Missähän riekkoraja eteläpohjanmaalla?

[Aris60]

Repolstellaanpa hieman tuota mehtään kirjoittamaa vastausta.

Ensinäkin riistalaskennassa Värriön ja lähiympäristön välillä ei ole lintutiheyksissä tilastollisesti merkittävää eroa. Muuttotappio/muuttovoitto alueelta on vuositasolla merkitykseltään sama. Se ei vaikuta trendiin mitenkään. Täyttä vertailukelpoisuutta ojitetun/ojittamattoman luonnonpuiston välille ei kyetä saavuttamaan. Sen vuoksi on myös metsästyspaineen vaikutusta riekkokantaan tutkittu esim. Leena Kangas. Kala- ja riistaraportteja nro 378, 2006.

Vertaappa ihan kurillasi kuinka riekon kannanvaihtelu Värriön alueella osuu yksiin metsästyksellä saatuun saalismäärään koko Suomessa. Ei ihan yksi yhteen mutta selkeä korrelaatio löytyy vuoden kahden tarkkuudella. Pikkuisen eteläinen ja pohjoinen osa maata menevät eri tahtiin.

Kirjoitat itse" Sehän on selvää että vaihtelua on, säiden ja petokantojen huippujen mukaan. Mutta jos tuo alue olisi ojitettu aikanaan, niin varmaan kuvaaja olisi erilainen. " Juuri tuon kirjoitin aiemmin. Mutta kirjoitin poikkeavasti kun sanoin, että ojituksen vaikutus ei ole ratkaiseva. Se on yksi tekijä. Et löydä yhtään tilastollista tutkimusta, jossa ojituksen vaikutus olisi suurin kantaa rasittava tekijä. Eli varmaan nyt meidän on todettava päätelmäsi olevan puutteellinen, oma uskomuksesi, oman käsityksesi tueksi tekemäsi päätelmä.

Kirjoitin säiden vaikutuksen olevan suuri. Sinä kirjoitit "Kannan alhaisuus 60-70 lukujen vaihteessa voisi johtua jostain silloisista sääilmiöistä tms., vaikea sanoa asiaa tuntematta. Ennen jälkilaskentojen alkua kanta taas saattoi olla selvästi isompi, sitäkään emme tiedä. " Sääilmiöt saattoivat olla syynä ja tämä on uskoakseni ainakin takana huonoon kantaa 50 vuotta sitten. Sen taas tiedämme varmasti, että kanta oli huomattavasti suurempi 60 vuotta sitten yksittäisissä kunnissa saadun riekkosaaliin perusteella. Luotettavaa valtakunnallista tilastoa ei liene saatavilla. Sen sijaan tiedämme varmasti, että laajat soiden ojitukset eivät olleet vielä 1960 -luvun alussa alkaneet kun kanta alkoi taantua. Se ei siis voinut olla syynä. Voiko sama syy taantumaan olla romahduksen takana myös nyt? Vanhat paapat kertovat riekkojen ja teerien viihtyneen samoilla alueilla, missä karjaa laidunnettiin etelän metsissä ja rannikon saarissa. Vai kultaako tässäkin aika muistot? Tätä ei enää kyetä tutkimaan koska karjaa ei laidunneta enää tuolla tavoin. Voiko jokin muu ihmisen aiheuttama tekijä aiheuttaa riekon kannan muutoksen. Ajatelkaa peltopyytä. Mikä vaikutti sen yleistymiseen Suomessa, mikä katoamiseen? Alkujaan se lienee arojen lintu.

Ojituksen vaikutus on alkanut noin 50 vuotta sitten. Sen merkitys alkoi vähentyä -80/90 -lukujen vaihteessa. Eli ojituksen kantaa pienentävä ja olosuhteita heikentävä vaikutus on ollut suunnilleen vakio koko 2000-luvun. Kuitenkin riekon kanta on taantunut voimakkaasti juuri viimeisen 5 vuoden kuluessa. Ei ojitus ole tällöin ratkaisevasti lisääntynyt. Eikä sitä selitä vuonna -89 tapahtunut kanahaukan rauhoituskaan.

Saalis on ollut:
Vuosi kpl
2000 80200
2001 67500
2002 74800
2003 106800
2004 98900
2005 103100
2006 89400
2007 52900
2008 30600
2009 5000 (rauhoitukset)

Vuonna 2010 pelkästään osasta tunturilappia saalis oli taas jo yli 22000 kpl riekkoa.

