Loukkaantuneen/haavoittuneen hirvieläimen jäljittäminen

[BlueMarlin]

Tarkoititko MikaS tuolla edellisellä minun koiraa? Jos näin niin ei se ihan uusi ole, viisivuotias koira ja neljä vuotta sillä olen keikat hoitanut. Ja kaksi vuotta sitten siitä tuli pohjoismaiden jälkivalio. Mutta kuten todettua niin uusi koira on etsinnässä.

[BlueMarlin]

Kaverini soitti toissailtana kertoakseen metsästysalan julkaisusta jossa on juttu kolaripeuroista. Aluksi en meinannut saada puheesta selvää, koska se oli sellaista naurunsekaista hirnuntaa. No pakkohan se oli tuohon lehteen eurot laittaa, että pääsin itsekin opiskelemaan uutta.

Ohessa muutamia suoria lainauksia jutusta:

- Koiraa Huttunen ei ole koskaan käyttänyt omissa jäljityksissään. Koiralla jäljestäminen on sikäli hankalaa, koska peuran jälkiä on yleensä runsaasti. Jollei peura ole jättänyt verijälkiä, koira voi ottaa maastosta minkä tahansa peuran tuoreen jäljen, joita yleensä riittää.
- Jollei peurasta ole muuta jälkeä kolaripaikalla, kuin tuppo karvaa, ei pitkään jäljestykseen kannata alkaa.
- Peura piiloutuu mieluusti kuusien alle ja ihminen voi kulkea vierestä ohitse sitä huomaamatta. Pelkkä otsalamppu ei usein riitä pimeällä tehtävään jäljestykseen vaan jäljittäjällä pitää olla kunnon tehokas taskulamppu. SRV-miehillä(ei SRVA)on aina erittäin hyvä paikallistuntemus, minkä ansiosta he tietävät peurojen mahdolliset makuupaikat.
-Peura menehtyy yleensä sisäelinvammoihin. Katkennut jalka ei ole välttämättä este, peura voi elää vuosikausia jalkapuolena.
- Auton vauriot kertovat aika paljon siitä mikä on peurankin kunto. Pieni lommo tai muutama lasinsiru osoittavat, että peura on kunnossa.
- Jos ehdin paikallle niin ajoissa, että pääsen jututtamaan auton kuljettajaa, on hänellä usein hyvä käsitys paenneen peuran kunnosta. Maallikkokin osaa sanoa onko peura törmäyksen jälkeen loukkaantunut vakavasti
- Hirven jäljestyksessä koiran käyttö on viisasta, koska koira pääsee helposti oikean eläimen jäljille.

Juttu herätti paljon kysymyksiä? Mutta, kun ottaa huomioon julkaisun nimen niin ei sitä oikeastaan tarvitse ihmetellä. Taidan laittaa koiran monttuun ja alan kurkistelemaan kuusten alle. Tai voihan sitä soittaa 0 100 100 ja kysyä sieltä missä kolaripeurat makaa? Tulos on todennäköisesti yhtä hyvä.

Herättääkö tämä muissa jäljittäjissä mietteitä?

[valmet 412s]

Eikai oikeasti tuollaista pskaa kukaan julkaise?

-tuolla perusteella auton vieressä makaava peura on loukkaantunut, muut terveitä.
_________________
Varisjahdin veteraani...

[MikaS]

Ilmeisesti on ollut aseessa ja törpössä juttu. Ainoa noista kohdista mistä olen samaa mieltä on se että jos jalka on poikki niin se ei välttämättä siihen kuole. Poistettavien listalla se kyllä silti on, ja voi vähän enemmän juoksuttaa srva miestä.

Ite on tullut muussa jahdissa ammuttua useampikin peura jolla on ollut jossain vaiheessa jalka poikki.

[valtsy]

[HirviJimi]

Tänään sattui F-Cupin pohjois häme rallissa peurakolari erikoiskokeella 2, Vesilahden ja Urjalan rajalla. Autokunnan ford escort rs 2000 meni keskeytys kuntoon tällissä. Peura pääsi todennäköisesti vehreimmille laidunmaille.

