Supikoirien metsästys

[mäykkynen]

Eiks toi supikoira oo ihan yleinen Saksassa?
_________________

[JOM]

[Jurig]

Pohjoissaksassa muttei etelässä.

[Tupella]

Meni jo 70- luvulla yli Reinin Saksasta Ranskaan.
Sittenhän niillä on niitä oikeitakin supeja eli pesukarhuja. Lähinnä jenkkien tukikohtapaikkakunnilla ja etenkin kaupungeissa. Onneksi olkoon. Olihan niitä taannoin muutamia meilläkin, kun karkuuttivat muutamalta tarhalta. Ei jäljet kovin kauas jatkuneet.

[BlueMarlin]

optimikolle: kyllä noita supeja tuntuu riittävän, vaikka niitä on hieman harvennettukin. Pääasiassa metsästelen tampereen eteläpuolella Viiala-Vesilahti akselilla.

[BlueMarlin]

Käväisin kytisreissun heittämässä haaskalla millä en ole pariin viikkoon käynyt. Torstaina vein 15 litran ämpärin kalaa ja hautasin sen maahan. Perjantaina päivällä"tiedustelijani"soitti ja kertoi pellossa olevan vain monttu jäljellä ja muutamia kalanrippeitä ympäri peltoa.

Reissu alkoi todella mallikkaasti. Päätin viedä jo menomatkalla haaskalle lisää kalaa ja kolistelin vahingossa kenttälapiolla ämpäriä saavuttuani pellolle. Kippasin kalat nopeasti montun viereen ja kiipesin koppiin. Siellä sitten kolistelin jakkarani nurin, pudotin taskilampun lattialle ja kopaisen kiväärin perällä kopin seinään. Ajattelin, että ainakaan hetkeen ei haaskalle mitään ilmaannu, koska näin rytinällä pelipaikoille saavuin.

En kerinnyt edes istumaan, kun ensimmäinen supi kävi pellossa. Kello oli tuolloin 20.40. Noin minuutin kuluttua tuosta näyttäytymisestä juoksi kaksi supia haaskalle, toinen alkoi syömään ja toinen jäi hieman taka-alalle haistelemaan vanhoja perkeitä. Ammuin ensin takimmaisen ja samaan aikaan tämä ruokailija liimaantui aivan littanaksi maata vasten. Saattoi luodin lentoääni surahtaa korvissa mutta maastoutuminen ei auttanut, ammuin senkin. En saanut kunnolla asetta pois käsistäni niin kolmas juoksi haaskaa kohti ja sekään ei päässyt nauttimaan seisovasta pöydästä. Tämän jälkeen liikenne hiljeni, hetkeksi...

Kello 21.18 tuli neljäs ja kohtalo oli sama, kuin edellisillä. Koska tunsin suunnatonta onnistumisen iloa niin pitihän tästä kaveri tiedottaa tekstiviestin muodossa. Lähetin viestin ja katsoin kiikarilla peltoon, supihan siellä möllötti. Kello oli tuolloin 21.50. Otin kiväärin kouraan ja silloin taskustani kuului"PIMPELI POMPELI", eli tekstiviestin merkkiääni. Supi ei tästä soitannasta pitänyt vaan häipyi. Olin kyllä laittanut puhelimen äänettömälle mutta jostain syystä asetukset olivat taas äänellisellä. Jäin kuitenkin vielä koppiin ja kello 22.40 supi teki comebackin. Nyt olikin jo haasteellista löytää se ristikkoon. Katselukiikareilla se näkyi hyvin mutta tähtäimen näkökenttä on niin suppea ettei meinannut onnistua. Löytyihän se hetken etsimisen jälkeen ja ei muuta, kuin sormea koukkuun.

Laskeuduin kopista alas ja lähdin keräämään raatoja. Vaikka kuinka etsin niin löysin vaan neljä kappaletta. Parikymmentä minuuttia tallasin peltoa, potkin heiniä ja tutkin pelto-ojaa, kadonnutta supia ei vaan löytynyt. Päätin lopettaa etsimisen ja jatkaa sitä aamun valjettua. Kokosin neljä supia kasaan potrettia varten ja huomasin n. 10 cm leveän verilammikon kalamontun vieressä. Ihmettelin mistä se oli tullut, koska siinä ei yhtään raatoa ollut? Monttu oli pistolapion terän syvyinen ja siellä näytti kelluvan vedessä multapaakku. Kopaisin tätä multapaakkua lapiolla ja silloin veden alta tuli näkyviin supin jalka joka oli kiinni tässä"multapaakussa". Multapaakku olikin siis se kadoksissa ollut supi. No sekin pääsi ottamaan potrettiin, tosin hieman sotkuisempana, kuin muut.