Nyt jos katsotaan taas sitten riistakolmiolaskentoja voidaan näyttää selkeästi riekkokantojen olevan ojitetuilla alueilla paremmat kuin ojittamattomilla. Tämä taas johtuu ehkä pelkästään laskenta-ajasta. Kaivettujen ojien penkoilla kasvavat koivut taas kiinnostavat ruokana sekä riekkoa ja teertä. Ja samalla tulee helppoja saalistusympäristöjä kanahaukoille.

Keskustelussa tulee hyvin esille "yhden totuuden" uskovaiset. Osa porukasta uskoo vain ojitusten turmiollisuuteen. Jotkut toiset uskovat että vaikutusmekanismi ei ole vain yhdestä tekijästä riippuvainen, ojituksen vaikutus ei ole merkityksellisin. Ja ei aukea suo ole mitenkään optimaalinen elinympäristö riekolle. Joillekkin muille lajeille se on.

Keskustelussa ei ole tullut ollenkaan esille Suomen riekkokannan monimuotoisuus. Onko Suomessa useampi alalaji? Ainakin jotkut lintutieteilijät haluaisivat asiaa tutkia geenitutkimuksella. Onko eteläinen kanta sopeutuma metsäiseen ympäristöön? Itse uskon tähän. Ei riekko vaella täällä kuten esim nummilla.

Tämä kannattaa lukea kokonaan http://knol.google.com/k/riekko-lagopus-lagopus-sen-esiintyminen-lapissa-ja-v%C3%A4rri%C3%B6n-luonnonpuistossa#

Ja muistakaa nyt ihan yksi tosiseikka. Riekko on taantunut koko maassa. Riekko on paikallinen lintu. Miksi se vähenee myös tunturilapissa etelän ojitusten seurauksena? Jälleen kerran ajatelkaa myös ihan itse. Asiaa on mahdollista tutkia tilastollisesti ja sitä varmasti tehdään. Joskus vain jokin ryhmä haluaa tehdä tiedettä jonkin asian tai seikan oikeuttamiseksi tieteellisesti kestämättömillä syillä. Kyllä suot voidaan rauhoittaa ihmisten niin halutessa. Päätöksen pohjaksi tarjottava tieto on vain oltava luotettavaa, kun asiaa ei ole tutkittu ei voida myöskään päätelmiä tehdä. Varmaa kuitenkin on ilmaston viilentyessä riekko palaa myös etelään. Se voi tapahtua hyvinkin pian. Pari tälläistä nykyisenkaltaista talvea vahvistaa kantaa paljon. Ei siihen vuosisatoja mene.

Lintukoiran koulutuslintuna riekko on ehdoton. Jos lämpeneminen jatkuu niin lehtokurppa korvannee sitten riekon koulutuksessa. Miksi ihmisten on niin vaikea ymmärtää ja oppia muutamaa seikkaa. 1. Suomessa ei ole oikeastaan mitään elinympäristöä johon ihmisen vaikutus ei jotenkin ulottuisi. 2. Emme pysty ilmastoa ja luontoa mitenkään kontroloimaan lyhyellä aikavälillä. Emme ilmastoa edes hiukan pidemmällä aikavälillä. Syklinen vaihtelu on vielä toistaiseksi merkittävämpää kuin ihmisen aiheuttama. Muutoksien nopeutukseen kykenemme mm. kasvihuonekaasuilla.

Kun "suojelemme" luontoa suojelemme itseasiassa luontotyyppejä, jotka ihminen on muokannut nykyisen kaltaiseksi viimeisen 500 vuoden kuluessa. Nyt pyritään palauttamaan tilanne 100 vuotta sitten vallinneeksi. Koskahan ajattelu etenisi siihen, että mietittäisiin millainen pallon pitää olla ihmisen selviämiseksi seuraavat pari tuhatta vuotta?

[Helylän asemapäällikkö]

Kyllä vain ojitus vaikuttaa riekkokantaan. Mistähän se johtuu, että kun lasketaan riekkoreviirit ojitetulla suolla ja parivuoden jälkeen kun alue on ennallistettu niin lintujen määrä on lisääntynyt satoja prosentteja?

