Miten virittäytyä aloitukseen kun on ns. takki täynnä.

[Hanhinator]

Jahtihommista

Kelataan nauhaa vuosia taaksepäin ja laitetaan pyörimään:

Takana viitisentoista kesää ja edessä ekat sorsanlennot. Toiveina päästä tiputtamaan ensimmäiset sorsat, mielessä kylän äijien tarunhohtoiset tarinat hanhitilanteista. Ajatuksissa tulevat jahdit ja suunnaton into saada lintuja.

Muutamia syksyjä eteenpäin, hanhet kiertelevät passipaikkaa, sydän jyskyttää kahtasataa. Silmät kiiluvat ja toiveikkuus täyttää mielen. Muutama karvas pettymys. Sitten eräänä aamuna, kuin hidastettuna se tipahtaa peltoon. Käsi saa tarttua lämpiään kaulaan, ja epätodellisten hetkien jälkeen ehkä sadas vilkaisu passijakkaran viereen vahvistaa tapahtuneen.

Syksyjä toisensa jälkeen, vilkkaita iltalentoja, saalisrikkaita aamuja. Hanhinippuja toisensa jälkeen. Ensimmäiset metsähanhet. Tuhansia passitunteja. Paljon tilanteita ja notkuvia riistalenkkejä. Sorsien ja hanhien metkut alkavat käydä tutuiksi. Omat pyyntitavat käyvät ottavemmiksi.

Vuodet alkavat vieriä toisiaan mustuttavina nauhoina. Vaikka joka syksy tarjotaan aina hieman uutta, on sitä uutta vuosi vuodelta vähemmän. Saaliin suuruus on suhteellista. Yksi take'em nauha näyttää miten hanhia pudotellaan. Yhdestä parvesta tipahtaa nuoruusvuosien unelmasaalis kerta toisensa jälkeen. Silloin ylimaallisilta tuntuneet haavesaaliit jäävät pieneksi suuren maailman mittakaavassa.

Nyt, alle viikko h-hetkeen, silmät eivät vielä kiilu. Poltetta on. Työkiireet työnnetään sivuun. Lähdetään vanhoille mestoille. Vanhoja lentopaikkoja on mustattu kartalta. Niille ei ole enää menemistä. Johonkin väliin täytyy työntyä. Todennäköisesti aloitusaamuna kaikki on kuten ennen. Viiden jälkeen ei tule uni silmään vaikka edellinen ilta venyi saman vuorokauden puolelle, täytyy lähteä haistelemaan tuulia, ja valmistautua tulevaan jahtikauteen. Mutta, jokin puuttuu. Valtava polte saada riistaa. Päästä tiputtamaan hanhi, tykittää saaliiksi valtava hanhimäärä. Sellaista ei enää ole. Täytyy vain päästä hetkeksi elämään mennyttä aikaa.

Vielä toivon että ennen kahtatoista horisontissa lentävät hanhiaurat saavat silmätkin kiilumaan. Mutta joiltain osin on takki täynnä. Ennen yksi hanhi oli unelma, kun se unelma täyttyi haaveilin isosta saaliista. Nyt etukäteen puolenkymmentä hanhea tuntuu lähinnä pelkästään turhan kovalta nylkyurakalta, yli kymmenen painajaiselta.

Onneksi en vielä muista että koskaan olo olisi ollut syksyn ensimmäisen jälkeen mitenkään lattea, kyllä suupielet on aina korvia lähestyneet. Nytkin parille kolmelle takissa saattaisi olla tilaa, näin etukäteen ajateltuna. Mutta tohdin myös epäillä että vielä senkin jälkeen, tilanteen tullen, kiilto palaisi silmiin, etukumara syvenisi ja mielessä takoisi, vielä pari...


Minkä ikäisenä takki alkaa täyttyä ja saalis työntyä avustavaan sivurooliin metsästyksessä? Millä fiiliksillä jahtiin tänävuonna? Itse melkein tovoisin että tulisi väliin pari hanhetonta vuotta, eiköhän se palauttaisi tuon poltteen takaisin ja mielellään vahvempana kuin koskaan aikaisemmin.
_________________
Hanhi tuloo jos tuloo...

[.625]

Jos homma alkaa maistumaan puulta, niin pidä pari vuotta taukoa....

Moni on kokenut saman kalastuksessa, metsästyksessä, yms harrastuksissa. Ja ei voi muuta, kuin suositella.

[sahkuifk]

Ota juniori mukaan, oma lapsi tai joku joka on innostunut hommasta. Sitä on hieno seurata vierestä kun toinen saa saman fiiliksen osallistumisesta ja onnistumisesta.
_________________
jos ei voi, niin se on voi voi

[dxman]

Silloin nuorena ihmeteltiin kuinka vanhemmat miehet ottivat olutta ja istuivat iltaa nuotiolla kun me selattiin kaislikoita. Ei ihmetellä enää...

