Hoitosuunnitelma

[Tupella]

sattui tuossa käteen. Muutamia esimakuja:
Suunnitelma on tehty tasapuolisesti, suunnilleen kaikki toimijatahot huomioon ottaen, ei pelkästään "kuullen". Keskiössä on hirvikannan tulevaisuus.

Metsästyksen yhteisöllinen vaikutus otetaan näköjään aivan tosissaan.

Metsästäjillä säilyvät entiset puuhat, jonkinverran tuota paperivoimistelua halutaan keventää. En silti ole varma kolmen vuoden kestoluvista, vaikka vastuu onkin metsästäjillä. Miten varmistettaneen oikea lupamäärätaso, kun heitot kannassa ovat tunnetusti melkoisia vuodesta toiseen. Varsinkin nyt kun kaiken maailman takkupäät senkun lisääntyvät.

Suunnitelmassa toistellaan viherporukan iänikuista mantraa, jonka mukaan pedot säätelevät hirvikantaa. Nehän vain jarruttelevat, lisäämiseen - joka on säätelyn toinen puoli- hirven tappajista pystyy nykyisellään vain se peto, joka osaa arvioida tappamisensa vaikutukset muuhunkin kuin mahalaukkuunsa. Ihminen.

Hirvitalousalueet on sitten vihdoin pantu uusiksi, Helsinkikin sai näköjään omansa. Olisiko sinne kertyneet myös sukupuolineutraalit hirvet? Noin kymmenellä ne alueet ovat lisääntyneet siitä 1970- luvulla tehdystä ensimmäisestä ja alueiden keskikoko on luonnollisesti pienentynyt.

Viranomaisten tehtävät näyttävät olevan suunnilleen ennallaan. Riistantutkimus hukutetaan vuodenvaihteessa suureen (Lucky?) LuKe- keskukseen. Pääsevätpähän maa- ja metsätalouspuolen tutkijat hirvenkin jäljille.
Tehtäväsuunnitelmat ovat pysyneet ennallaan aivan siihen asti, että hirven käyttäytymisestä ei välitetä mitään. Se olisi kuitenkin tärkeää metsästäjien ja vahingonkärsijöiden kannalta, kun pedot ja penteleet lisääntyvät koko tasavallassa. Pieni häirintä lisää kuitenkin kannan liikehtimistä ja se vaatii pötsiin täytettä. Myös koirankoulutuskausi vaikuttaa samaan suuntaan. Kaikki tämä vaatisi perustutkimusta aina stressihormoonitasoja myöten.

Mutta tuon kanssahan voitaneen elää.