Sarvirajoitus toisinpäin

[Metsäarska]

Mitäs ollaan kentällä mieltä jos sarvirajoitus otettais käyttöön, mutta niinpäin että ALLE 6-8-10 piikkistä, mikä raja sitten olisikin, ei ammuttais. Perusteena on, että tällä hetkellä ainakin eteläisissä osissa maatamme sonnit ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta mullikka-sarjaa. Eihän siinä menis kuin pari-kolme syksyä kun sonneja tulis hieman vähemmän, mutta sitten alkais passeihin tupsahdella jo oikeitakin uroita.

[Nimrod]

USA:ssa toimii peurojen kohdalla menestyksella muutamissa paikoissa systeemi, jossa määrätyn ikärajan alapuolelta ei ammuta. Eli vasta nelivuotiaita ja sitä vanhempia ammutaan. Myöskään vasoja ei pyritä ampumaan vaan verotetaan naaraita kannanhoitojahtina.

Toimisi meilläki, vaan on vaativampaa jahtina.

[Jussio]

Juu, ja kun meillä pääsääntöisesti metsästetään "lihantuottomallin" mukaan, niin ei tule menemään läpi useimmissa porukoissa.

[9.3x622]

[Rebe]

Niin ja kun tuo lihatuottomalli on ihan täyttä !&%¤#. Mitä helwetin lihatuottoa se on kun joudutaan ampumaan 50 kilon vasoja kun isot sonnit puuttuvat ja lehmät tulevat kantaviksi ns. toisesta kiimasta. Kyllä taitaa pikkuhiljaa olemaan aika nostaa kissa pöydälle tämän asian kanssa. harmittaa kun meidänkin porukassa ukotkin vaahtoa että jos sitä suurinta 7 piikkistä ei ammuta niin joku muu sen ampuu. Joskus tuollasia naulakoita ei olisi edes viitsitty jahdata. Mutta kumpi malli olisi hirvikannalla parempi? Tuo aloittajan ehdottama malli jossa vain tiettyä isompia ammutaan vai se että rauhotettaisi kaikki tiettyyn pisteeseen kasvaneet. Varmasti ukkojen kannalta tuo aloitusehdotus olisi parempi koska jossain vaiheessa niitä suuriakin pääsisi ampumaan. Mutta äkkiseltään tuntuu että tuo toinen malli olisi kuitenkin hirvikannan kannalta parempi?
_________________
"Annosa vulpes haud capitur laqueo"

[xyxy]

Urosten ongelma on niiden matala keski-ikä ja koko hirvikannan ongelma on turhan korkea naaras/urossude. Tuo jälkimmäinen on kuitenkin pienempi ongelma.

Metsäarskan mallia voi pitää aivan oikeana, mutta perusedellytys sen käyttöön ottoon on vasaverotuksen selkeä lisääminen, muuten hirvikanta kasvaa hurjasti.

Jos hirvikanta tuottaa 65 vasaa/sata aikuista ja jos hirviä kaadetaan siten, että kaadetuista puolet on vasoja ja puolet aikuisia eikä hirvikantaa pienennetä tai suurenneta, niin kaadetaan yhteensä 65 hirveä, joista 32 on vasoja, eli vasoista jää puolet pystyyn. Pystyyn jäävistä hirvistä on sitten noin 33 % vasoja. Tässä ei ole huomioitu petojen tai liikenteen aiheuttamaa kuolevuutta.

Vasoja ei tarvitsisi jättää kantaan kuin 20 %. Silloin voisi mennä siihen, että urokset kaadettaisiin vasta 5- -8 vuotiaina, eikä niitä ”välikokoja”, 1,5 - 4,5 vuotiaita, tarvitsi kaataa.

Naaraiden verotus pitäisi kohdistaa tuottamattomiin yksilöihin. Mutta tuo korkea vasaverotus vie myös naarasvasat, joten tuottamattomia olisivat vain satunnaisesti ”mahot” tai yli-ikäiset ”mahot”. Naarashirvi tuottaa säännöllisesti tuplavasat tuonne kymmenvuotiaaksi saakka ja sen jälkeenkin yksösvasan pari – kolme vuotta. Jos jahdin alussa ennen vasojen kaatoa ammuttaisiin vasattomat lehmät, osuisivat kaadot noihin ”mahoihin” naaraisiin. Tästä seuraisi se, että naaraat eläisivät 1,6 – 1,8 kertaa vanhemmiksi. Naaraita olisi kannassa siten noin 1,6 – 1,8 kertaa enemmän pitkässä juoksussa, kuin uroksia.

