Missähän riekkoraja eteläpohjanmaalla?

[pikkuhornet]

Samantyyppistä mielipidettä Pyrykoiran kanssa. Taidetaan maisemissakin olla samalla korkeudella kartalla.

[Pyrykoira]

Aivan, ei ole minusta isommin suotyyppien asiantuntiaksi.

Ko. nevaa olen talsinut vuodesta -65 pääasiassa metsästysmielessä ja osin vain luontoa tarkkailemassa. Mielestäni kuitenkin hieno kokonaisuus sinänsä.

Mainitsen vielä, että lähi alueen ojitetulla Kempinnevalla olen myös jokusia riekkohavaintoja tehnyt talvella hiihdellessä.
Yksi riekko oli törmätä minuun ojalinjaa hiihtäessäni.

Taidan huomen aamullakin alueelle lähteä hiihtämään, sikäli kun hankikantoa on luvassa.

Puolisen tuntia autolla ottaa asunnolta alueen laitaan.

Pienenä yksityiskohtana voin mainita Talasnevalla olevan melkoiset magneettihäiriöt kompassinäyttämään.

Mukava havaita, että meitä on täälä useita, jotka alueen tuntee.

[näätämies212]

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?e=260323&n=6981186&scale=200000&tool=siirra&width=600&height=600&query=hae&hakutapa=paikannimihaku&nimi=talasneva&osoite=&kunta=isokyr%C3%B6&isShown=true&lang=fi

[Pyrykoira]

Siinähän se Talasneva ja Kempinneva näkyy Näätämiehen linkissä.

Kuten huomataan kartasta, niin aika vetelää on.

[Aris60]

Ihan tuohon edelliseen lisäykseksi vielä. Kyllähän tuo räme nevaksi muuttuu aikanaan, kun ojat tukitaan ja soistuminen etenee. Kuten tuossa edellä kirjoitettiin moni räme muuttaa Pohjanmaalla muotoaan ja suot laajenevat.

Isonkyrön inventoiduista soista oli 68% rämeitä ja nevoja 17% vuonna 1996. Se lähellä oleva Tervajärvi oli neva ainakin kaksikymmentä vuotta sitten.

[mehtään]

[mehtään]

Viikon luontoäänenä oli muuten riekko:
http://areena.yle.fi/audio/1300618176583

Tuonkaan ohjelman tiedot eivät varmaan kaikkien mielestä ole oikeat, eikä siinä edes kerrota lähteitä. Mutta vähemmän tosikot voivat kuunnella ajan kulukseen.

[jussijänismies]

Täällä koillismaan suunnalla noita ennallistamisia on myös alettu tehdä. Alueet on toki vielä hyvin pieniä ja vähäisiä, mutta eteenpäin kuitenkin. Juurikin riekon takia noita kuuluvat tekevän ja taisi olla paikallislehdessä juttua, että jo hyvin lyhyessä aikaa on riekot palannut entisille asunsijoilleen.
_________________
Jussa

[Aris60]

mehtään oli hyvä kun otit esille riistapäivien esitelmät.

En kirjoittanut aiemmin ollenkaan näistä viimeisistä tutkimuksista. Niissähän tuli ilmi yllättävä aiemmin tutkimaton havainto, joka kaipaa lisätutkimusta. Suora lainaus yhteenvedosta:Pesien ja poikueiden seuraaminen telemetrian avulla yhdistettynä petoseurantaan antoi uusia ja hieman yllätyksellisiä tuloksia. Ojituksen vaikutukset näyttäisivät olevan voimakkaimmillaan muninta- ja haudontavaiheessa, ei poikuevaiheessa: ojien pirstomassa ympäristössä pesien hävikki oli selvästi suurempaa, varsinkin kun petoja oli paljon.
Voiko päätelmä ollakkin, että ojitettu luonto luo pedoille suotuisemmat olosuhteet? Vai onko suhtautuminen pienpetoihin muuttanut olosuhteita? Vai onko jo ennen riistapäiviä esitetty päätelmä ratkaiseva. " Ojituksen vaikutus poikastuotantoon on merkittävä alueilla, joissa petotiheys on suuri"? Tämähän asettaisi koko asian hieman toiseen valoon.

