Soiden tulevaisuus

[mehtään]

Päivän Ilkan yleisönosastolta:

"Suomalaisen päätöksenteon vaikeus
Tiistai 15.02.2011

Suomi on yleisesti julistautunut yhdeksi Itämeren pelastajaksi. Juuri tehdyn välitilinpäätöksen perusteella todetaan tulosten jääneen ainakin toistaiseksi laihoiksi. Pääministerin suulla on luvattu tehostettuja toimia Itämerelle, joka vaikuttaa suoraan yli 85 miljoonan ihmisen elämään.

Tässä prosessissa uutta on se, että siinä luvataan yritysten roolin korostuvan Itämeren pelastajana.

Tanska, yhtenä pohjoismaana, on luvannut neljän vuoden aikana käyttää peräti kaksi miljardia vesistöohjelmaan. Suomen maataloutta pidetään suurimpana yksittäisenä ravinnekuormituksen aiheuttajana. Itämereenkin vaikuttavat metsien ojitukset ja soiden turpeenkaivun päästöt jäävät huomiotta, vaikka niiden purkuvesiä lasketaan suoraan mereen johtaviin jokiin.

Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän valmistunut loppuasiakirja "Soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi", ei anna vakuuttavaa kuvaa vesistövaikutusten tai muun ympäristöä rasittavan toiminnan parantamisesta.

Asiakirjassa todetaan metsäojitusten aiheuttavan merkittäviä ravinne- ja kiintoaineshuuhtoumia vesistöihin. Ojittamattomia soita todetaan eteläisen Suomen seutukunnissa olevan yleisimmin kaksi-neljä prosenttia.

Ojituksia on tapahtunut taloudellisesti kannattamattomillekin alueille. Tästä eräänä esimerkkinä vuonna 1960 ojitettu ja kahteen kertaan voimakkaasti lannoitettu suo, jonka haluttiin kunnostusojitushankkeeseen 2008. Ojastoa ei avattu, vaan 2010 suolle haettiin METSO-suojelua. 50 vuoden aikana ojitetulle alueelle oli kehittynyt 13 kiintokuutiometrin mäntypuusto.

Turvetuotanto on Suomessa valtiovallan suojeluksessa. Vapon hallintoneuvostossa istuu kuusi kansanedustajaa. Omistajaohjauksen edellyttämä on Vapon toimitusjohtajan toteamus valtioneuvoston vaativan tavoitteen mukaista energiaturpeen tuotantoa.

Kotimaisuus, omavaraisuus, työllistävyys ovat sloganeja, joilla suomalainen suo kuoritaan 30 vuoden aikana pohjiaan myöten. Vapo kuten kaikki muutkin turvebisneksessä mukana olevat yritykset nauttii yhteiskunnan erilaisia tukimuotoja. Turpeen veroedun lisäksi Vapon konserniyhtiö Suo Oy sai 2010 maataloustukea 0,6 miljoonaa euroa ruokohelpiviljelmiltä, joita perustetaan loppuunkaivetuille turvemaille.

Keinolannoituksen on oltava vahvaa, että kasvua saadaan aikaan. On kysyttävä, koska meillä sitoudutaan päästövähennyksiin turpeen osalta. Turpeenkaivun ilmasto-, vesistö-, ekologia- ja biotooppivaikutukset ovat tunnetusti ihmisten menestymistä ja elämänlaatua tuhoavaa, Itämereenkin vaikuttavaa toimintaa.

Kuinka paljon yhteiskunta ja perheet käyttävät ulkomailla valmistettuja kodinkoneita, tekstiilejä, muuta kulutustavaraa jopa ruokatarvikkeita? Mitä ovat ne tuotteet, jotka ovat täysin kotimaisia? Niitä on vähän.

Raakapuuta rahdataan Atlantin takaa Suomen tehtaisiin kannattavana liiketoimintana. Suomen suot ovat voimaantumisen lähde kaikille ihmisille, jotka rakastavat luontoa - lähierämaata - kaikkine vuodenaikaisine ilmentymineen.

Turvetta rahdataan maakunnasta toiseen siirtomaamentaliteetin kaltaisesti.

Päättäjät jopa suosivat turpeen vientiä energiatuotannon nimissä. Entisen Vaasan läänin alueella on nyt avoimina turveaavikoina 30000 hehtaaria. Uusia lupahakemuksia on meneillään noin sata yli 5000 hehtaarin alalle. Lupaviranomaiset ja oikeuslaitokset saavat luvanhakijan hyvin laatimia hakemuksia ja asiakirjoja, joissa luontoarvoja kuvataan muutamien tuntien tarkastelun perusteella. Kauhisteltujen sademetsien tuhoamisen erona on ainoastaan kasvillisuuden koko.

