Soiden tulevaisuus

[veetee]

Etelä-Savon maakuntajohtajan kynästä sunnuntaimullikassa:

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kun-mik%C3%A4%C3%A4n-ei-riit%C3%A4/648022

[mehtään]

Maaseudun tulevaisuuden Vierasyliö:
Turpeen paketoiminen olisi virhe
http://sahti.mtk.fi/ePaper_MT/products/MT-2011-02-21/pdfs/article_2_7.pdf

[GraaviSupi]

Tämän tohtorin mielestä suomen suot tulisi raivata pelloiksi jotta jonkin nälkämaan lapset saisivat ruokaa
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[mpk1]

Voi kun olisikin kyse vain soistamme, mutta kun samalla menee myös vesistöt. Toisaalta onpahan tekemistä, kun limaverkkoja putsaa.

[mehtään]

Ilkassa oli tälläinen pikkujuttu. Ensimmäinen maininta jonka olen huomannut metsästäjätahoilta suostrategiaan liittyen. (tai joskus viime vuoden puolella joku taisi ehdottaa jotain riekko-ohjelmaa soiden suojeluun)

[Aris60]

Eiköhän tuo raha ole jäänyt tulematta/saamatta kun Ympäristöministeriö on sen muualle kohdistanut. Mahdollisuus Lehtomäellä tuo olisi ollut tehdä jo aiemmin. Sitä ei ole koettu vain tärkeäksi. Vuonna 2007 YM budjetti oli noin 700milj.€ nyt 2011 alle puolet tuosta. Ovatko kansanedustajat pienentäneet hallinnonalalle osoitettua määrärahaa vaatimattomien tulosten takia? Monen mielestä kyllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on ympäristöministeriö pistäny pelkästään hoito ja käyttösuunnitelmien laadintaa EU:n LIFE Luonto -hankkeissa 33milj€. Tämä raha on mennyt paljolti ympäristöbyrokratiaan kirjoituspöydän takana istuvien idealistien palkkoihin. Raha kanavoidaan nykyään MMM:n kautta käytännön hankerahoitukseen ja ympäristötukeen. Sen budjetti kasvaa. Tämä on peliä valtion rahavarojen käytön ohjaamisesta. Tuloksia ei kukaan seuraa ja vaadi.

[mehtään]

Turveteollisuusliitollakinn näköjään on oma propagandasivusto netissä, VAPOn sivun lisäksi:
http://www.turveinfo.fi/

Turveteollisuusliiton tiedote suostrategiasta
http://www.turveteollisuusliitto.fi/index.php?module=view_selected_news&news_id=200&id=7

Löytyy mm. videoita, jotka ovat dokumentista "Soiden järkevä käyttö" (joka on myös turveteollisuuspropagandaa, mutta silti kannattaa katsoa)

[mehtään]

http://www.youtube.com/watch?v=_wTeUWljf8w&feature=related

Retki Parkanon turvetuotantoalueelle
Viime vuodelta luultavasti jonkun(satakunnan?) luonnonsuojeluyhdistyksen/piirin järjestämä maastoretki Parkanon turvetuotantoalueille.
Jaettu 12 lyhyeen pätkään. Vähän hakemalla pääosin löytyvät oikeanpuoleisesta "ehdotukset" listasta.
4. osasta alkaen varsinaista asiaa, ihan hyvääkin tietoa jossain välissä.



Päälle vielä Vapon historiasta kertova propagandavideo(enkuksi puhuttu):
http://www.youtube.com/watch?v=qrDjOFHiq4M&feature=related


Ja uutisjuttu, jos asiantuntija arvioi että turpeen käyttö kielletään tulevina vuosikymmeninä:
http://areena.yle.fi/video/1297935582659

[mehtään]

Maaseudun Tulevaisuuden lukijapalstalta:

"Vain luonnontilainen suo tuottaa turvetta

Maaseudun Tulevaisuuden pääkirjoitus soista Suomen öljylähteenä (18.2.2011) käsitteli vastikään julkistettua kansallista suostrategiaa.

Lehti myöntää, että suot ovat Suomelle tietysti kansallinen luontoarvo, mutta väittää, että turpeen taloudellista arvoa ei ole oikein ymmärretty.
Pääkirjoitus innostuu vertaamaan teknisesti käyttökelpoisten turvevarojen energiasisältöä Pohjanmeren öljyvaroihin sillä erotuksella, että turve on ”kestävästi käytettynä” uusiutuva luonnonvara. Sen tähden lehti vaatii, että turpeen kestävän energiakäytön turvaamisen tulee sisältyä kaikkeen energiapolitiikan strategia- ja lainsäädäntötyöhön.