Fiiliksiin pääsy vaatii muutaman kupposen tai sitten jotain muuta tilpehööriä jota sitten testaillaan. Esimerkiksi jäniskoirien kanssa pehuaaminen maistui puulta jo pahemman kerran, mutta gps:t tekivät taas hommasta mielenkiintoista.

Hirvijahdin lopputiimoilla joka vuosi ajattelee, ettei enää ensi syksynä,mutta kummasti sitä taas sortuu kun melkein vuosi väliä ja huonot puolet painuvat taka-alalle.

[Hanhinator]

[Villedz]

Ensimmäinen syksy itselle tulossa,ettei nappaisi lähteä hirvijahtiin. Toisaalta,asiaa mietittyäni totesin ettei sieltä osaa olla poiskaan,tuskin ikinä osaakaan...

Ollaan hirviporukan kanssa useasti mietitty,että tärkeintähän tässä hommassa on se,että saa makkarat paistettua!

[tuhola]

Vaihda kohderiistaa.. Ainakin itse olen tehnyt niin.

Metsästä jotain mitä et ole saanut tai yritä saada huippu hyvä koira johonkin metsästykseen. Kettukoira? Hirvikoira? Lintukoira? Tai ala metsästämään pienpetoja kokonaisvaltaisesti, ne tajoavat todella monipuolisen valikoiman tilanteita johon ei "kyllästy".

Tiedän juuri tuon tunteen. Se kovin polte alkaa vähenemään mitä helpommalta homma alkaa tuntumaan. Itse löysin "onnen" karhujahdista. Siellä se sama polte on ja pysyy, metsässä ollaan 15-20h päivässä ja vieläkin tuntuu että pitäisi ehtiä enemmän.. Toinen mistä yllätyin oli viime syksynä nuoren reilu vuosikkaan jämtlanninpystykorvan kanssa. Ammuin koiralle ensimmäisen hirven hyvään jo tunteja kestäneeseen seisontahaukkuun. Niinkun siitä menin vasaa pistämään niin oikein nauru pääsi kun hoksasin kuinka puukon nirkko vispasi käsien tärinästä..jännää oli siis ollut.. Luulin ettei se tunne kymmenien kaatojen jälkeen enää koskaan palaa..

Jos taas haluaa saada sen saman tunteen hanhijahdista niin sitten pitää pitää taukoa. Suosittelenkin että perehdy 100% johonkin muuhun riistaan ja palaa hanhiin kun siltä tuntuu.

[-JP]

[Nimrod]

Hommaa jousi. Tulee kiinnostusta aivan uuteen malliin!

Toinen on tuo kohderiistan vaihtaminen tai painopisteen siirtäminen.

Mulla alkaa itselläni vähän kyrsiä tuo hirvijahdin ympärivuotisuus (kokoukset, palaverit, lupien haku jne) ja jahdin sitovuus/liiallinen yhteisöllisyys. Pidän jahdeista, joissa ei ole koko kommuuni osilla hyvässä ja pahassa. Paras homma olisi jos hirvilupamäärät olisivat pienempiä tai jos luvan saisi jotenkin henkilökohtaisemmaksi, että jahti ei olisi kokonaisuudessaan niin sitovaa.

[mirage]

[klammeri]

Löytyykö koiraa? Jos puuttuu niin se vois tuoda pilkettä silmäkulmaan
_________________
kvaak

[guide]

Hommaa ehdottamasti koira, jonka suorituksiin voi painetta kasata. Vaihtoehtonahan sinulla on se tavallinen mikä on edessä yleensä saalispainetta kokevilla. Sinusta tulee se kovin saalisrajoitusten,rauhoitusten ja kieltojen kannattaja että voit selittää siten saamattomuuden.

[Sämpy]

Pohjois- ja Itä-Suomen rimmikoille metsähanhen pyyntiin, niin ei kulu sormista nivelet piloille nylky- ja nykkimishommissa.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[zazoo1]

Laita luolakoira ja aloita työntäyteinen metsästyskausi pienpetojen osalta tänävuonna..
Ylipäätään pienpeto hommaan ankarasti mukaan.
Kohteeksi minkki,supikoira,mäyrä,kettu,näätä niin riittää tilanteita ja jännitystä varmasti..
Ja mikä parasta muut saavat todennäköisesti enemmän sorsia ja hanhia, kun sinä hoidat niiden elintiloja.
_________________
http://maastomakkarat.nettisivu.org/

[yyp]

Tutulta tuntuu. Onneksi oma poika on ekaa syksyä oikeasti metällä mukana. Koirien toiminta ja pojan tekemisten seuranta ja opettaminen antaa pitkästä aikaa lisää sisältöä jahti hommiin. Pirusti tuo jännitti kun kyyhky kaartoi avausaamuna pojan passia kohti, pyssy nousi ja laukaus kajahti. Itse sai kokea niitä kadonneita fiiliksiä pojan onnistumisen kautta ja voi sitä nuoren miehen ylpeää ilmettä - katso isä, onnistuin!
_________________
" Rauhoitettu riistanhoitomaksulla "