Miksi kanalintujen poikasosuus on pienempi ojikoilla kuin luonnontilaisilla soilla? Miksi riekoilla on reviirejä enemmän suojelualueilla kun metsätalousalueilla?
_________________
The story of this life is true

[juhatapio]

No,sehä hyvä että niitä riekkoja meillä täällä kauhavallaki vielä siemen on jälellä,mieku oon parisattaa kilometriä ylempänä syntyny ja kasvanu nii sillon riekkoja oli niin paljo nevan laitamilla että lauantaina saunaa lämmitellessä puitten lissäyksen välissä saatto käyä ampumassa puolenkymmentä mehtikannaa ku ripiästi toimi!
_________________

[Wetzlar]

Viime viikonloppuna ajelin Kauhavalla eteläistä sisääntulotietä ja heti joen jälkeen pari riekkoa lensi tien yli. Täytyypä sanoa, että harvinainen näky.
_________________
- näillä mennään -

[GraaviSupi]

Siel eteläpohjanmaalla ja ylipäätään riekon eteläisimmillä esiintymisalueilla kun kuljette valtion mailla niin tutkailkaa niitä ojitettuja soita. Kolmesta viiteen sellaista suota joista ei ole metsittymään, eli turhaa ojitusta, kun saatte kasaan niin ottakaa MH luontopalveluihin yhteyttä. Siinä joudutte yhden vapaapäivän, vaikka sitten keskellä kesää uhraamaan siihen, että näytätte nämä suot ennalistamisprojektin henkilölle. Jos kohde on ennallistamiseen kelpaava ja VAPO ei ole sitä toiminnalleen varannut, niin isolla todennäköisyydellä sellainen suo ennallistetaan..
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[xyxy]

”Aris60” kirjoittelee ja perustelee asiansa aivan erinomaisesti. Kiitoksia.

Lienevätkö kaikki huomanneet, mutta tuo nimimerkki ”mehtään” on jokin luonnonsuojeluliiton tms. propagandatoimiston palkollinen ja ”valistaa” meitä metsästäjiä työkseen, tai paremmin sanottuna pyrkii aivopesemään. Tuo soidensuojelu on nyt hänen lempiasiansa (jonka perusteella voi päätellä, että hän on SLL:n palkollinen). Hän ei juuri koskaan tue näkemyksiään tutkimustiedolla vaan vedättää porukan mielipiteitä vähän tyyliin: ”etkös olekin sitä tai tätä mieltä” tukien hänen näkemyksensä mukaisia ”oikeita” kirjoituksia.

Hän saa kirjoitella toki täällä sitä, mitä hänet on pantu tekemään. Meidän metsästäjien tulee vain asettaa hänen kirjoituksensa siihen viitekehykseen, josta hänen juttunsa kumpuavat. Hän on ikävällä tavalla vaaratekijä suomalaiselle perinteiselle kestävälle metsästykselle. Hänen taustoillaan ei ole mitään rajaa metsästyksen rajoittamisessa.

Jos joku vielä luulee, että riekko on nevojen asukki, niin tarkistakoon tietonsa. Riekosta on julkaistu ihan pätevääkin, värittämätöntä ja tuoretta tutkimustietoa muun muassa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta. Tammikuussa Riistapäivillä Vaasassa oli useampia esitelmiä, joissa kuvattiin kanalintuproblematiikkaa myös soiden ojituksen näkökulmasta. Kannattaa kaivaa esitelmät käsiin.

Etelä-Pohjanmaalla soista on ojitettu yli puolet. Osassa ojituksista on ollut kysymys soistumisen leviämisen estämisestä. Etelä-Pohjanmaa on niin ”vatupassissa” olevaa aluetta, että suot olisivat tuhannessa vuodessa vallanneet valtaosan alueista. Suo kasvaa jatkuvasti kaikkiin suuntiin. Käväiskää vaikka kauhistelemassa turpeennostoalueiden valtavia kanto ja liekokasoja. Valtaosa nostossa olevista soista on ollut aiemmin, osa varsin hiljattain sankkaa metsää. Jos soita ennallistetaan, niin ennallistetaanko se vain siihen vaiheeseen, kun ne olivat ojittamattomia, vaiko siihen vaiheeseen, kun ne olivat sankkoja metsiä. Ojien tukkiminen kaivamalla vähäiset ojista nostetut maat takaisin ojiin repii suon haavat auki. Uusi paraneminen kestää vähintään kymmenen – kaksikymmentä vuotta. Suomen ympäristökeskuksen selvitysten mukaan noin viidennes soiden ojituksista on tehty alueille, joita ei olisi kannattanut metsätalousmielessä ojittaa.

