metsäsukset

[-pertsa-]

[GraaviSupi]

[jonesis]

Ei oo tullut testattua. Mulla kun tuo suksien tarve on lähinnä supien jäljityksessä, niin ei tuu kovilla pakkasilla käytyä. Toivottavasti pelaa kevään suojakeleissä.

[Tomy the Hunter]

Työn puolesta sain suksiksi vanhat muoviset Karhun Bear Claw 225:t. Sukset ovat erittäin taipuisat ja siten ne eivät uponneet pehmeäänkään lumeen kovin syvällä. Kokemukset olivat erittäin hyvät. Ruotsin armeijan 210cm pitkiin kapuloihin verrattuna Karhut olivat paaaljon paremmat.

[joujoe]

[teneraattori]

[Ark]

Nuo Kuusistot on 260 pitkät.

Sitä minä tuon pohja suhteen ihmettelin kun eiinä näyttäs olevan puun syyrakenne, mutta muuten se on muovisen näköistä..

[Hitleri]

Minen näistä suksista mittään ymmärrä kun poikkeuksetta päivittäin työssäni niillä hiihtelen, mutta sanoisin, että ihan normaalikäyttäjän ei kannata mennä näissä asioissa taas "liian pitkälle"...Jos mehtäsuksessa pitää olla luistoa ja pitoa kohta niinkuin kilpasuksissa, niin sitten pitää varmaan pohjatkin alkaa hiomaan lumen kiderakenteen mukaan jne.

Mulla on pääasiassa Karhun Erät (225) ja ne pelaa ihan hyvin ainakin tällaselle kuivan kesän oravalle. Kantavat, luistavat, pitävät, kärjet tarpeeksi notkeat jne. Kaikki perusedellytykset mitä mielestäni sukselta vaaditaan, ainakin näihin olosuhteisiin missä minä rymyän. Niissä on paikallaan Kuusamon siteet ja siihen kenkäosan alle kun laittaa pari kerrosta ilmastointiteippiä siivuiksi, niin ei paakkua lumi kengän alle. Jo vain, muuta ei tarvitakaan sitten ja vallankin keväthangilla meno on tosi lets go! Silloin tällöin tulee hiihdeltyä myös armeijan vanhoilla lankuilla, varsinkin keväthangilla. Niissä on suomupohjaan se etu, että kun mennään oikein tosissaan niin silonen pohja ei ujella.
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[poikamehto]

olipa tännään nii luihakka keli ettei muut ku hanget vejä vertoja. pakkasta -4 ja jotaki jää tihkun tapasta tuli taivaalta..

[jonesis]

Nyt kun alkaa ajokoirahommat olla ohi ja pakkanen laski pääsee tosissaan testaamaan noita karhuja.

[maalari]

Vois sanoa että lipakka oli keli, puusuksi luisti kuin itsekseen. Hieman ois saanu olla pitoa enemmän, tais mennä parafiiniä koko matkalle...

[Sämpy]

Kyllä oli pelkällä tervapohjallakin meleko liukasta, lapsille kun tein pihalla latua.

Ja baanalla vasta oli liukasta, pari päivää sitten kun ladulla hiihti niin ei paljon hiekasta erottanut tai sitten olen vain huono voitelija.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[Hirvas-Pieti]

Liityn keskusteluun hiukka myöhään. Luin tänään koko aiheen läpi. Enämpi alkupuolella oli usealla keskustelijalla ongelmana se, että perinteiset eräsiteet -- tyyppiä raudat edessä, remmit sivuilla ja kieruvieteri takana -- tahtovat hangata esim. kumijalkineiden sivut puhki. Lääkkeeksi tarjoittiin jalkineen reunoja painavien ulkonemien madaltamista ja pyöristämistä. Tähän haluaisin kertoa, for the records, että minulla on kaksissa suksissa intin mallia muistuttavat, mutta näitä hiukan vanhemman malliset eräsiteet. Jos muistan oikein nämä siteet teki Karhu, joka taisi myös tehdä intin siteet. Minulla olevat vanhemmat siteet, ensimmäiset ostettu joskus 1960-luvulla, poikkevat muutamalta yksityiskohdaltaan nykyisistä, esim. kuusamolaisista:

1) Vanhemmassa mallissa eturaudat koostuivat kahdesta osasta, eli oikeasta ja vasemmasta puoliskosta. Tämä salli niiden keskinäisen "kärkikulman" säätämisen jalkineen reunojen vastaavan kulman mukaan. Hiihtouralla varustetut saappaat olivat tuolloin uutuus, ja SA Int-hiihtosaappaan pohja oli vasta tulossa standardiksi. Itse sovittelin siteitä kippuräkärkisillle hiihtopieksuille. Sivumennen sanoen tällaiset jalkineet olivat vielä 1970-luvun alussa vakiovarusteena Lapin Rajavartioston jääkärikomppaniassa. Olimme aika juhlava, ettenkö sanoisi kansallinen ilmestys kun harjoittelimme sulkeisia ruskeissa lapikkaissamme. Talvisilla jotoksilla oli käytössä lyhyempivartiset huopaiset hiihtokengät nahkavahvistein. Ne kun kastuivat, niin talvitelttamajoituksessa niiden kuivattaminen kenkiä pilaamatta oli lähes mahdotonta.

2) Irrallisten rautojen päälle ruuvvattiin pikkuruuveilla vielä ohutta aluminia oleva peltinen suojalevy, peittämään ruuvien kannat ja ehkä vähentämään lumen pakkautumista kengän pohjan ja siteen etuosan väliin.

3) Kärkirautojen sisäpuolella oli pienet virtaviivaisiksi muotoillut nipukat, joiden tehtävänä oli painaa jalkineen reuna alas - eli hoitamassa samaa virkaa kuin kenkiä nykyisin puhkovat ulokkeet, Nämä irtonipukat oli kiinnitetty kärkirautoihin lyhyellä, paksulla ruuvilla ulkopuolelta. Ruuvin reikä oli pystysyynnassa pitkulainen, sallien nipukoiden pystysuuntaisen säädön -- muistakaamme jälleen, että kenkien sivureunan paksuuskaan ei ollut vakiintunut. Nipukoiden siteen sivua vastaan tuleva pinta oli uritettu vaakatasossa, samoin siteen sisäpinta nipukkaa vastaan tulevalta osaltaan. Tämän johdosta kovan rasituksen alla oleva nipukka ei luisunut pois asennosta johon se oli säädetty. Joskus kuitenkin sattui, että ruuvi löystyi ja nipukka hävisi jonnekin ladun varteen. Tätä varten mukana pidettiin ainakin yhtä nipukka-ruuvi -paria. Itselläni se oli ruuvattuna kiinni repun sivutaskun remminreikään, vai oliko repun taskun kiinnitysremmin reijässä. Lisäksi pidettiin ainakin varalta mukana irtohihnaa jonka sai asennettua mäystimeksi siteen eturautojen reikiin. Koska ne nipukat oli kiinnitetty ruuveilla, ne olisi saanut irroitettua kokonaan esim. kumisaappaita käytettäessä. Laiskuus kuitenkin esti tämän, vaikka kyllä ne nipukat hiersivät ihan jalkaan asti jos hiihti reunattomilla, tavallisilla saappailla.

4) Sivuremmit olivat vielä paksua rasvanahkaa, mutta niinhän ne olivat kauan. Siltä varalta että katkeisivat oli tapana kuljettaa mukana vararemmejä. mutta olisikohan remmi kertaakaan katkennut, no kerran ehkä. Rajavartioston kantahenkilökunnan mukaan nahkaremmit vaihdettiin tekstiilipohjaisiin siksi, että hiiret ja rotat pistelivat varastoissa suuhunsa maukkaat rasvanahkahihnat.

Loppulausuntona näitten ja nykyisten (kuusamolaisten) perus-eräsiteiden eroista sanoisin että vanhemman mallin säädöt olivat sinänsä etu, jota tarvittiin varsinkin ennen erähiihtojalkineiden pohjan standardisoitumista. Toisaalta oli ilmeistä että siteisiin päti vanha laki: mitä enemmän liikkuvia osia, sitä enemmän kohtia jotka voivat mennä rikki.
Kun erähiihtojalkineiden kirjo on uudestaan kasvanut, aika uhkaa ajaa kiinteällä etuosalla varustettujen ja jalkineiden kantaan sideuraa vaativien siteiden ohi, niin erinomaisen luotettavat kun ne ovatkin olleet.
_________________
Samma på svenska.

[rihlapiippu]

[Nuuska]