Vaatimukseen voi mitä lämpimimmin yhtyä, kunhan ensin sovitaan kestävyyden määritelmästä.
Teknisesti käyttökelpoisten turpeiden määrään on laskettu mukaan myös suojelusoihin sisältyvät turpeet sekä käyttökohteiden ulottumattomissa olevat suoalueet. Suostrategian tausta-aineistosta selviää, että turpeen pääkäyttöalue, joka kattaa noin 2/3 teknisesti käyttökelpoisista turpeista, sijaitsee suurin piirtein linjan Tornio–Joensuu eteläpuolella. Sillä alueella toimii seitsemän suurta ja toistasataa pienempää turvevoimalaa, joiden turpeen hankinta-alueet menevät paikoin päällekkäinkin.
Nykymittakaavaisen turpeenpolton jatkuessa turve loppuu Etelä-Suomessa jo tällä vuosisadalla, vaikka kattiloihin heitettäisiin vähäisten suojelualueidenkin turpeet. Pohjoisempanakin se tietäisi suurten turpeenkäyttökohteiden kannattavan sadanviidenkymmenen kilometrin hankintasäteen sisällä kaikkien suurempien soiden kalttaamista turvekattiloihin vähän pitemmällä ajanjaksolla.
Kun tiedetään paksujen, maatuneiden turvekerrosten muodostumisen vaativan tuhansia vuosia, Suomen nykyistä turpeen hyödyntämistä on vaikea mieltää ”kestäväksi käytöksi”.
Käsitys turvevarojen ”uusiutumisesta” on myös virheellinen. Se perustunee aikaisempaan käsitykseen metsäojitusalueiden tehostuneesta hiilensidonnasta, joka on kuitenkin viimeisimmän tutkimuksen mukaan (esimerkiksi MMM/11/2007) kääntynyt suureksi päästölähteeksi ilmakehään.
Tilastokeskuksen mukaan näitä turvemaiden kuivatuksen ja turpeenpolton aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä on viime vuosina raportoitu yli 20 miljoonaa tonnia vuodessa, mikä on moninkertainen määrä verrattuna jäljellä olevien luonnontilaisten soiden sidontaan.
Turvettahan voi kerrostaa vain suo, joka tuottaa turvetta. Se taas edellyttää suoekosysteemin toimivuutta. Loppuun kaluttu turvesuo yleensä metsitetään.
Turvemaiden kuivatus ja turpeiden polttaminen ovat puhdasta luonnonvarojen ryöstökäyttöä, kaivannaisteollisuutta mineraalien louhimisen tapaan.


Mauri Huhtala
varapuheenjohtaja
Pohjois-Pohjanmaan
luonnonsuojelupiiri ry, Kuivaniemi"





Ja tässä lyhyempi Ilkan lukijapalstalta:


"Soidensuojelu ei ole kiinni rahasta vaan pelkästä tahdosta.

Suojelutarve ojittamattomien soiden lisäsuojelulle on noin 150000 hehtaaria eli 1,7 prosenttia maamme suomaan määrästä. Suolle käypä korvausumma on tuhat euroa hehtaari verottomana tulona eli 150 miljoonaa euroa.

Suomessa valtio tukee turpeenpolttoa verohelpotuksin samalla summalla vuosittain. Mikäli suojelu toteutettaisiin tulevan kymmenen vuoden aikana, tarvittaisiin vuosittain kymmenen prosenttia siitä rahamäärästä, jolla valtio tukee vuosittain turpeen polttoa. Kyse ei siis ole rahasta vaan halusta.

Tämä kymmenen prosenttia olisi erittäin merkittävä kädenojennus päättäjiltä. Sillä turvattaisiin suoluonnon suojelun taso. Senkin jälkeen ojitettuja soita riittää turpeenkaivajille mielin määrin.

TEEMU TUOVINEN
Kauhajoki"

[mehtään]

Ilkan yleisönosastolta:


"Nimimerkki Veritas kyseli soiden merkityksestä (Ilkka 22.2.). Hyvä kysymys, johon on helppo vastata.

Jos tykkäät karpaloista ja valokeista, voit poimia niitä luonnontilaisilta soilta. Jos suo tuottaa niitä vaikkapa 10000 vuotta ihmisille, rahallinenkin arvo on aika suuri.

