| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
tukelius Kanta-asiakas
Liittynyt: 25 Elo 2008 Viestejä: 3311 Paikkakunta: Mynämäki
|
Lähetetty: 18.03.2011 04:07 Viestin aihe: |
|
|
| heiluri kirjoitti: | Haapajärvi-Pyhäjärvi alueella havaintoja muutamista riekoista tälle talvea,uskomattoman vähänä kun muistelee vaikkapa -70 lukua jolloin niitä pyöri noilla seuduilla aivan pihoissa.
Jotain Riekolle tai sen elinympäristölle on tapahtunut tällä välillä. |
eiku muisti pettää |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
tuhola Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Maa 2004 Viestejä: 23997 Paikkakunta: Etelä-pohjanmaa
|
Lähetetty: 18.03.2011 04:12 Viestin aihe: |
|
|
| Etelä-pohjanmaan ja pohjois-satakunnan rajamailla riekkoa tapaa ihan kohtuu yleisesti. Tosin jokusena viimevuotena kanta on pienentynyt. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Mosberg Kanta-asiakas
Liittynyt: 28 Hei 2007 Viestejä: 1632 Paikkakunta: Suoperämaa
|
Lähetetty: 18.03.2011 04:47 Viestin aihe: |
|
|
Täälläki näkyny nyt hyvin riekkoja vaikka ei oo tullu erityisemmin kateltua
Tiellä oli 5 riekkoa ja sitten kävelin haaskalle niin siitäki lähti 5-6 riekkoa
Jälkiä on paljo. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 18.03.2011 05:58 Viestin aihe: |
|
|
Säille emme ainakaan lyhyellä tähtäimellä voi mitään.
Toinen asia on soiden säilyttäminen, ja myös niiden reunojen tila.
Ojitetut ojanreunukset tulevat puustoisiksi ja sopivat huonommin riekolle. LIsäksi on tämä ojalinjojen myötä kasvanut saalistusriski, ja ehkä syvissä ojissa pienessä määrin myös poikasten hukkuminen/kastuminen.
Tuskinpa ihan heti kukaan uskaltaa edes ehdottaa soiden reunojen laajamittaista ennallistamista, kun ne aikojen saatossa kovalla työllä on ojitettu. Mutta tulevat uudisojitukset pitäisi saada lopetettua tyystin (myös maanomistajien itse rahoittamat). Samoin suojelusoiden ja muiden sopivien kohteiden ennallistaminen tehokkaaksi. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 36161
|
Lähetetty: 18.03.2011 06:00 Viestin aihe: |
|
|
| tukelius kirjoitti: | | heiluri kirjoitti: | Haapajärvi-Pyhäjärvi alueella havaintoja muutamista riekoista tälle talvea,uskomattoman vähänä kun muistelee vaikkapa -70 lukua jolloin niitä pyöri noilla seuduilla aivan pihoissa.
Jotain Riekolle tai sen elinympäristölle on tapahtunut tällä välillä. |
eiku muisti pettää |
No eipä petä,samoja havaintoja on muillakin noihin aikoihin metsästyksensä aloittaneilla,Riekkokannat,tai mehtikana niin kuin vanhat sanoivat,olivat elinvoimaiset,nykyään on jo aika harviainen näky näissä maissa.
Tuo suoalueiden muuttuminen on varmastikkin eräs merkittävä tekijä kantojen romahtamiseeen. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Pyrykoira Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Lok 2005 Viestejä: 943
|
Lähetetty: 18.03.2011 07:24 Viestin aihe: |
|
|
| Kyrönmaalla muutama yksilö viime syksynä osui silmään. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
PSa/ent. Kytösavu Kanta-asiakas
Liittynyt: 10 Maa 2011 Viestejä: 656 Paikkakunta: Lapua
|
Lähetetty: 18.03.2011 07:55 Viestin aihe: |
|
|
juhatapio kirjoitti:
Kauhavan korkusella niitä ei ainakaa ennää oo,viimeksi niitoon nähny toissavuonna lestijärven metissä!
Rocco kirjoitti:
Joo, ei oo Kauhavalla näkynnä..