[Tikkamies]

Tänään tuli puhelimitse tieto että on löytynyt makaava peura joka yrittää ylös mutta ei pääse. No ei muutakun porukanjohtajalle tietoa ja lopetuslupaa odottelemaan. Lupa tuli ja pienen perässä juoksun pääteeksi parvi 6.2mm Federalia kaulalle. Peura meni aina 10m ja turvalleen. Olisin lopettanut ilman lupiakin heti ja sitten alkanut kyselemään....
_________________
Eräelämä on oikeaa elämää.

[BlueMarlin]

Eilen tuli pyyntö 190-tielle missä auto oli kohdannut peuran. Kuljettajan kertoman mukaan peura oli poistunut auton kulkusuuntaan nähden vasemmalle metsään. Kaverini ennätti ensin paikalle ja oli etsinyt tarkan törmäyskohdan. Valkoisessa auraustolpassa oli verinen lääppäysjälki ja pientareella hieman karvoja. Tämä jäljitys oli samalla neitsytmatka uusille tarvikkeille, hankin nimittäin koiralle kameravaljaat ja kameran.

Lähdimme kävelemään piennarta pitkin kohti törmäyspaikkaa ja siihen saavuttuamme koira alkoi nuuskimaan maastoa. Teki pari ympyrää ja tarkistuspistoa mutta ei yrittänytkään metsään pientareelta vaan veto oli tien toiselle puolen eli auton kulkusuuntaan nähden oikealle. Koiran eteneminen oli määrätietoista ja tässä kohtaa unohdimme autoilijan havainnot. Kun 200 metriä oli takana niin metsän reunassa oli 1cm halkaisijaltaan oleva veripisara ja hetken päästä toinen. Koiran veto lisääntyi koko ajan ja 600 metriä kuljettuamme saimme näköhavainnon peurasta. Itse olimme metsän sisällä ajouralla ja peura käveli hitaasti pellolla meistä pois päin. Kaverini meni rähmälleen ajouralle, väänsi kiikarin suurennosta isommalle katsoakseen näkyykö peurassa vaurioita. Peräpeilissä näkyi punaista ja todennäköistä oli ettei sillä ollut"se aika kuukaudesta"niin päätös ampua oli helppo tehdä. Pienen spurtin jälkeen peura kaatui ja pääsin onnittelemaan ampujaa.

Koirakin ilmoitteli olemassa olostaan haukkumalla ja päästin sen liinasta irti, saatiin tallennettua hieman nopeampaakin liikkumista. Kaadolle päästyämme tarkastelimme peuran vaurioita. Jalat olivat ehjät mutta vasemman takakinkun nahka oli täysin irti kylkiluihin saakka.

Kotiin päästyämme laitoin kameran kiinni tietokoneeseen ja pitää todeta, että olen tyytyväinen kuvanlaatuun. Pitänee hankkia toinenkin kamera jonka voi sitten kiinnittää aseeseen. Uskon, että näillä värkeillä saadaan tallennettua mukavia muistoja jäljitystehtäviltä.

[Sulkutuli]

[BlueMarlin]

KNP:n valjaat ja Contour Roam2 kamera.

[torant]

Saako joskus tännekkin videota?

[BlueMarlin]

Ei ole täysin pois suljettua etteikö joskus voisi jotain näytillekin laittaa, mutta muutama asia pitää tapahtua ennen sitä. Ensimmäiseksi pitäisi opetella videon laittaminen. Toiseksi editointi ettei kaikki höpötykset olisi videolla. Ja kolmantena saada sellaista materiaalia missä olisi jotain katsottavaa. Pelkkä jäljitys on kohtalaisen tylsää katsottavaa. Jos saan videolle hyvän jäljityksen tai seisontahaukun niin sitten saattaa materiaalia näytillekin tulla.

[BlueMarlin]

Rauhallista on näköjään ollut jäljitysrintamalla, kun kukaan ei ole tarinaa tänne laittanut. No minä jatkan omilla ulinoillani.

