Eduskuntavaalit 2015: Aivan sama miten käy?

[slowhand]

[Solifer]

[Lahtinen]

Vai tulisko sittenkin "takiaisia".

Sipilä koittaa runnoa ministerimäärän kahteentoista; Keskustalle neljä salkkua, muille mitalisteille molemmille kolme ja 1+1 takiaissalkkua?

[liki]

[Wetzlar]

Tossa on HS:ssa ollut juttu yhteiskuntasopimuksesta. Taustoittaa hyvin sitä urakkaa minkä Sipilä on ottanut itselleen. Toivotaan parasta.

Jutun lopussa on maininta Kuntaliitosta ja MTK:stä. Ei siinä Kuntaliitto paljon kiitosta saanut. Näissä jutuissa tulee selvästi esille, kuinka esim. Kuntaliitto on keskustan ohjausnarussa. Tuotakin organisaatioita pidetään jotenkin tärkeänä. Byrokratiatalkoissa ensimmäisiä alasajettavia.

www.hs.fi/paakirjoitukset/a1430104516983

ja sama avattuna


Yhteiskuntasopimus vahvistaisi korporaatioita
Pääkirjoitus 28.4.2015 1:59
Kolumni
Raimo Sailas
Kirjoittaja on valtiotieteen kandidaatti.

Keskusta voitti vaalit. Kokoomus ja sosiaalidemokraatit menettivät runsaasti ääniä ja kansanedustajapaikkoja. Keskustan puheenjohtaja lähti kokoamaan uutta hallitusta.

Talouden näkymät olivat synkät. Edellinen hallitus oli epäonnistunut talouspolitiikassaan. Tarvittiin päättäväistä ja ripeää toimintaa. Hallitus tekikin jo keväällä periaatepäätöksen teollisuuden toimintaedellytysten vahvistamisesta. Se merkitsi tuntuvaa kevennystä teollisuuden kustannuksiin. Asiaa oli pitkään valmisteltu valtiovarainministeriössä.

Pääministeri otti esille ajatuksen yhteiskuntasopimuksesta. Sen tavoitteet ja sisältö jäivät epäselviksi. Myöhemmin kesällä pääministeri nimesi tärkeimmäksi asiaksi kustannustason alentamisen.

Lisäksi oli aloitettava seitsenkohtaisen rakennepoliittisen ohjelman toteuttaminen. Siihen kuuluivat muun muassa tulojen alentaminen kahdeksi vuodeksi, sosiaali- etuuksien indeksikorotuksista luopuminen, valtion menojen kasvun pysäyttäminen, verotuksen sopeuttaminen valtion menokehitykseen, teollisuuden rakenteen parantaminen ja avoimen sektorin pysyvä vahvistaminen. Jos näin tehtäisiin, syntyisi tilaa kevyelle elvytykselle.

Näin alkoi Esko Ahon (kesk) hallituksen taival vuonna 1991. Lähtötilanteessa oli siis runsaasti yhtäläisyyksiä nykyiseen tilanteeseen.

Pääministerikandidaatti Juha Sipilä (kesk) on ottanut tavoitteekseen yhteiskuntasopimuksen aikaansaamisen. Yhteiskuntasopimus on esiintynyt aiemminkin jonkinlaisena mystisenä taikakaluna, joka ratkaisee talouden ongelmat silloin, kun ne eivät muuten ratkea.

Tasavallassa ei kuitenkaan ole koskaan tehty "yhteiskuntasopimusta". Ahon hallituksen yritys kaatui käsikirjoituksen puutteeseen. Läsnäolleet kertovat pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa parveilleiden etujärjestöjohtajien ihmetelleen, miksi he olivat siellä.

Lähimpänä jonkinlaista yhteiskuntasopimusta on ehkä oltu vuonna 1968. Silloin solmittiin Liinamaa I -nimen saanut tulopoliittinen kokonaisratkaisu. Samaan aikaan sovittiin palkkojen lisäksi maataloustulosta, hintalainsäännöstä, indeksisidonnaisuuksien purkamisesta, sosiaalipoliittisista uudistuksista, valtiontalouden hoidon suuntaviivoista sekä työnantajajärjestöjen ja ammatillisten järjestöjen jäsenmaksujen säätämisestä verotuksessa vähennyskelpoisiksi.

Kokeneen työmarkkinamiehen Tapani Kahrin mukaan "Liinamaa I oli tavallaan samanaikaisesti esitys lukuisista valtion toimivaltaan kuuluvista asioista sekä työmarkkinajärjestöjen ehdollinen sopimus niiden päätettävissä olevista kysymyk- sistä". Itse sopimuksessa valtio ei ollut osapuoli. Kahrin mukaan kyseessä oli etujärjestöjen tekemä "vallankaappaus" poliittisten päättäjien kustannuksella. Järjestöt saivat tulosopimuksilla merkittävän sananvallan asioissa, jotka eivät olisi niille kuuluneet.

Kalevi Sorsan toinen hallitus järjesti syyskuussa 1977 Korpilammella talouspoliittisen seminaarin yli 300 kutsutulle. Toisin kuin silloin tällöin esitetään, siellä ei ollut tarkoituskaan tehdä mitään "yhteiskuntasopimusta".