Jos harrastat metsästystä, hyödyt soista riistamaina. Suo on monille metsästettäville lajeilla tärkeä soidin- ja laidunalue; pohjalaiset riekot asustavat koko elämänsä pelkästään soilla. Onneksi riistaväkikin on heräämässä puolustamaan luonnontilaisia soita (Ilkka 23.2.).

Jos harrastat retkeilyä, suo on paratiisisi. Esimerkiksi Nurmon Paukanevan pitkospuupoluilla kirjattiin ensimmäisenä syksynä 5000 käyntiä.

Suot tasaavat ja hidastavat sade- ja sulamisvesien tuloa vesistöihin; vähentävät siis tulvia. Onneksi nykyään ennallistetaankin turhia ojituksia ja veromarkkojasi säästyy kalliimmilta tulvantorjuntatoimenpiteiltä. Jos tykkäät uida puhtaissa vesissä, vastustat suo-ojituksia mitä jyrkimmin. Veromarkkojasi säästyy taas, kun turvelietteen pilaamia järviä ei tarvitse kunnostaa.

Jos olet maanviljelijä, arvostat soita. Luonnontilaiset, kosteat suot tasaavat lämpötilaeroja ja vähentävät hallanvaaraa (päinvastoin kuin yleensä luullaan).

Jos ajattelet omaa, lastesi ja lastenlastesi tulevaisuutta, et voi hyväksyä turpeenpolttoa, joka on hiilidioksidipäästöiltään jopa pahempi kuin kivihiili. YK:n ennusteen mukaan maailmassa on vuonna 2030 50 miljoonaa ympäristöpakolaista. Ilmastonmuutos ei ole ihan pikku juttu?

Maapallo on koti myös miljoonille lajikumppaneille. Me kaikki olemme riippuvaisia toisistamme. Suomi on kansallisilla demokraattisilla päätöksillä ja kansainvälisin sopimuksin luvannut pysäyttää luonnon monimuotoisuuden vähentymisen vuoteen 2020 mennessä. Soilla esiintyy runsaasti uhanalaisia lajeja.

Monissa pohjalaiskunnissa puolustetaan viimeisiä luonnontilaisia soita. Yhtään ei ole enää varaa menettää.

SOIDEN PUOLESTA"
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=569308




Maaseudun Tulevaisuuden yleisönosastolta:

"Turveko nopeasti uusiutuva

Onko turve nopeasti uusiutuva luonnonvara? Ei. Turve on fossiilisiin energialähteisiin rinnastettava polttoaine, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta. Turvetta poltettaessa poltetaan itse asiassa kierrosta vapautunutta hiiltä. Tämä hiili on kertynyt soihin 5 000 –10 000 vuoden ajan, varsinaista turvetta kertyy keskimäärin 1 mm/vuosi.

Onko turve siis hitaasti uusiutuva luonnonvara? Ei. Hiiltä sitoutuu takaisin vain luonnontilaisilla soilla.

Jotta turvetta voidaan odottaa uusiutuvaksi jo ojitetuilla soilla, on suot ennallistettava entiselleen. Turvesoiden käyttöönotto merkitsee aina myös haittoja alapuolisille vesistöille. Kiintoainesta kulkeutuu vesistöjen pohjaan. Se on orgaanista ainetta, jonka hajoaminen lisää hiilidioksidin, metaanin ja typen päästöjä myös ilmaan.

Työllistäjänä turve? Suoraan turveala työllistää Suomessa vain muutamia tuhansia ihmisiä. Koko ala on sesonkiluonteista työtä, konehankinnat kuuluvat yrittäjille, jotka muutenkin kantavat suurimman vastuun sekä tuotannosta että suoalueen muusta hoidosta. Säät määrittelevät myös tuotetun turpeen määrän.

Jos siirryttäisiin todella uusiutuviin polttoaineisiin, paranisi alan työllisyyskin merkittävästi. Turpeen käytön tukemiseen kuluu nykyisin yli 20 miljoonaa euroa/vuosi.


UMH"

[Elwood]

Pohjalaisetkaan riekot eivät elä koko elämäänsä suolla
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[mehtään]

[Elwood]

Kyllä riekot suota tarvitsevat, mutta syksyn alkessa muuttua talveksi, riekot nousevat kankaalle, kauaksikin soilta.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[mehtään]

[Nile]