Aamulla soitti naapuriseuran metsänainen, että peuranvasa oli tömähtänyt auton keulaan. Autoon ei tullut mitään vaurioita, puskurin rakoon oli jäänyt karvatupsu. Ilma oli jo lämmennyt aamusta ja tiesin kelin olevan haasteellinen.

Koira nosti jäljen välittömästi ja lähdimme etenemään rauhallista tahtia maavainulla. Noin 150 metriä kuljettuamme koira alkoi nostelemaan päätään vetäen ilmasta vainua. Olimme harvahkossa männikössä ja minäkin aloin katselemaan ympärille josko vasa näkyisi jossain makuulla. Samassa vasa nousi kahden metrin päästä koiran kuonosta ja lähti juoksemaan meistä pois päin. Meno oli vaivalloista ja päätin laskea koiran perään. Se tavoittikin vasan nopeasti, kaatoi sen ja otti kurkusta otteen. Menin viereen ja aloin käskemään koiraa sivulleni, mutta turhaan. Meillä on tainnut jäädä pari TOKO tuntia ottamatta. Kun koira vihdoin irrotti niin peura säntäsi jälleen juoksuun enkä voinut ampua, koska koira oli piipun edessä paine alueessa. Koira uudestaan perään mutta peuralla oli nyt hieman enemmän etumatkaa. 100 metrin päässä vasa teki 90 asteen vinkkelin ja lähti tulemaan viistosti minua kohti. Kameravaljasvideolla näkyy hienosti, kun koira tulee käännöskohtaan. Vauhti pysähtyy täysin samalla, kun haju loppuu. Kahden sekunnin miettiminen ja matka jatkui vasan perässä. Kun 50 metriä oli matkaa niin minulle tuli ampumatilaisuus jonka käytin. Vasa kippasi tuulenkaatojuurakon viereen ja hetkessä koira oli jälleen kurkulla. Yllätys, yllätys, koira ei irrottanut ihan ensimmäisellä käskyllä, ei muutamalla seuraavallakaan. Kun vihdoin sain koiran irti niin vasa otti yhden loikan kaatuen heti mutta pyrki uudelleen pystyyn. Siitä yhdellä kädellä haulikon laukaus hengen paikoille lavan taakse, lataus yhdellä kädellä ja vielä yhdellä kädellä armolaaki. Yhdellä kädellä siksi, että toisessa oli koira. Tämän jälkeen laskin koiran nauttimaan työnsä hedelmistä.

Kotiin päästyämme katsoin videon ja se ei ollut mieltä ylentävää. Surkean kuuloista oli vasan määkiminen. Mutta toisaalta ilman koiraa sen kuolema olisi ollut pitkä. Sen verran avasin nahkaa, että takakinkku oli kokonaan verihyhmän peitossa. Videon katsomisen jälkeen kävin suihkussa ja puhtaat vaatteet päälle saatuani tuli soitto toisesta kolarista. Sieltä tuli hopeat kaulaan. Neljäkymmentä minuuttia teimme lähietsintää molemmilla puolilla tietä eikä koira löytänyt kiinnostavaa jälkeä. Että tällaista tällä kertaa.

[BlueMarlin]

Eilen iltapäivällä minua ja koiraa kysyttiin kolaripaikalle mutta en päässyt, koska olin töissä. Soittajalla on ajava mäyräkoira jolla on jäljitetty muutamia haavakoksi ammuttuja peuroja ja hän sanoi yrittävänsä sillä. Reilun tunnin päästä tuli toinen soitto ja selostus tapahtuneesta. He olivat saaneet jäljitettyä eläimen ja päässeet nopeaan ampumatilanteeseenkin. Eläin oli maannut "saniaisviidakossa" ja kadonnut sinne ampumisen jälkeen. Tässä kohtaa oli sitten miehissä etsitty mahdollista kaatoa saniaisten seasta ilman tulosta. Koira haukkui yhtä soittoa taustalla ja soittaja oli sitä mieltä ettei jatka omalla koirallaan tämän pidemmälle vaan hän antaisi eläimen rauhoittua. Tämä saattoikin olla viisas ratkaisu, koska loukkaantunut eläin olisi kuullut lähestyvän haukun kaukaa ja varmuudella se olisi jatkanut matkaansa niin kauan, kun voimia olisi riittänyt. Sovimme, että töistä päästyäni lähden auttamaan, vaikka tilanne ei paras mahdollinen ollutkaan johtuen ns. sotketusta jäljestä ja toisesta koirasta.

