Ojituksen vaikutuksista kanalintupesueisiin

[tetri]

Ojitus vaikuttaa kanalintukatoon

Aiemmin otaksuttiin, että ojitus vaikuttaa kanalintuihin erityisesti siten, että poikaset hukkuvat ojiin. Nyt tiedetään, että poikaset eivät edes ehdi kuoriutua, sillä pedot pistelevät munat poskeensa. Teeri pesii varvikossa usein puun suojassa nuorissa metsissä ja avohakkuilla. Suolla pesät ovat metsien reunoilla. Teeri munii munan noin puolessatoista päivässä. Kymmenen munan munimiseen kuluu aikaa 12–13 päivää, minkä jälkeen naaras alkaa hautoa. Haudonta kestää 25 päivää. Pedoilla on siis runsaasti aikaa löytää munapesä.

Jyväskylän yliopiston tutkijan Gilbert Ludwigin
mukaan ojitetuilla alueilla kanalintukato on ojittamattomia suurempi juuri petojen vuoksi.

”Luulin, että ojien vaikutus näkyy poikaskatona, mutta ei. Se näkyy pesuekatona.”

Kun peto löytää munapesän, koko poikue on mennyttä. Kuoriutuneet poikaset ovat paremmassa turvassa. Ne lähtevät hyvin pian pesästä ja piiloutuvat vikkelästi. Vaikka peto tulisikin, se ei yleensä saa koko poikuetta tuhottua.

Ojien pirstomilla alueilla petojen saalistus on todennäköisesti tehokkaampaa kuin muualla. Kettu, näätä, varis ja korppi ovat suurimpia pesien tuhoajia. Pedot seuraavat ojia, sillä ojan reuna on puuton ja sitä pitkin on helppo kulkea.

”Keski-Suomessa yli 30 prosenttia metsäpinta-alasta on ojitettu ja tutkimillani soidinalueilla jopa puolet”, Ludwig sanoo. ”Teeri pesii sekä ojitetuilla että ojittamattomilla mailla yhtä halukkaasti.”

Ludwig teki yksilötason tutkimuksia teerellä mutta uskoo, että ojituksen vaikutus on sama metsolla. ”Kenties myös riekkokannan kehno tilanne Etelä- ja Keski-Suomessa johtuu tästä syystä,” hän spekuloi.

Alice Karlsson
http://www.suomenluonto.fi/arkisto/2-11/ojitus-vaikuttaa-kanalintukatoon

[GraaviSupi]

Ei vaan ojitukset vaan tehometsätalous yleensäkkin auttaa pienpetojen saalistamista. Metsäkuviot parsitaan aluskasvillisuudeltaan köyhäksi ja kuvioiden väliset vyöhykkeet ovat kapeita(2-5m). Kuvioiden reunoissa aluskasvillisuus elpyy nopeasti ja tarjoaa siten kanalinnuille ympäristöön nähden otolliset olosuhteet. Kun kuvion reuna katkeaa kuin seinään niin silloin ketun ja supin on helppo nuohota ja löytää pesät kapealta alueelta.
_________________
KVA ryyppäyksestä ja MVA kulli

[Elwood]

Vihdoinkin järjenääntä tutkimuksessa.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[mehtään]

Saman lehden loppupuolella on pieni korjaus edellisen numeron kanahaukka-artikkeliin. Kanahaukka on rauhoitettu vuoden ympäri, toisin kuin jutusta saattoi virheellisesti ymmärtää.

Tämän korjauksen lisäksi Pertti Koskimies kirjoitti muutakin täydentävää:

...
Tutkimukset todistavat kana- ja monien muidenkin lintujen pesintöjen onnistuvan paremmin kanahaukan reviirillä kuin muualla, koska haukka pyydystää tehokkaasti pesärosvoja. Kanalintujen kokonaiskannatkaan eivät vaihtele kanahaukkakantojen mukaan. Kanahaukan rauhoituksen purkamiselle, mitä osa metsästäjistä on vaatinut, ei ole mitään perusteita. Lisäksi kanahaukalla on suurempi oikeus pyydystää kanalintuja elääkseen kuin metsästäjällä huvikseen."

[Pyrykoira]

Ojitus / kuivatus laskee myös suon lämpötiloja, eli lisää hallanvaaraa ja täten poikaskuolemia nälkään.

Märkä suo / vesi sitoo lämpöä kuivaa paremmin.

[Elwood]

Suot pesintä paikkoina kanalinnuilla...voihan olla, erilainen kuva on vain tullut, tosi ei tarvitse olla suo, kun ojitetaan.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[guide]

[guide]

[Klpro]

Koskimies muistaa mainita kirjoissaan metsästyksen olevan huono juttu, vähän joka lajille.. Ammattimies varmaan muuten.

Ja vesilintujen pesintä onnistuu paremmin lokkiyhdyskunnan keskellä. Höpö höpö.

[tetri]

Sitäkin olen pähkäillyt, jotta nuo riivatun ojalinjat saattavat parantaa myös kanahaukan saalistusmenestystä.

[dxman]

[hilipata]

[perisofeus]

Olen antanut itseni ymmärtää, että Ilves ei sittenkään olisi pahasta.
Se toki tappaa kauriita, mutta kuuleman mukaan niillä alueilla, missä on ilveksiä häviävät ketunjäljet ja supit aika lailla kokonaan.
Siis pahimmat kanalintupoikueiden viholliset.

Jos (ja ehkä myös kun) supi perämeren perukasta vaeltaa ylöspäin niin oletettavasti ainakin lähellä tekoaltaita se kohtaa uuden harventajan: meri- ja maakotkapopulaation.

Tässä oli myös juttua kanahaukasta taannoin.
Se oli yllättävän iso tekijä kanalintukadossa.
En ymmärrä miksi kanahaukka on rauhoitettu.

[mehtään]

[Lahtaaja]