Ruhonleikkaus: Perustaitoja vaiko specialistihommaa?

[Heero]

Tuli Shawnilta sellaista tekstiä, että olisin voinut itse kirjoittaa. Isä vaan ei apuna ole ja ehkä leikattujen peurojen määrä on vähän vähempi.

Ei ole saaliin käsittely suosikkilajini. Valittamatta hommaa teen, kun se vielä on opettelua. Periaatteessa kaikki onnistuu, mutta aikaa kuluu varsinkin tietyissä vaiheissa turhan paljon.

Lahtisen kanssa on taidettu katsoa samaa videota youtubesta. Muutamia paikkoja siinä edelleen on, mitkä täytyy kerrata, kun ei lihat irtoa ollenkaan yhtä helposti kuin tuossa elokuvassa.

Telkkarin katselu leikkaamossa on kömpelöä, joten tein A4 paperille lunttilapun. Sekin auttaa paljon. Toisaalta joskus pitää varata aikaa leikkuuhommaan oikein kunnolla ja jättää oikomiset jauhelihapalojen kohdalla väliin. Silloin ehkä oppisi tekemään oikein.

Aiemmin tässä ketjussa oli puhetta puukosta ja tupen puhtaudesta. Ns. leuku on nylkyhommissa hyvä, 135 mm on sopiva teräs mitta yleiskäytön puukolle. Koskaan en puukkoa tuppeen laita nylkyhommissa ilman pesua, muulloin tietysti laitan. Voin levityksen tai makkarapaketin avaamisen jälkeen pyyhin terän paperiin tai hihansuuhun, vuoluhommien jälkeen ei mitään. Näin toimii kai 95% porukasta ja jos se liian epähygieninen tapa olisi, se varmaan olisi yleisesti tiedossa. Tuppikin kuivuu ja se osaltaan tuhoaa pöpöjä.

Teroitus on oma lukunsa. Itse käytän sähköteroitinta, paitsi kesken peuran paloittelun manuaalisella teroittimella pari vetoa silloin tällöin. Sähkö on vaivaton tapa pitää talouden veitset terässä. Paperi menee kahtia puukolla ja keittiöveitset leikkaa tomaattia nätisti. Kun ennestään kattavaa valikoimaa tuli täydennettyä Victorinoxin mustakahvaisilla malleilla, niitä en koneessa pese. Vanhat Marttiinit ja Fiskarssit pesen. Ainoa ongelma on avauspuukon teroitus. Swingbladen avausterä on surkeassa kunnossa parin yrityksen jälkeen. Miten osaavammat tuon hoitaa?

[Lahtinen]

[Lahtinen]

[valmet 412s]

Ulkofileen pää menee paistin sisälle ja loppuu tavallaan kolmion mallisena.... Usein lyödään poikki paistin rajasta ihan teollisuudessakin.

Kakkasuoleen on olemassa kunnon vetotappi, löytyy esimerkiksi eräkontista. En ole hommannu mutta kätevän oloinen.

Lahtisen suositan hommaamaan teräsessun ja hanskan, viiltosuojan puukkokäteen ja kertakäyttöessuja juniorille.

Puukot teroitan paljolti bilteman huopalaikalla porakoneeseen. Toki timanttia tai rälläkkää
_________________
Varisjahdin veteraani...

[valmet 412s]

Ja se pitää sanoa että niitä oikeita tapoja leikata on useampi, lähinnä se mitä halutaan lopputuotteena.


Itse teen valtaosan luuttomana palasteluna, luullinen on ihan yhtä oikea tapa jos pitää keittelystä ja hauduttelusta.

Ehkä sen tekeminen itselle selväksi mitä lajia ottaa ennen ensimmäistäkään viiltoa.

-itse palvaan kinkut yleensä, potkat pois jlihaan.
-lapa jlihaan tai kokonaisena uuniin.
-fileet kokonaisema grilliin pekonikääreeseen.
-kaula jliha tai pulletpeura.
-kyljet jliha tai kesänalla grilliin kokonaisena ribsinä


Visio ja omat tarpeet nro 1. Talvella uuni päällä paljon, kesällä grilli.


Hygienia voileipätasoa, eli mieti mihin lasket lihan kuten voileivän. Jos käyt kusella tai muuta niin pese kädet ja puhtaat hanskat aina.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[sinttivintturi]

Kyllähän se perustaitoihin kuuluu ja oppii harjoittelemalla.

Kannattaa aloittaa pienemmillä saaliseläimillä ensin,esim.jäniksillä,niiltä lähtee
nahka pois tosi helposti ja leikkaus suoraan verrannollinen kauris/peura/hirven ruhoihin.
Kyttäämällä ja pienellä luotiaseella(esim.houmerilla) ammuttu rusakko on siisti ja sopivan pieni harjoittelukappale.

Itse leikkaan usein rusakon jo orressa luuttomaksi,fileet ensin,sit etupään lihat ja viimeisenä takakoipien paistit.
Luut otan talteen,jotka ruskistetaan sitten mukaan pataan.