Työryhmän loppuasiakirja ei anna mitään selkeätä ohjetta luonnontilaisten soiden säilymiseksi.

Ennakoitavissa on soiden ostotoiminnan kiihdyttäminen yksityisiltä maanomistajilta.Valtiovallan tulisi nopeasti ohjata määrärahat luonnontilaisten soiden pelastamiseksi. Samalla tulisi siirtää Vapon omistamat luonnontilaiset suot metsähallituksen hallintaan. Raha löytyy kunnostusojitusten ja uusien metsäteiden tukimomentilta.

SEPPO J. OJALA

E-P:n metsäkeskuksen metsäneuvoston jäsen E-P:n ja Pohjanmaan soiden kestävän käytön ohjausryhmän jäsen SLL Pohjanmaan piirin pj. Lapua"

[mehtään]

"Mediatiedote 15.2.2011

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO JA BIRDLIFE SUOMI TYYTYMÄTTÖMIÄ SUOSTRATEGIAAN
– järjestöiltä kantelu EU:lle luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla

Suomen luonnonsuojeluliitto on jättänyt eriävän mielipiteen huomenna 16.2. julkistettavaan suostrategiaan.

”Strategian tarkoitus oli sovittaa yhteen soiden suojelu ja käyttö siten, että ekosysteemipalvelut säilyvät. Tässä epäonnistuttiin”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Sulkavan mukaan strategia johtaa suoluonnon tilan heikkenemiseen entisestään.

”Strategia esittää peräti 58 000 hehtaaria uusia turpeenkaivualueita vuoteen 2020 mennessä. Turvetuotanto voi jatkua myös ojittamattomilla soilla, vaikka juuri siitä oli tarkoitus päästä eroon. Strategia rikkoo muun muassa biodiversiteettisopimuksen ja EU-päätösten monimuotoisuuden säilyttämisvelvoitteita.”

Luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi odottivat strategialta myös Nagoyan biodiversiteettisopimuksen edellyttämää päätöstä ennallistaa 15 prosenttia vaurioituneista ekosysteemeistä.

”Tämä olisi soilla 750 000 hehtaarin ennallistamisurakka ja tärkeä luonnon ohella myös ilmastonsuojelun kannalta”, sanoo Sulkava. ”Se ei kuitenkaan edennyt. Myös luonnolle haitallisia tukia poistamalla päästäisiin eteenpäin.”

”Myös soiden ojituksen ja turpeenoton aiheuttamien vesistöhaittojen vähentäminen jäi strategiassa linjaamatta.”

Kun suostrategiatyö päättyi luonnonsuojelun osalta huonoon tulokseen, Suomen luonnonsuojeluliitto ja BirdLife Suomi hakevat nyt soille turvaa muilla keinoin.

Järjestöt ovat jo saaneet valmiiksi kantelun EU:lle luonto- ja lintudirektiivin rikkomisesta Suomen soilla.

”Suoluonnon koko ajan huononeva tila näkyy soiden linnustossa. Esimerkiksi uhanalaisten suolintulajien määrä on kasvanut dramaattisesti”, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. ”Soita koskevassa päätöksenteossa halutaan edelleen sulkea silmät ikäviltä tosiasioilta.”


LISÄTIETOJA:

Uhanalaisten lintulajien elinympäristöt:
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/uhex-elinymparisto.shtml

Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava, p. 050 560 2113
BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, p. 0400 749 786
BirdLife Suomen asiantuntija suostrategiaryhmässä Keijo Savola, p. 045 652 1974"

[mehtään]

Ylen sivuilta löytyy surullinen tiivistelmä tilanteesta:
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/turveteollisuudelle_jaamassa_laajat_oikeudet_soihin_2364828.html

[mehtään]

Suo- ja turvemaiden kansallinen strategia on nyt julkaistu, löytyy Maa- ja metsätalousministeriön sivuilta:
http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/ymparisto/suojaturvemaat.html

[mehtään]

Ykkösen aamu-tv: Soidemme tulevaisuus
http://areena.yle.fi/video/1297839819279

SLL:n Sulkava ja Vapon suojelujohtaja väittelivät jälleen kerran


Politiikkaradio: Miten hallitus hoiti luontoa?
http://areena.yle.fi/audio/1297785107479

SLL:n ja MTK:n edustajat väittelivät ympäristöasioista laajemmin.