Maaseudun Tulevaisuudessa oli hiljattain juttu Metsähallituksen soiden ennallistamisprojektista. Kuvassa oli hakattu metsä jättäen muutamia puita sinne tänne pystyyn. Kantojen lukumäärästä ja koosta voi päätellä, että metsä olisi ollut päätehakkuukunnossa parissakymmenessä vuodessa. Ennallistamisessa olisi paljon yksinkertaisempaa estää ojien virtaus, luonto kyllä huolehtii lopusta itse.

Olen taipuvainen katsomaan nimimerkki ”Aris60” tavalla kanalintujen menestymistä.

[GraaviSupi]

[valmet 412s]

täällä pohjois-satakunnassa olen tänätalvena törmännyt riekkoihin useammassakin paikassa ja hieman ihmetellytkin että mistä johtuu?? kova lumitalvi jotenkin vaikuttanut asiaan?? ja nuokin ihan peltoaukeilla mikä nyt ei liene riekolle kovin ominaista??

ensimmäisen kun näin niin epäilin itseäni mutta seuraava lähtikin ihan äänen kanssa niin pakko se oli uskoa etta riekkoja ne on.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Aris60]

Jos ne pe(l)toaukeat on salaojitettu? ....en millään malttanut.

[Pyrykoira]

Lainaus Metsästäjäliiton sivuilta
Riekko:
Hoitotoimenpiteet

Riekkokantojen tulevaisuuden kannalta tärkeää on suotuisten elinympäristöjen säilyminen. Viime vuosina tapahtunut suo-ojitusten jyrkkä väheneminen on ollut tässä mielessä erittäin hyvä asia.

Oman kokemukseni mukaan riekot palasivat juuri valtion omistamalle ns. ennallistetulle lähes aavalle vetiselle nevalle, jossa niitä vuosikymmeniä sitten tapasin.

[Aris60]

Leva- ja Kuuttonevaako tarkoitat? Riekko niillä on esiintynyt ja pesinyt kyllä jatkuvasti. Nyt vain pikkuisen taantunut.

[Pyrykoira]

Leva-ja Kuuttoneva toki tuttuja paikkoja, mutta viestissäni tarkoitin Talasnevaa Isonkyrön puolella.

[Aris60]

Eiköhän tuo Talasneva ole aina aika luonnontilassa ollut räme. Reunaosat on ojitettu ja joitakin ojia rajalinjoille kaivettu. Kosteusolosuhteet eivät Ympäristökeskuksen mukaan ole oleellisesti muuttuneet. Itäreunasta lähtee Tervajoki pohjoiseen kohti Kyrönjokea . Länsi- ja eteläosasta on ojayhteys Pahanevanojaan, joka laskee Laihianjokeen . Pellot osittain ympärillä ja kohteena soidensuojeluohjelmassa. Olisko suunnilleen noin? Sitä en tiennyt että siellä on nyt jotakin tehty. Vuonna -94 tehtiin jo ennallistamista.

[Pyrykoira]

Ojia taisivat tukkia Talasnevalla melko kauan sitten, mahdollisesti mainitsemanasi vuonna- 94.
Kuitenkin sen jälkeen nevan vesitalous muuttui märempään suuntaan ja riekkoja alkoi näkymään. En tiedä oliko riekkojen palaamisella ja ojien tukkimisella jokin yhteys, mutta tällä kertaa niin näytti käyneen.

Näymme käyttävän alueesta eri termiä suoalueen luokituksessa.
Minä puhun nevasta ja sinä rämeestä.

Minun käsitys nevasta on lähes puuton märkä, paikoin ylipääsemätön alue, kuten Talasneva suurimmalta osaltaan onkin.

Rämeen olen mieltänyt paljon puustoisemmaksi alueeksi.

P.S. Oletko paikkallisia, koska alueen tunnet ?

[Aris60]

Kahdeksankymmntä luvun alussa olen tuolla tainnut ekan kerran käydä. Koiria on joskus tullut juoksutettua -90 -luvun alussa. Lähellä myöhemminkin. Alle kolme varttia autolla tuonne nyt ottaisi tältä istumalta.

Geologian tutkimuskeskus tuon alueen on rämeeksi luokitellut... taitaisi ihan tarkka kuvauskin aamuksi löytyä.

Löytyi heti.. näin kauniisti kirjoittavat: Talasnevan keskiosa on melko hyvin muodostunutta keidasrämettä, joka muuttuu reunemmalla usein rahkarämeeksi ja paikoin tupasvillarämeeksi. Länsiosassa on lyhytkorsinevaa, tupasvilla- ja sararämemuuttumaa.