Vasattomien naaraiden määrää ennen jahtia voi arvioida sen perusteella, että hirvikanta tuottaa noin 110 vasaa sataa naarasta kohti ja kaksoisaste on noin 42 %, Nämä pätevät täällä Pohjanmaan suunnalla. Noilla tiedoilla voi laskea, että naaraskannassa on 23 vasatonta, 44 yksivasaista ja 33 kaksivasaista naarasta. Noista vasattomista valtaosa on nuoria ja vain vähän yli-ikäisyydestä johtuen vasattomia naaraita. Elikkä ei ainakaan alkuun päästä siihen, että voitaisiin kaataa vain ”mahoja” naaraita.

Jos yllä olevaan mennään, joudutaan alkuun verottamaan aikuiskannan nuorimpia ikäluokkia. Muutaman vuoden kuluttua sitten kaadettaisiin runsaasti vasoja, isoja sarvipääuroksia ja ”mahoja” naaraita. naaraista pitäisi kaataa myös tuottavia yksilöitä

[Aris60]

xyxy perustelee kantansa hyvin. Ja aika moneen päätelmään on helppo yhtyä. Kuitenkin pienen kysymyksen heitän sen suhteen olisiko tuokaan mikään ratkaisu koko maan "politiikaksi".

Ihmeteltäväksi yksi paljon selventävä kuva vuodelta 2009 tuossa alla. Asiaa perusteellisesti pohtivan mieleen tulee aika pian selkeä kuva siitä, että maanlaajuista yhtä oikea kannanhoidon mallia ei ole. Tai on tietenkin ihmisellä jonka käsityskyvyn raja tulee vastaan oman seuran rajalla. Valitettavasti minulla ei ole vanhaa tutkimusta tallella missä vasojen teuraspainoja on verrattu kannan tiheyteen, arvioituun ikään ja jopa petojenkin vaikutusta oli yritetty arvioida.

Mikä taas on sitten optimaalinen kanta? Hyvän lihatuoton antava? Hienoja trofeita synnyttävä "metsästysmatkailumalli"? Korkealaatuista nuorta kohtuullisesti lihaa antava vasoihin keskittyvä metsästys? Joku taas pitää liikenneonnettomuuksien ehkäisyä keskeisenä.

Ja kuitenkin jokainen metsästysseura voi määritellä omia sarvisääntöjä tarpeen mukaan lupaehtojen antamissa rajoissa. Suurilla yhteisalueilla ja pohjoisessa se voisi jopa toimia. Suurempi ongelma kuitenkin nykyään on että hirvien metsästystä ei kyetä tarpeeksi kohdentamaan niiden todellisille oleskelualueille. Tasapuolisuuden nimissä hehtaarit ratkaisevat lupien määrän, vaikka metsästysseuran alue ei olisi ollenkaan (tai vain rajoitetusti) sopiva yleensäkkään metsästykseen esim. runsaan tiestön, asutuksen ja peltoviljelyn takia.

Saaliin vasaosuus 2009

http://riistaweb.riista.fi/extlink.mhtml?lang=fi&allowPrint=0&url=http%3A%2F%2Friistaweb.riista.fi%2Fliitetiedostot%2FHirviVO_50km_09_L.jpg

http://riistaweb.riista.fi/extlink.mhtml?lang=fi&allowPrint=0&url=http%3A%2F%2Friistaweb.riista.fi%2Fliitetiedostot%2FHirviVPN_50km_08_L.jpg

Nu edellä kertovat hyvin missä lisääntymiskelpoinen kanta on nykyään.

Itse rauhoittaisin totaalisesti 6-12 piikkiset sonnit. Sitä isommat ovat saaneet geeninsä siirrettyä ja alkavat taantua aika pian. Kannan lisääntymistä voi säädellä kaadettavan kannan uros/naaras-suhdetta muuttamalla. Silloinkin pääasiallinen verotus voi kohdistua vasoihin.

