Ylä-Lapissa hyvä riekkokausi

[Ronjan poppoo]

Riekon metsästys päättyy tänään Ylä-Lapissa. Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä riekon ansapyynti on osa pohjoisen perinteistä elinkeinoa.

Ansapyynnillä saadaan vuosittain 30-40.000 riekkoa. Määrä on hieman ampumalla metsästettyä riekkosaalista suurempi.

Esimerkiksi Enontekiöltä kerrotaan, että riekkokannat ovat olleet hyviä jo useita vuosia. Tänä talvena vaikeat lumiolosuhteet ovat hankaloittaneet ansapyyntiä.
Hyvinä riekkovuosina Enontekiöllä on kolmisenkymmentä ansapyytäjää.

(YLE Lapin Radio, Lapin uutiset 31.03.2005)

[Ronjan poppoo]

Riekon metsästys päättyy torstaina Ylä-Lapissa. Utsjoella, Inarissa ja Enontekiöllä riekon ansapyynti on osa pohjoisen perinteisiä luontaiselinkeinoja. Ammattipyytäjien ongelmana on riekkojen markkinointi ostajille.

Esimerkiksi Enontekiön Nunnasessa pyytäjät ovat joutuneet itse etsimään markkinat pyytämilleen riekoille. Toistaiseksi mitään valmista myyntiorganisaatiota ei ole, vaikka sellaisen perustamista on yritetty vauhdittaa Tosi-Lapin luonnosta -projektilla.

Useat ammattimaiset ansapyytäjät haluasivat jättää myyntityön ammattilaisille Markku Korkalon tapaan, sillä riekkojen puhelinmyynti eteläsuomalaisille hotelleille ja ravintoloille käy työstä:

- Se olisi kaikista paras, jos olisi yhtenäinen paikka, mistä lintua saisi. Nyt jokainen joutuu itse markkinoimaan, etelän hotellit ottavat yleensä suoraan. Takavuosina olen markkinoinut paljon, nyt alkaneet jo tietää, mistä saa riekkoa, Korkalo kertoo.

Jalostusastetta pyritään nostamaan

Nunnasen metsästäjät tietävät, että ostajat ovat vaativia. He ovatkin opetelleet jalostamaan tuotteensa, jotta ostaja saisi kymmenen euron kieppeillä olevalle riekon kappalehinnalle vastinetta.

- Se on putsattu, karva nyljetty, suolet pois ja pesty ja yksittäispakattu pussiin.

Ylä-Lapin ansapyynnillä saadaan vuosittain 30-40-tuhatta riekkoa. Määrä on hieman ampumalla metsästettyä riekkosaalista suurempi. Enontekiöllä riekkokannat ovat olleet hyviä jo useita vuosia.

Hyvinä riekkovuosina kunnassa on kolmisenkymmentä ansapyytäjää, mutta heikompina vuosina metsästäjien määrä jää alle kymmeneen. Ansametsästyksellä saatu lisätienesti kun vaatii kovaa työtä.

- Sääolosuhteet ovat olleet huonot. Alkutalvesta lunta tuli joka päivä. Kun ansat sai aamulla kuntoon, ne oli illalla lumen alla, lapiolla piti kaivaa, Markku Korkalo muistuttaa.

Entä kuinka paljon Markku Korkalo sai saalista kauden aikana: - Melkein saman kuin edellisvuonna.
Markku Korkalolla on ollut tunturissa 700 ansaa; niillä hän arvioi saaneensa tuhatkunta riekkoa. Ketut ja korpit ovat kuitenkin tuhonneet saaliista 20 prosenttia.


(Yle lapin Radio, Lapin uutiset 31.03.2005)

[Pyymetso]

hlhf

[Paavo]

Ansalangan ei luulisi paljoa maksavan. Aikaa tietysti menee. Taitavat kelkan polttoaineet olla suurin kulu. Ja tulee sitä raahakin 10 x 1000 = 10000. Ja lappilaiseen tapaan saalis on ilmoitettu varmasti alakanttiin.

[Retonkimies]

Kehuvat jotkut saaneen riekosta 13,50€/kpl. Meniskö tuohon polttoaineeseen noin 1000 euroa/kk, jos laskee 20-30 litraa/päivä. Ei sillä hommalla rikastu, mutta esim. eläkeläiselle ihan hyvä tienesti.

[Paavo]

Paljonko Retonki tuolla 20-30 litralla ajelee.

[lintumies2]

Ketut ja korpit ovat kuitenkin tuhonneet saaliista 20 prosenttia.

Olisikohan tuotakin prosentti määrää saatu pienenettyä, jos rihmat olisi käyty kiertämässä pakkasten aikana edes joka toinen päivä. Taitaa olla niin että jos lunta ei sada niin rihmat koetaan 1-2 kertaa viikossa.

[Retonkimies]

Paavo: +- 100 km. Riippuu paljon keleistä ja tyylistä. Mutta kylläpä se puoli tankkia(n. 20 l) helposti päivän aikana hupenee umpisella pörräillessä. Kun lunta ei ole satanut ja omat jäljet ovat kovat, menee tietysti vähemmän.

lintumies2: Jokainen tosissaan ansoilla pyytävä käy pyydyksensä läpi joka päivä, jos se vaan ansojen lukumäärän ja kelien vuoksi on mahdollista. Toiset pyytävät hyvillä alueilla pienemmällä ansamäärällä, mutta kokevat ansat sen sijaan sekä aamulla että illalla.

Mutta tuo 20% kuulostaa kyllä aika kovalta luvulta...