Ihan varmasti niitä on Kauhavallakin, rajanaapuri Lapualla ihan tasaisesti muutaman kilometrin välein näkyy, mutta vain pieniä 1-3 linnun porukoita. _________________ pekka.salomaki(at)gmail.com |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Antonov Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Jou 2004 Viestejä: 779
|
Lähetetty: 18.03.2011 08:04 Viestin aihe: |
|
|
| Kauhavan itäpuolelta Lappajärveltäkin löytyy ja näyttäisi runsastuneen parina viimevuonna. Toki liikaa niitä ei näy. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Aris60 Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295
|
Lähetetty: 18.03.2011 08:48 Viestin aihe: |
|
|
Tässä näkyy hienosti ojituksen vaikutus riekon esiintymiseen tietyllä tutkimusalueella. Tai oikeastaan pitäisi sanoa, ojituksella ei ole mitään vaikutusta kannanvaihteluun kun aluetta ei ole ojitettu. Kyse on luonnonpuistosta. Alueella ei saa myöskään metsästää. Jopa alueella liikkumiseen tarvitaan lupa. Kannanvaihtelu on lähes yhtenevää ojitettujen alueiden kanssa. Ainoa ero on kannan hiukan heikompi toipuminen vertailualueella luonnonpuistoon verrattuna. Muuten etelässä tutkimuksessa 68% riekkotuhoista aiheutti kanahaukka.
Tutkimus kattaa 41 vuoden ajanjakson. Sen mukaan aika on kullannut monen muistot.
http://www.metsastajaliitto.fi/liitteet/jahti/jahti2011_1_s14.pdf |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
masa.k Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Mar 2007 Viestejä: 403 Paikkakunta: Tornio/ Haparanda
|
Lähetetty: 18.03.2011 09:09 Viestin aihe: |
|
|
Ullavassa näky jokunen pesue menneellä syksyllä. Samaten Lestijärvellä tuli joitaki vastaan. _________________ --Harrastukset maksaa-ja pitääkin maksaa--  |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
heiluri Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006 Viestejä: 36161
|
Lähetetty: 18.03.2011 11:06 Viestin aihe: |
|
|
Mistähän päin tuo Aris60 käppyrä on?
Tuossa päivällä tuli muutaman äijän kanssa puheeksi se koska ovat viimeksi riekon ampuneeet,kaikilla edellinen näissä maissa ammuttu sijoittuu -80 luvulle,minulla viimeinen -80-90 lukujen taitteeseen,sen jälkeen vain satunnaisia havaintoja,ampumista ei ole ilennyt ajatellakkaan enää pariinkymmeneen vuoteen,tänä aamuna kolmen-neljän Riekon jäljet mikä on enemmän kuin vuosiin,ylensä satunnaisesti havaintoja yhdestä-kahdesta kerrallaan. _________________ Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Elwood Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Maa 2004 Viestejä: 1418 Paikkakunta: Siilinjärvi
|
Lähetetty: 18.03.2011 11:13 Viestin aihe: |
|
|
Ojituksen, soitten metsittyminen toimii käsittääkseni näin: Populaatiot jäävät motteihin, jolloin yhteys toisiin parviin katkeaa, josta seuraa kuihtuminen, kun uusi poikueparvia ei synny. _________________ Tosi asiaa ei tarvitse uskoa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
harri.salo Kanta-asiakas
Liittynyt: 17 Tam 2008 Viestejä: 433 Paikkakunta: lestijärvi
|
Lähetetty: 18.03.2011 11:17 Viestin aihe: |
|
|
mun mehtästys mailla riekko kanta kasvo pitkiin aikoihi sitte 90 luvun
jolloin näin lähes 30 linnun parven
syksyllä näin 13 yhessä parvessa toisessa 10 riekkoa eikä ollu
sama parvi... |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
mehtään Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385
|
Lähetetty: 18.03.2011 11:51 Viestin aihe: |
|
|
| Aris60 kirjoitti: | Tässä näkyy hienosti ojituksen vaikutus riekon esiintymiseen tietyllä tutkimusalueella. Tai oikeastaan pitäisi sanoa, ojituksella ei ole mitään vaikutusta kannanvaihteluun kun aluetta ei ole ojitettu. Kyse on luonnonpuistosta. Alueella ei saa myöskään metsästää. Jopa alueella liikkumiseen tarvitaan lupa. Kannanvaihtelu on lähes yhtenevää ojitettujen alueiden kanssa. Ainoa ero on kannan hiukan heikompi toipuminen vertailualueella luonnonpuistoon verrattuna. Muuten etelässä tutkimuksessa 68% riekkotuhoista aiheutti kanahaukka.