Itse kirjoitan alueelta jossa kuukausi sitten oli maalaskennassa 5-5,5 eläintä tuhannella hehtaarilla. "Normaali" talvikanta on 1-1,5/1000ha. Poikkeuksellinen vuosi. Muuttohirvet ovat vielä vasta tulossa. Toivottavasti niitä on vähän. Lupia on anottu normaalin kannan mukaan. Kuitenkin painetta muiden taholta on kaatomäärää pudottaa -30% koska heillä on hirviä huonosti. Riistanhoitoyhdistyksen kaikkien lupien käyttöprosentti on vaihdellut viime vuosina 88-96% välillä. Muutamalla seuralla se on ollut jo vuosia 100% joka vuosi. Riistanhoitopiirillä 80-92% välillä. Koko maan luvut ovat 80-91% välillä.

Ihan samoin kun katsoo saaliin painottumista vasoihin ovat luvut samassa järjestyksessä. Vasojen osuus: 49,2-55,3 %,50,6-53,3 %,46,8-48,3 %. Eli täällä noita "tyhjäksi jäämisiä" taitaa lukujen valossa olla aika vähän. Kuitenkin jo kasipiikkiset ovat todella harvinaisia. Lisäämällä niiden sonnien lukumäärää ja osuutta kannasta voisi kannan rakenne kuitenkin alkaa paranemaan. Rauhoittamalla esim. kokonaan alle 6 pikkiset olisi metsissä riistanhoitopiirin alueella 200-250 hirveä enemmän kaatomäärien mukaan laskettuna ja piikit arvioituna. Kun piirin alueella on talvikanta noin 270-320 eläintä niin tämä tarkoittaisi jos kaatomäärät halutaan säilyttää on talvikanta nostettava noin 500-550 hirveen. Jos kaatomäärää ollaan valmiit pudottamaan on kyseinenkin malli mahdollinen hetken. Kuitenkaan mikään ei estä ylijäämäurosten vaellusta täydentämään kantaa muualla. Lähtijät ovat nuoria ja heikkoja sonneja jotka eivät kilpailussa pärjää. Ei niiden vaellus muiden alueiden kantaa paranna. Mielenkiintoista olisi tietää kuinka suuret erot kannan ominaisuuksien suhteen on eri alueilla! Pitäisikö sonneja tuoda Ruotsin Lapista kannan vahvistamiseksi?

[Lahtis]

[westi]

[xyxy]

Kirjoittelin tuota omaa näkemystäni lähinnä tuon uroskannan vähälukuisuuden, mutta ennen kaikkea aikuisten urosten ikärakenteen korjaamiseksi. Lihantuoton määrän suhteen tuo malli ei paljoakaan poikkeaisi nykyisestä, laadun suhteen muutos olisi selvä; vasanliha lisääntyisi, vähiin jäisi nuoren aikuisen liha ja vanhan aikuisen liha lisääntyisi roimasti. Mutta ennen kaikkea, tuolla mallilla trofeet paranisivat roimasti, koska kaikki kaadettavat urokset olisivat 5,5 – 8 vuotiaita.

Jos hirvikantaa olisi syytä leikata, pitäisi leikkaus kohdistaa kaikkiin ikäluokkiin, että suhteet säilyisivät. Jos kantaa kasvatettaisiin, vähennettäisiin lähinnä vasaverotusta, vaikutus kantaan olisi maltillista ja hidastakin.

Alueilla, joissa petojen merkitys hirvikannan verottajana on suuri, täytyisi vasaverotusta keventää melko voimakkaastikin. Nuorten ikäluokkien määrä lisääntyisi, jotka pedot kuitenkin tasaisivat. Todennäköistähän on, että pedot saalistavat pienemmän pään hirviä, mutta saavat hengiltä toki minkäkokoisen hirven hyvänsä.

[Hemppo]

[nettijussi]

[Nimrod]

Hirvillä kai on aika oleellista, että kun naaras tulee kiimaan, olisi lähistöllä oltava juuri silloin uros kun se passeli hetki kestää vain pari tuntia. Täten harvassa olevat urokset eivät riitä hommiin vaan tarvitaan tasaisempaa urosten ja naarasten välistä suhdetta.

[Ollari]

[Twist]