Toinen riekon elämää kuvaava havainto on myös tärkeä. Eivät kaikki suot ole riekolle mieluisia. "Riekkojen esiintymistodennäköisyys ja tiheys kasvavat kun avointen soiden, puustoisten rämeiden ja tuoreiden kankaiden osuus maisemassa nousee. Sen sijaan avohakkuilla ja avosoiden ojituksella on vähentävä vaikutus. Aikuiset riekot käyttävät pääasiassa avosoiden reunojen vähäpuustoisia tai puustoisia rämeitä ja kankaita. Koiraiden elinpiirit voivat olla laajoja. Naaraat liikkuvat koiraita enemmän. Poikueet käyttävät pääasiassa avosoita tai avosoiden reunarämeitä ja kankaita. Esimerkiksi lyhytkorsinevat ovat poikueiden suosiossa. Eli todella vetisistä nevoista ei riekko hyödy. Moni ennallistettu kohde tähtää alueen muuttumisen nevaksi. Nevojakin löytyy toistakymmentä erilaista. Osalla riekko ei esiinny ollenkaan. Hanhen joiltakin tyypeiltä voi löytää.

Eli nyt keskustelu olisikin mahdollista kääntää yleismerkityksestä "suo" vähän tarkemmin määriteltyyn ekosysteemiin. Tunnistamalla nämä mahdollisuudet voin ja uskon myös riekon elinympäristöön kyettävän vaikuttamaan. Näitä kohteita vain ei ole kuin pieni osa meneillään olevista hankkeista. Miksi? Ei riekko ole mitenkään priorisoitu lintu suoluontoa suojeltaessa. Se on vain löydetty kiinnostavaksi kohteeksi pyrittäessä saamaan hankkeille tukea. Kuten olen yrittänyt jo pitkään kertoa on tärkeää ymmärtää mitä ollaan tekemässä ja miksi. Ei pelkkä uskomus riitä.

Muuten näitä lyhytkorsinevoja on Pohjanmaalla aika runsaasti, joitakin jopa kokonaan ojittamattomina. Kuitenkaan riekko ei niillä viihdy. Tiedättekö miksi?

[yyp]

Aiheeseen liittyvää kuvaa. Miltäs näyttää kuvissa elinympäristö?




Uploaded with ImageShack.us



Uploaded with ImageShack.us
_________________
" Rauhoitettu riistanhoitomaksulla "

[GraaviSupi]

[GraaviSupi]

Soiden ennallistamisessa on kysymys riekon SOIDIN reviirien palauttamisesta. Te täällä paasaatte pesinnän onnistumisesta, poikueiden selviytymisestä ja aikasten lintujen pärjäämisestä, vaikka kysymys on siitä, että soitimia ylipäätään edes on... Kuka on nähnyt tai edes kuullut puhuttavan, että riekkouros soisi muualla kuin harvapuustoisella nevalla??? Jos ei soidinta ole niin ei ole niitä muniakaan ja silloin ei ole niitä poikasiakaan ja silloin alkaa vääjäämättä myös aikuisten lintujen määrä putoamaan kohti nollalukemia....

Näillä ennallistamisilla on tarkoitus tihentää soidinverkostoa, jolloin "epäonnisille" alueille olisi täydennystä lähellä.. Nyt kun tuppaa eteläisin osa kannasta eristäytyä ilman näitä toimenpiteitä... Kun ojitettu suo palautetaan riekolle otolliseksi nevaksi niin kaupanpäälle saadaan poikueille otollista elinympäristöä eli niitä soiden reuna-alueita joissa on suojaa ja ötökkäelämää riittämiin..
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[Elwood]

Graavisupin pointit osuvat mielestäni täysin, johon viittasin aiemmin.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[Peiper]

Viime talvena ei ollut havaintoa, mutta on muitakin välitalvia ollut. Neva kohtuu iso, mutta onneksi riittävästi maannousemaa, ettei koskaan ojittu. Mutta eli viimeinen havainto vuodelta 2009 Vaasan tasalta.