Emme lähteneet jäljelle kolaripaikalta vaan kohdasta mistä eläin nousi ylös ja katosi jäljittäjiltä. Koirani haisteli paikkaa ja meni yllättävän pitkälle takajälkeä. Palattuaan siltä takaisin se alkoi rengastamaan ja parin laajan kaarroksen jälkeen alkoi rauhallinen eteneminen jolloin uskoin meidän olevan jäljellä. Maasto oli lehtomaista ja joka puolella oli lahonneita kaatuneita puita. Noin 200 metrin jälkeen koiran käytös muuttui. Pää nousi ylös ja veto lisääntyi. Samassa näin ryteikön läpi maasta nousevan eläimen jonka tunnistin kauriiksi. Kauris poistui näköpiiristä pusikkoon jonka takana näkyi peltoaukea. Nyt nopea tuumaus, päästänkö koiran irti vai jatkanko liinassa? Päätös liinajäljityksestä oli helppo tehdä, koska en tuntenut maastoa enkä tiennyt millaisia millaisia teitä siellä kulkee. Koiran veto oli melko raikasta ja laskin kaikki 12 metriä liinaa ulos sekä lisäsin oman vauhdin niin suureksi kuin mahdollista. Risua tuli lärviin rivakasti, vaikka yritin vasemmalla kädellä kasvoja/ silmiä suojella. Samassa kuului kova kiljaisu ja hihnaveto loppui. Tällöin tiesin jäljityksen olevan päätöksessä, vaikka en eläintä vielä nähnytkään. Koira ei taaskaan ollut halukas luovuttamaan saalistaan ja vasta leukoihin tarttuminen aiheutti irti päästämisen. Sitten nopea lopetus ja kauriin vaurioiden selvittäminen. Vasen takajalka oli murskana kyynärpäästä ja vasen etujalka oli poikki sorkan yläpuolelta.

Olimme käytännössä asutuksen keskellä ja lyhin reitti tien varteen kulki pihan kautta. Jäin pihaliittymään odottelemaan, kun kaveri lähti hakemaan autoa. Samassa talossa asuva rouva kaarsi autollaan paikalle ja tiedusteli mikä oli homman nimi? Lyhyt selostus tapahtuneesta ja olimme molemmat sitä mieltä, että on hyvä ettei kauris joutunut enää kitumaan pusikossa. Ei tullut "pahaa silmää" metsästäjille vaan päinvastoin.

Vasaa nyljettäessä oli käynyt ilmi, että ammuttu laukaus oli mennyt kokonaan ohi. Mitä tästä reissusta opimme? No ainakin sen, että koiran nostaessa päänsä maasta kesken jäljityksen kannattaa olla tarkkana. Toki voi olla etten sitä jäljityksen tohinassa seuraavallakaan kerralla muista mutta se on sitten taas toinen tarina. Ja tällä reissulla tuli myös muistutus aseenkäytön tarkasta harkitsemisesta maastossa mitä ei tunne? Jos olisin ampunut ensimmäiseen pomppuun niin yhdessä piharakennuksessa olisi ollut ylimääräinen ilmastointireikä. Vehreän puskan takana ollutta rakennusta ei näkynyt ollenkaan suunnastani.

[pirulainen]

Sinimarliinille edelleen propseja toiminnasta, ja lisäksi, näitä juttuja on mukava lukea.
_________________
Vapaan miehen oikeus on kusta luontoon -Veikko Huovinen-

-Marlinisti-Jouskaripelle-