[Heero]

[Lahtinen]

Rummutetaas nyt tätä vielä täällä, kun todella monella näkyy ne kertakäyttöhanskat kädessä. Satakertaa pahempi ongelma, ku lyijykuulalla ampuminen…

"Elintarvikevirasto suosittelee nitriilikäsineitä
Elintarvikevirasto suosittelee nykyään elintarvikkeiden käsittelyyn värillisiä nitriilikäsineitä. Materiaalina nitriili soveltuu erinomaisesti elintarvikekontaktiin, koska sen kemikaalinkestävyys on hyvä eikä siitä pääse erittymään kemikaalijäämiä rasvaiseenkaan ruoka-aineeseen. Värilliset käsineet taas ovat turvallisemmat ruoanlaitossa, koska siten ruoan ja terävien veitsien käsittelyssä mahdollisesti irtoavat käsineen palat erottuvat selkeästi ruoan joukosta.


Älä käytä PVC-käsineitä ruoan kanssa, pahamaineisia ftalaatteja voi siirtyä niistä ruokaan
Ruoan käsittelyssä tulee välttää erityisesti ftalaatteja sisältäviä PVC- eli vinyylikäsineiden käyttöä. Nämä kauppojen hyllyissä tavalliset ja edulliset käsineet eivät sovellu ruoan käsittelyyn, koska monissa niistä on paljon pahamaineisia ftalaatteja, jotka päätyvät käsineistä ruokaan ja sitä kautta omiin elimistöihimme. Ftalaatit eivät sitoudu käsineiden PVC-molekyyleihin, vaan pääsevät helposti irtoamaan lopputuotteesta etenkin rasvaisia elintarvikkeita käsiteltäessä. Toisaalta ftalaatit voivat siirtyä elimistöön jo pelkän ihokontaktin kautta.
Vinyylikäsineiden pehmitinaineina yleisesti käytettävien Ftalaattien terveysvaikutuksista käydään tällä hetkellä paljon keskustelua. Erityisesti keskustellaan ftalaatista nimeltä DEHP, joka on käytössä laajalti sen edullisen hinnan vuoksi. Huolenaiheena on etenkin sen vaikutukset hedelmällisyyteen erityisesti lasten ja nuorten miesten kohdalla. Viime vuosina ftalaattien käyttöä on alettu rajoittamaan maailmalla mm. leluissa ja EU:ssa on käyty keskustelua myös muiden tuotteiden osalta. Japanissa vinyylikäsineiden käyttö kiellettiin vuonna 2001 elintarvikkeiden tuotannossa sen jälkeen, kun suuria määriä DEHP:tä löydettiin ruoasta, jonka valmistuksessa oli käytetty vinyylikäsineitä. Euroopassa useimpien ftalaattien käyttö on kielletty materiaaleissa, jotka ovat kontaktissa rasvaiseen ruokaan (direktiivi 2007\19\EC). Myös PVC:n ympäristövaikutuksista käydään laajaa kriittistä keskustelua, sillä PVC:n valmistus ja hävittäminen saattaa aiheuttaa useiden myrkyllisten saasteiden, kuten vinyylikloridin, dioksiinin ja muiden potentiaalisesti vaarallisten päästöjen leviämistä ympäristöön."

[valmet 412s]

Pistin kaurispukin tänään niin että fileet, isommat paistit pois ja loppu jauhelihaan, rasvat pois ja pusseihin, vajaa kaksi tuntia.

-leikkuu tunnin
-Jauhaminen 10min
-pussitus ja vaakaus 20min
-vakumointi 20min
-koiran lihat pakasturasioihin.
-paikkojen siivous

-aikapaljon oli rasvaa ja lavoissa damagea joten otti aikansa nyppiä.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Lahtinen]

Vähän OT:ta, mutta kyllähän se ainakin itelle oman lisämotivaationsa tuo tohon lihankäsittelyyn, kun katseli vaikkapa tänäänkin noita Aamulehden yhden mainoksen riistanlihan kilohintoja.

Peura:
- Sisäfile 64,90e
- Ulkofile 59,90e
- Sisäpaisti 44,90e
- Jauheliha 21,90e

Hirvi
- Sisäfile 69,95
- Ulkofile 59,95e
- Sisäpaisti 49,95e
- Jauheliha 23,95e

[Lahtinen]

[valmet 412s]

No minulla on ainakin teräsessu, sen päällä kertakäyttöessu, vasemmassa teräshanska+nitriini, vasemmassa viiltosuoja+nitriini, naurakoon kuka nauraa mutta jos reisivaltimo tirskahtaa niin nauru loppuu siihen siltä ukolta.

Noissa on se hyvä että on ikuiset kun kerran investoi. 300e saa aika saakelin hyvän suojauksen.

Puukkoja useampi, vauhdissa heittää tylsähtäneen ja ottaa uuden holsterista.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[Lahtinen]

Näköjään noita essuja saa tuommoiseen 100…150e hintaan, joka ei tosiaan ihan kohtuuton kustannus ole, jos jaksottaa pidemmälle aikataululle.




Noita tehdään näköjään omaa mallia ihan vartavasten hirvihommiinkin, joissa selkäänpuukotus on yleisin tapaturmalaji…

[Heero]

Teräsvaatteita en ole hankkinut, mutta essua käytän aina. On ihan normikäytäntö omassa porukassa. Jossain lehdessä (Jahti, Metsästäjä?) juuri oli kuva porukasta leikkuupöydän ympärillä, eikä yhtään essua. Ilmeisesti käyttö ei olekaan itsestäänselvyys kaikille.

[valmet 412s]

Kertakäyttöset 8e/50kpl surmetilla.
_________________
Varisjahdin veteraani...