Luonnonsuojeluliitto pettyi suostrategiaan
http://areena.yle.fi/video/1297869404514

Uutisjuttuja: Riitely soiden käytöstä jatkuu
http://areena.yle.fi/video/1297883385024

[mehtään]

Päivän maaseudun tulevaisuus käsittelee suostrategiaa melko näyttävästi. Luonnonsuojelijoiden epäilykset strategian heikkouksista ja puuttuvasta rahoituksesta on jätetty syrjään ja todetaan ykskantaan että syntyi varsin onnistunut kompromissi, jossa luontoarvot turvataan ja turveteollisuuskin juuri ja juuri säilyy kannattavana.
Vapon propagandakin on taas päässyt hyvään käyttöön, kun on laskeskeltu kuinka monen miljardin edestä turvetta milläkin kunnalla olisi maillaan. Kovin syvällisesti ei pohdita sitä, onko noille rahasummille todellista katetta vai onko kyseessä vain puhdas unelmointi.

Saapi nähdä mikä näkökanta strategian luonnonsuojelulliseen tehoon osoittautuu realistisemmaksi.

MT:n etusivun tekstit, Kontron pääkirjoitus ja varsinainen sivun kokoinen artikkeli löytyvät kuvatiedostona tästä:
http://kuva.termiitti.com/image/15913.jpg


Ilkan yleisönosastolla oli pohjanmaan soiden tilanteessa pikku kirjoitus, mm. lueteltu vireillä olevat hankkeet:
http://www.ilkka.fi/Article.jsp?article=565296

[Aris60]

Mitäs tuosta narisee. Pieni vähemmistö ei saanut vaatimuksiaan läpi. Enemmistö pitää kompromissia valttävänä tai tyydyttävänä. Kuinkas sen demokratian kanssa?

[Chillie]

Piiperöille suosittelen suoraa toimintaa.. Ei muuta kun eurotukun kanssa suota ostamaan.. Saa sitten ihastella rahkasammaleen kasvua ihan OMALLA suojellulla suolla..

S
_________________
http://avatarfarm.com/avatarimages/cats/catsniper.gif

[mpk1]

Ei löydy suomesta yhtään puoluetta, joka uskaltaisi pistää VAPO:lle vastaan. Kaikki haluavat, että soiden ja samalla viimeisten kirkkaiden vesistöjän pilaaminen jatkuu. Osa noista puolueista, kun haluaa vielä maatalouden !&%¤# vesistöihin, niin on se mukavaa limasopassa uida.

On vaan nuo puolueiden piäherrat tottuneet jo siellä etelässä, että vesi on normaalia kun se on vihreää ja pitävät sitä tavoitetilana.

[Aris60]

mpk1 ei tuo päätös vielä tarkota suon ottamista turvetuotantokäyttöön. Ihan normaalit luvat on saatava ja niistä saa valittaa kuten ennenkin. Kuntien kaavoituksella voidaan tehdä paljon, jos kunta haluaa. Se vain tarkoittaa, että suota ei suojella jokapaikassa automaattisesti esim. luonnonsuojelulain perusteella. Päätäntävalta säilyy ainakin osittain paikallisilla. Jos se olisi tehty olisi esim. metsästys eteläsuomen suojelluilla soilla (myös paljon muuta kuin puutonta aavaa) ja mahdollisuus vaikuttaa soiden käyttöön olisi loppunut. Ehkä hirven ajo olisi säilynyt sallittuna. Mun mielestä paikallisten ihmisten voitto kerrostalovihreistä.

[mehtään]

Kyllähän tuo Maaseudun Tulevaisuuden artikkelin perusteella kuulostais jo hyvältä suojelukantiltakin katsoen. Mutta luonnonsuojelujärjestöt tuskin vastustais näin ankarasti ellei oikeasti jotain vikaa olisi.
BirdLifen edustaja Keijo Savola (asiantuntijana suotyöryhmässä) kirjoitti tälläisiä perusteluita kritiikille:


1. Strategiaryhmä ei pystynyt esittämään sellaisia lakimuutostarpeita
(etenkin YSL), jotka suojaisivat ojittamattomia arvosoita.