On muuten yllättävän vaikea muistaa mihin suuntiin supeja kellistyi. Pitääköhän sitä alkaa tekemään"pohjapiirroksia"haaskasta ja merkitä sitten aina laukauksen jälkeen kynällä paikka mihin on ammuttu?

Oli ihan kohtalainen kuusi päivää supinpyynnissä, saldo 14 kappaletta. 11 haaskalta, 2 loukusta ja 1 jonka koirat juoksivat kiinni iltalenkillä.

[optimikko]

Sinimarliinilla on hyvä ote hommaan. Meidän perällä supi on vielä otus, josta puhutaan :" onko täällä semmoisia?" Ympäristössä on supeja pian (jo) sadoittain, sillä pyytäjät on vielä aika harvassa.

Ensimmäiset supit sai kaveri jo kymmenkunta vuotta sitten. pikkuhiljaa on alkanu kanuja ilmestyyn ja uskoisin, että kun hirvikytikseltä ammutaan eka supi, niin alkaa haaskojakin tulla useamman pellon laitaan.
_________________
Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys

[Hitleri]

BlueMarlin tekee tehokasta jälkeä ja hyvää työtä! Tuntuu noita elukoitakin vaan siellä riittävän. Onko sulla monta haaskaa mistä kytistät ja minkämoisilla paikoilla?
_________________
Vaan varmoilta paikoilta ohi!

[BlueMarlin]

Kolme haaskaa on tällä hetkellä tulilla ja kaksi tehdään lisää, kun pellot on puitu. Haaskat ovat kesantopelloilla ja olen niittänyt raivaussahalla heinät pois n. 40mx40m alueelta. Niittämisen olen joutunut tekemään jo kolmesti ja ehkä yhden kerran sen vielä teen. Kai tuo kasvukausi kohta päättyy.

Tänään kävin yhdellä haaskalla ja se on kaivettu auki kahden viime yön aikana eli sinne taidan tänä iltana suunnistaa.

[Jahtireppu]

Kannattaa tsekata myös peuranruokinnat supikoirien varalta, jos sinne on viety omenoita. Tuntuvat käyttävän aika paljon näitä omenahaaskoja ravinnokseen.

[powerfu]

mäkin sain loukun laitettua viime marraskuussa,keskitalvella/kesällä ei ollut virkeessä,nyt ollu vajaa kolme viikkoa taas latingissa ja 5kpl,tullu. Kaiken kaikkiaan 18kpl loukulla saatu ja yks kyttäämällä. Supikanta täällä kova,ei oo oikeen lähettyvillä ketään muuta ketä niitä pyytäisi. Koht tarttee rupee ajelee iltasin autolla,jos näkis ni laskee koiran irti,saas nähä miten käy, koira viel aika nuori 9kk.

[RealExtreme]

Sveduissa, Kalmarissa tuli kanijahdissa vastaan suppana kartanon puutarhassa. 2010 näin aamulennolle ajellessani yhden. Nyt kuului jo Skånesta että mitä niille supeille pitää tehdä kun kävelee vastaan. Sanoin että kill them all, when ever and where ever you see.

Ruotsi on siis jo menetetty tapaus, eikä kyllä ole mikään yllätys.

[Mac.Reilu]

Itselle uusi metsästysmuoto alkoi mukavasti, kun neljäs reissu tuotti jo tulosta.

[BlueMarlin]

Eilen tein hauenpuikkareista tuollaisen"Hawaii lein"eli työsin rautalangan kiduskansien takaa ja solimin langan päät yhteen. Komeuden laiton pellossa töröttävää laudanpätkään.Tällä leillä oli noin kaksikymmentä kiloa. Ohessa after and before kuvat.


Toivottavasti tulevat tänäänkin luupäätä syömään.

[Torgoth]

Pakko sanoa, että olen kateellinen Bluemarliinille, minun haaskani säilyi koskemattomana, jos ajokoiria ja yhtä pystykorvaa ei lasketa. Uuden paikkaa suunnitellessa...
_________________