Tutkimus kattaa 41 vuoden ajanjakson. Sen mukaan aika on kullannut monen muistot.
 |
Kuva 2. Riekon jälkihavainnot Värriön pitkällä lumilinjalla 1968-2008.
HAVAINNOT VÄRRIÖN LUONNONPUISTOSSA JA LÄHIALUEILLA. Värriön luonnonpuisto on tyypillistä riekon elinseutua niin, että os riekoista pesii kesällä alueen vaihtelevassa soiden, metsien ja tunturien kirjomassa luonnossa. Osa Värriön talviriekkoja pesii kesäisin tunturiylänköä ympäröivällä, alavammilla suomailla, mutta näitä riekkoja vaeltaa talvikaudeksi Värriötuntureiden koivuvaltaisille rinteille.
Värriön tutkimusaseman piste- ja sarkalaskennoissa riekko on havaittu vuosina 1989-2008 yhteensä 21 kertaa. Siitä johdettu riekon reviirien (parien) keskimäärä luonnonpuiston alueella on yhteensä 38 (paria). Talvikanta on keskimäärin 190 yksilöä.
Pitkällä lumilinjalla, vuosina 1968-2008, riekon jälkivana on laskettu yhteensä 6742 kertaa. Havainnot kertovat riekolle tyypillisen jyrkän kannanvaihtelun. Kohtalaisen pitkän aikasarjan (41 vuotta) perusteella voi silti nähdä, että jälkivanoista laskien Värriön luonnonpuiston riekkokanta on pitkäaikaisessa nousussa, ja nousu on tilatostotieteellisesti merkitsevä (yli 99 prosentin merkitsevyydellä). Myös riekkokantojen elpyminen 1960- ja 1970-luvun matalalta tasoltaan on vahva osoitus Värriön luonnonpuiston suojelun vaikutuksesta.
http://knol.google.com/k/riekko-lagopus-lagopus-sen-esiintyminen-lapissa-ja-v%C3%A4rri%C3%B6n-luonnonpuistossa#
Ihan mielenkiintoinen kuvaaja, mutta en ihan heti usko että siitä voidaan vetää kovin yksiselitteisiä johtopäätöksiä koko Suomen riekkokannan kehityksestä. Sehän on selvää että vaihtelua on, säiden ja petokantojen huippujen mukaan. Mutta jos tuo alue olisi ojitettu aikanaan, niin varmaan kuvaaja olisi erilainen.
Myös ympäröivä alue vaikuttaa lintukantoihin, jos siellä on isompi kuolevuus, sinne siirtyy tarkastelualueelta lintuja, sensijaan että tulisi täydennystä. jne.
Kirjoittaja pitää Värriön kannan nousua osoituksena suojelun hyödyistä. Mikä siis ennen oli huonommin? Metsästettiinkö alueella niin valtavasti riekkoja? Vai tarkoittaako tuo teksti vain että ilman suojelua alue olisi ojitettu ja kanta olisi jäänyt pienemmäksi?
Kannan alhaisuus 60-70 lukujen vaihteessa voisi johtua jostain silloisista sääilmiöistä tms., vaikea sanoa asiaa tuntematta. Ennen jälkilaskentojen alkua kanta taas saattoi olla selvästi isompi, sitäkään emme tiedä.
Vertailualueiden kannanvaihtelut varmaan ovat samanlaiset kuin ojittamattomalla alueella, mutta ovatko lintutiheydetkin samaa tasoa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Jersu Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Hei 2006 Viestejä: 1519 Paikkakunta: seinäjoki
|
Lähetetty: 18.03.2011 12:51 Viestin aihe: |
|
|
Täälä meillä seinämäjellä niitä on melekoosesti, syksyllä kun ne oli rauhootettu niin niihin törmäs useammin ku teereihin, tai riekkoihin, silloin kun niitä sai ampua pari syssyä sitte..
Syksyllä koiralla oli piikis 20 reikon parvi. Nyt talvella mitä on ketun jäläkiä kattellu niin lähes jokaisen mettätien varresta löytyy jälkiä, myös sellaisista paikoista missä ne ei oo hetkeen esiintynyt.. _________________
 |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
|