Turvefirmoilla on ostettuna ja vuokrattuna vajaa parisenkymmentä tuhatta
hehtaaria (arvio) keskeisiltä osin ojittamattomia arvosoita (luokkien
2-5 soita). Esimerkiksi käyköön vaikkapa Muhoksen Kivisuo, joka on
FINIBA-kohde ja joka on parhaillaan YVA-prosessissa.
Luonnontilaisuusasteikko ei koske ennen 1.2.2011 ostettuja tai
vuokrattuja soita.

2. Käyttöön otettavaksi ehdotettu luonnontilaisuusasteikko ja etenkin
sen soveltamiskäytöt sisältävät runsaasti epävarmuustekijöitä.
Luokittelu on myös tavattoman ankara. Tällä hetkellä ei ole lainkaan
varmuutta siitä, että turveyhtiöiden uusi osto- ja vuokraustoiminta
kohdistuu vain luonnontilaltaan muuttuneille soille (luokat 0-1). On
aika todennäköistä, että esim. Pohjois-Pohjanmaalla jatketaan luokkien 2
ja jopa 3 soiden hankintaa.

3. Luonnontilaisuusluokittelun käyttöönotto saattaa vaarantaa
maakuntakaavoituksen parhaat käytännöt. Muun muassa Pohjois-Savossa ja
Pohjois-Karjalassa on viime vuosien maakuntakaavoissa osoitettu
turvetuotanto kattavasti täysin ojitetuille soille (nykyisten luokkien 0
ja 1 suot, Pohjois-Savossa yksi varaus luokan 2 kohteelle).
Maakuntaliitot ovat nähneet tämän valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden mukaisena toimintana. Uusi
luonnontilaisuusasteikko mahdollistaa sen, että osa maakuntaliitoista
osoittaakin jatkossa turvevarauksia myös luokan 2 soille.

Strategiatyön suurimmat plussat löytyvät 100 000 lisäsuojeluoptiosta
sekä metsälain muutosehdotuksista. Edellisen konkretisoituminen nähdään
vuoden 2013 loppuun mennessä (toteutus vuoteen 2025 mennessä) ja
jälkimmäisten suositusten vaikuttavuus vuoteen 2013 mennessä, jolloin
metsälain kokonaistarkastelu pitäisi olla lopuillaan.

Linnustonsuojelun kannalta laajat paksuturpeiset suot ovat kaikkein
keskeisimpiä. Tästä syystä turvetuotanto on keskeisin uhka säilyneille
lintusoille. On myös hyvä muistaa, että työryhmä linjasi 58 000
hehtaarin lisäksi turvetuotannolle jatkoa myös vuoteen 2050 asti (130
000 ha uusia kenttiä 58 000 ha päälle).

Pääosa 830 000 metsätaloudellisesti kannattamattomasta suohehtaarista on
sellaisia, että strategiaryhmän suosituksilla ei ole niiden käyttöön
mitään vaikutusta. Pääosa alueista on sellaisia, että niiden
kunnostusojituksiin ei nykyisten tukikriteerien perusteella saa
Kemera-tukea, joten niiden säilyminen on strategiatyöstä riippumaton asia.

[mehtään]

[guide]

Käsittääkseni Suomessakin on näitä turvetuotannosta poistuneita alueita muutettu kosteikoiksi. Onko kenelläkään kokemusta kyseisistä alueista, että tuliko niistä niin hyviä sorsakeitaita kuin äkkiseltään voisi olettaa. Näen jo Pudasjärven Suomen sorsaparatiisina kun heidän 200000 suohehtaaria on poltettu ja koko alueesta on sorsakosteikko rakennettu. Kyllä sellaiselle alueelle jokunen lintuelon mieskin sopii luonnonmonimuotoisuutta ihailemaan...

[mpk1]

[kivineva]

Käsittääkseni Suomessakin on näitä turvetuotannosta poistuneita alueita muutettu kosteikoiksi. Onko kenelläkään kokemusta kyseisistä alueista, että tuliko niistä niin hyviä sorsakeitaita kuin äkkiseltään voisi olettaa. Näen jo Pudasjärven Suomen sorsaparatiisina kun heidän 200000 suohehtaaria on poltettu ja koko alueesta on sorsakosteikko rakennettu. Kyllä sellaiselle alueelle jokunen lintuelon mieskin sopii luonnonmonimuotoisuutta ihailemaan...

Eiköhän tuo vapo kylvä koko alueelle ruokohelpiä. Tällä perällä kasvattavat sitä tällä hetkellä kaikilla soilla mistä nosto jo loppunut.

Ei siinä mitään näyttää kyllä pienpetoja houkuttelevan roska silmässä