestäni ennemmin ajattelutavassa, että vain koppelolla on merkitystä kannan tuottavuudelle ja mustia voi moksia. Se myös vääristää kannan verotusta koskapa metsojen kuolleisuus ja poikueosuus on muutenkin suurempi.
Ajatellaan kuvitteellinen yksinkertaistettu tilanne, jossa alueella x on 16 metsoa ja 24 koppeloa (normaali prosentuaalinen jakauma). Aluella käy 15 metsästäjää. Jokaisella on ajatus, että koska metsoja on niin hyvin, voi sieltä ainakin yhden ropsaista mutta koppeloa ei pidä ampua kun se tuottaa. Lähes jokaista myös onnistaa ja niinpä vaikkapa 10 metsoa pääsee hengestään. Mistäpä sitä nyt jokainen tietäisi mitä toiset moksii ampua. Luonto verottaa tästä vielä talven mittaan pari mettoa ja vaikkapa nyt viis koppeloa.
Mikä on lopputulema? Sen tiedämme tutkimusten valossa, että koppelot tulevat soitimille hyvinkin kaukaa, metsot eivät niinkään. Meillä olisi siis nyt alueella kolme kukkoa ja 19 koppeloa.
Jos taas vaikkapa joka toinen ampusikin metton sijaan sen koppelon, mielellään vielä nuoren linnun, niin tilanne olisi 8 mettoa ja 14 koppeloa. Kumpi on parempi, mene tiedä. Minusta tuo jälkimmäinen.
Samamoisiin johtopäätöksiin sukupuolellisen verotuksen suhteen ovat myös tutkijat tulleet. Kanalintumetsästyksen yleisohjeena on korostettu, että koiraita ja naaraita tulisi olla saaliissa yhtä paljon. Lisäksi saalistuksen tulisi kohdistua nuoriin lintuihin (Lindén
2002b).
Kangas (23, 2006) tuumii, että:
Lainaus: | suomalaista metsäkanalintusaalista on pidetty liian koirasvaltaisena. Teerellä koiraiden osuus saaliista oli 66 % ja metsolla 59 %; kolmiolaskentojen tuloksista nähdään, että maastossa molempien lajienkoirasosuudet olivat vain hieman yli 40 %.
Jo Voipio (1957) kiinnitti huomiota koirasvoittoisen saaliin vaaroihin. Helmisen (1963) saalisaineistossa koiraiden osuus saaliissa oli metsolla 57 % ja teerellä 60 %, joten tilanne vaikuttaa kehittyvän jopa huonompaan suuntaan. Monet metsästysseurat rauhoittavat edelleen koppelon ja/tai naarasteeren ja sallivat koiraiden metsästyksen
(Marjakangas 1997), vaikkakaan tällaiselle metsästysmallille ei ole vankkoja perusteita. Soidinlajeilla, metsolla ja teerellä, koiraiden merkitystä ja määrää on vähätelty aikaisemmin. Perusteena tälle on pidetty sitä, että yksi tai vain harvat koiraat soidinpaikalla
pääsevät parittelemaan. Uudempi tutkimus osoittaa kuitenkin toista. Parhaiten on tietoa teerestä. On todettu, että soidinpaikka on houkuttelevampi, jos siellä on paljon soivia kukkoja. Lisäksi suuremmilla soitimilla parittelujen määrä kukkoja kohti on suurempi kuin pienemmillä soitimilla (Alatalo ym. 1992, 2004). Suuremmalle soitimelle saapuu uusia koiraita ja naaraita enemmän kuin pienelle soitimelle. Jos soitimelta
metsästetään soivia kukkoja, soidin pienenee. Soidin on menettänyt soivien kukkojen myötä houkuttelevuutensa, ja näin ollen soidinpaikka saattaa jopa kuolla, koska sinne ei tule täydennystä muualta (Alatalo ym. 2004).
|
_________________ Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com
Viimeinen muokkaaja, Rastinsahi pvm 27.10.2011 14:37, muokattu 1 kertaa |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|