Nuolukivi kauriille!

[Dani_el]

Olis tarkoitus alkaa ruokkimaan kauriita. Ajattelin aloittaa laittamalla pari suolakiveä ja mikäli kysyntää niin lisätä syksympänä heinä, kerput ja riistarehu talveksi. Millekkä korkeudelle tuo kivi olis sopiva laittaa 1 metri vai matalemmas jänistenkin ulottuville? Paljonko kauris syö talven aikana? Meillä ei ole kuin muutamia kauriita joten maksimissaan 4 sakki vois ruokinnalla käydä.

[Jerry]

Matalat elukat voi nuolla seipäästä jos ei ylety.

[kannibaali]

Itse ruokin kauriita ja ripottelen toisinaan kauran ja ohran sekaan merisuolaa. Enimmäkseen ruokin maahan. Mutta toimivia tapoja ei ole yhtä ja ainoaa oikeaa.

[Pohjola]

urita tolpan pintaa ettei "litku" valu suoraa maahan jäniksetki sitte nävertää pintaa,,, mikä lie sitte mieluisin tolppa kauriille,,,olisko haapa

[overkill]

Suosittelen laittamaan kiven ihan vaikka kaadetun puun kannon päälle. En ole oikein koskaan ymmärtänyt mikä idea on väkisin kivi nostaa niin ylös ettei eläimet yllä sitä nuolemaan. Ihan sama on hirvellä kuin kauriillakin. Kaikilla elukoilla pää yltää maahan saakka mutta ylhäällä tulee raja pian vastaan.

Se mitä voitetaan ylös laittamisella on ainakin itsellä hiukan auki. Syitä mitä olen kuullut olisi että kivi kestää kauemmin, niin joo eikö kivi juuri sitä varten laiteta että riista saa siitä riittävästi mineraaleja? Eikä ajatus ole että kivi kestää maksimi ajan... Empä ole vielä nähnyt että riista sitä nälkäänsä kivi tolkulla söisi. Ja jos syö niin se kertoo vain suolan ja muiden mineraalien puutteesta jolle on oikeasti tarvetta. Ja toinen on hirvien sarvilla kivien särkeminen tai pudottelu. Tätä varmaan joskus tapahtuu varsinkin syksyllä kun hirvi alkaa sarvia kelomaan mutta eipä sekään ongelma ole ollut. Hirvellekin kun kiven laittaa metriseen hiukan paksumpaan puuhun niin hyvin kivet pysyy paikalla ja kyllä tippuneet syödään maasta jos niin sattuu käymään.

Vastaavasti jos kivi on oikeasti alhaalla niin etuja on minusta paljon enemmän. Otetaan esimerkkinä kivi alle puolenmetrin kannon päällä niin kaikki eläimet jopa ne jänikset yltävät sitä nuolemaan. Kaikkien eläinten vasat ovat varsinkin kesäisin kaikkein yleisimmät kivien makustelijat niin liian ylös laitettu kivi vain hankaloittaa huomattavasti näiden suolan saantia. Toki lumiraja alueella kannattaa miettiä ettei ihan maahan aseta jos oletus on että alueella on metri lunta talvisin tai laittaa samalle paikalle toisen kiven talveksi ylemmäs ja toisen kesäksi lähemmäs maan rajaa.
Kaveri joskus rakenteli isoista haavoista kaukaloita metsiin ja laittoi niihin suolaa ihan säkki tavarana ja hyvin kelpasi hirville. Joten sekin mahdollisuus on vaikka nuolukivissä paremmin onkin muita mineraaleja.

Mutta minun suositus on että kauriille ennemmin kivi vaikka maahan kuin parinmetrin kepin päähän. Mutta kaikkein tärkein on että viet kuitenkin edes jotenkin. Ja toki voin olla mielipiteideni mukana täysin väärässäkin mutta minusta kivien asennus olisi syytä tehdä alemmas kuin yleensä on tapana.

[Machete]

Minä nakkasin nuolukiven ison kuusen juurelle, sieltä ovat sitä jyrsineet niin hiiret, kauriit, linnut, jänöt kuin porot ja hirvetkin. Kohtalaisen kuiva paikka, niin ei vuodessa edes kokonaan liuennu näkymättömiin. Toisen laitoin kannon nokkaan, mutta se katos talvessa, kun oli sateille sen verta alttiissa paikassa. Kuusen alla pysyinyt pidempään käytössä.

[Pohjola]

joo,,,mitäpä sitä turhan korkealle,,,,
mutta kuiteski se valuu yleensä alaspäin.....

[Koukkupolovi]

Joskus ennenwanhaan eli 1950-60 luvun taitteessa, kun Koillismaallekin alkoi saada hirvilupia, tiesivät poromiehet vanhastaan sorkkaelukan suolanhimon.
Suolakaukalosta olivat Tilley-lampun valosssa jonkun mehtäherran taloon unohtamasta Mehtä-Kalalehestä lukeneet ja opin ottaneet.
Eikun mehtään, hakataan puolimetrinen haapa nurin, veistellään makaavaan runkoon vyötärö-polvilinjan korkeudelle reilu kouru ja lapetaan siihen karkeaa suolaa muutamia kiloja. Sama homma tehdään sopivaksi ajateltuihin paikkoihin parin suolasäkin (a'25 kg) verran. Homma piti tehdä pari viikkoa ennen hirvenmehtuun alakua. Siihen aikaan alkoi hirvenmehtuu lokakuun puolivälissä ja päättyi marraskuun puolivälissä. Mehtuun alussa oli monesti lunta maassa ja suolapaikoilta oli helppo todeta hirvien niillä käynti. Porot löysivät paikat muutamassa päivässä ja saattoivat jopa johdatella ne harvassa olleet hirvet suolan syöntiin.. En muista tai minulle ei ole kerrottu, että kukaan olisi suolahaavalla olleen hirven ampunut. Siltä lähteneitä tiedän jäljittämällä saadun. Laki ei kai suolalla houkuttelua kieltänyt, mutta puun luvatta kaataminen oli tietysti mehtävaltion vosmestarista kauhea rikos...
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[Tupella]

Suolahaavikosta ne aikoinaan meilläkin otettiin mustan koiran ajoon. Ja vieläkin haapoja hirville kaadellaan.
Enpä usko, että tässä maassa hirvien pystyyn suolauksesta ketään moititaan. Hirvihän on tuholainen ja sen tappaminen on sanoisiko mautonta mutta sopii tyyliin. Kunhan vaan suurpedoille riittää hirvenlihaa.

[Dani_el]

Kannattaa ottaa huomioon jos kuusen alle kovin suoraan maahan suolaa että onhan oma kuusi. Minkähänlainen lie suolakiven suolapitoisuus, merisuolaa kun nakkaa parikiloa kuusen juurille niin puu kuolee tai ainakin alkaa kitumaan ja kasvu loppuu. Voi loppua siihen ruokinnat naapurin maalla.
_________________
Aikainen lintu madon nappaa, mutta vasta toinen hiiri saa juuston!