Hallitus oli tehnyt päätöksensä jo kesäkuussa ja kertoi nyt jatkosuunnitelmistaan. Hallituksen asema suhteessa järjestöihin oli vahvistumassa. Näyttönä tästä hallitus jyräsi sovittujen palkankorotusten siirron, vaikka markka oli devalvoitu jo kaksi kertaa sopimusten voimassaoloaikana.

Juha Sipilä on maininnut mahdollisina sopijaosapuolina myös Kuntaliiton ja MTK:n. Kuntaliitto on outo ehdokas. Se ei voi sopia mitään kuntien puolesta. Kun edellinen hallitus pyysi Kuntaliitolta ehdotuksia kuntien lakisääteisten velvoitteiden vähentämisestä, tulos oli surkuhupaisa nolla, vaikka liitto on vuosikaudet moittinut hallituksia kuntien velvoitteiden lisäämisestä.

Mikä sitten olisi MTK:n rooli? Maatalouspolitiikkaa hoitaa EU, tuotteiden hinnat määräytyvät maailmanmarkkinoilla ja puukaupassakin on siirrytty markkinatalouden suuntaan.

Kilpailukykyä tulisi kohentaa. Nykyisillä palkkasopimuksilla pitäisi elää tämä vaalikausi. Joustojen lisäämisestä työmarkkinoilla pitäisi kyetä sopimaan. Vuotuista työaikaa tulisi pidentää. Työeläkemaksuja voitaisiin alentaa määräajaksi eläkesopimusta rikkomatta.

Tuskinpa näistä "yhteiskuntasopimusta" syntyy. Tarvitaan siis vahvaa hallitusta.
_________________
- näillä mennään -

[Jartsu]

Mahtaako Persut laukoa ittesä ulos hallituksesta.

[iron-yMan]

16.4
https://www.youtube.com/watch?v=EroX8dTO1cQ


29.4
https://www.youtube.com/watch?v=UBprIpqviZ8

Lainaus: MTV3 29.4.2015

Toimittaja Helena Petäistö
EU-komission puheenjohtaja vaati pikaista toimintaa, ennen kuin yleinen mielipide ehtii muuttua.

Jean-Claude Juncker, EU-komission puheenjohtaja
Meidän täytyy toteuttaa pakolaisten jakaminen maantieteellisesti koko Euroopan alueelle.

Toimittaja Helena Petäistö
Taakanjaosta käytiin salissa jopa maaottelu.

Cecilia Wikström, Ruotsin EU-kansanedustaja [puheenvuoro salissa]
Nykyään 15 maata ottaa vastaan pakolaisia ja muut pyyhkivät kätensä. [Wikström pyyhkii suurin elein käsiään ja hänen äänensä murtuu] Se on järkyttävää!

Jussi Halla-aho, EU-kansanedustaja. [puheenvuoro salissa]
Euroopalla ei ole taloudellisesti, sosiaalisesti eikä poliittisesti varaa tällaiseen maahanmuuttoon.

Liisa Jaakonsaari, EU-kansanedustaja
Pakolaisten vastaanottamisen suhteen Suomi on kyllä aikamoinen syrjästä katsoja. Suomi kuuluu niiden maiden joukkoon, joilta odotetaan nyt enemmän.

Petri Sarvamaa, EU-kansanedustaja
Minä äänestin tuon taakanjaon puolesta. Et se on vähän sillä tavalla, että vaalipuheet on vaalipuheita, ja todellisuus maailmassa on sitten toista. Ja nyt meidän täytyy kohdata tää todellisuus.

[Vanhakarju]

Niinpä:saa nähdä pelaako PS-puolue itsensä ulos hallituksesta,kyllä hallitus voidaan muodostaa ilman "persujakin".

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/sipila-perussuomalaisten-vastaukset-yllattivat/5044876

[liki]

Ennusmerkit ovat jo sellaiset ettei tästä taaskaan hallitusta synny kovin helpolla, eikä välttämättä edes kovin hyvää. Tässä nähdään vielä miten Sipilä jaksaa.

[Kuhmon Ahma]

[Lonely Rider]

[Anttiman]

Persuilla on vahva asema hallitusneuvotteluissa. Sipilä haluaa pelata julkilausumillaan epävarmuutta perussuomalaisten hallitusneuvottelijoihin ja kannattajiin. Persujen totta kai kannattaa tuoda paljon omia näkemyksiään tulevan hallitusohjelman luomisprosessiin. Näin osasta niistä voidaan peruuttaa kompromismin hengessä ja saada silti paljon halutunlaisia vaatimuksia läpi. Myös keskustalle on tärkeää näyttää saaneensa torpattua osan persujen vaatimuksista. Valtapeliä parhaimmillaan...

Ylättyneempi olisin ollut jos Sipilä olisi eilen sanonut jotain sellaista että: " PerSujen vastaukset ovat aika pitkälle linjassa Keskustan näkemyksien kanssa, mutta kokoomuksen/SDP:n ja keskustan näkemykset ovat aika kaukana toisistaan."

[Jartsu]

Kyl siinpitää joustoo löytyy, kokkareet lupaa mitä vaan jotta pääsee sisään.

[Vanhakarju]

niinpä:ei hyvältä näytä perussuomalaisten kannalta,eli:ei ole mitään
mahdollisuutta saada niitä "populistisiä"vaatimuksia läpi millä "ratsastettiin"
vaaleissa. niin ja perussuomalaiset käyttäytyvät niinkuin olisivat
vaalien voittajia,niitä olivat vain keskusta ja vihreät.

[pölykeuhko]