.222 rem kohdistaminen

[turpo]

Tästä aiheesta on kylläkin keskusteltu aiemminkin, mutta en ole saanut vastausta...

Siis pitäisi kohdistaa .222 kivääri latvalinnustusta varten. Ampumamatkat ovat noin 150-200m, mutta pystyn tekemään kohdistuksen ainoastaan 100m matkalla ampumaradalla. Kun ase käy kohdalleen 100m, niin tarvitaanko 200m matkalle yläennakkoa, ja kuinka paljon? En kylläkään tiedä, voiko tällaiseen kysymykseen näillä lähtötiedoilla edes vastata...

[turpo]

Tämäkin vielä!

admin hei, viitsitkö siirtää tämän keskustelun oikeaan paikkaan.

-Kiitos-

[Vieras]

Vastaan vaikka onkin väärässä paikassa

Katso lapuan tai sakon sivuilta paljonko vie yli / alle jos tähtäyspiste on tietyllä matkalla, siitä voit suoraan lueskella miten homma pelaa...

Suorat linkit sivuille, katso "cartridges" (se patruunankuva) -> datatables
ja sieltä tulee näkyviin patruunoiden lentoratoja.. Tietysti näiden arvot ovat lähinnä suuntaa antavia ja oikean osumapisteen joutuu hakemaan itse. Ainoa mahdollisuus on mielestäni mennä radalle, jossa on 150 metrin ampumamahdollisuus, jotta voi testata täysin idioottivarmasti osumapisteen tuolle matkalle.

Linkki sivuille:
http://www.sako.fi

[El Mulkku]

Sit kun kaikki viisi kohdistuslaukausta menee alle 25mm:n kasaan taulun keskelle(siis sadalla metrillä),niin napsu,pari(kiikarista riippuen)ylös.
Siinä on tarkkuutta 150:n metriin saakka.Jos yrität lintua esim 200metriin saat ottaa ylöspäin noin 13cm.Toimii niin Lapuan kun Sakonkin kokovaipolla.Mut sit kahteensataan saa ottaa jo tuuliennakot huomioon.En suosittele ampumaan niin pitkälle.Jos teeri tulee 200 metrin päähän johonkin puunlatvaan kukertelemaan(oikeen tulee kylmät väreet selkäpiihin,niin hieno tilanne sellainen on),kannattaa ootella,sillä kyllä se sinne lajikumppaneitaan hokuttelee ja ampuu sit lähemmältä hollilta..Näin o

[TTM]

Ite on tullut käytettyä Lapuan tehdas paukkua eli 3.6 gramman luodilla ja ite ladattua 3.2 gramman luotia 222:ssa ja oon jo vuosia kohdistanut 200 metrin matkalle. Oman kokemuksen ja luotien lentoratojen perusteella ei 222:lla juuri kauemmas kannata ampua. Jos kohdistaa Lapuan tehdaspukulla 200 metriin (kokovaippa) pystyy tähtäyspistettä muuttamalla osumaan hyvinkin tarkasti esim. teereen, metsoon, hanheen ja kettuun eli jos olet kohdistanut 200 metriin niin muutaman sentin lasku kohteessa lyhyemmeillä matkoilla tuottaa tappavan osuman eli tässä tulee 222:sen etu suorassa lentoradassa, mutta vaatii tyynen kelin. Muistaakseni 250 metrin jälkeen alkaa 222 laskemaan rajusti. Kaveri on kohdistanut 222:sen 150 metrille ja ampuu aina ristikon mukaan eli luottaa suoraan lentorataan, eli mikä on muistaakseni noin 0-13 cm 200 metrin matkalla, nopeimmilla luodeilla vähemmänkin ( korjatkoon joku jos muistin ulkoa väärin). Ite lataukset ja Lapuan tehdaslataukset on tuottaneet ainakin omakohtaiset parhaat tulokset eli tuota Lapuan 3.6 gramman latausta tarkempaa on vaikea tehdä itse, mutta 3.2 gramman luodeilla on itse lataamalla saanut parhaat lataukset niin ij 18:ssa kuin Sakolaisessakin.

[TTM]

Eli muistin väärin jos kohdistaa 200 metriin on lentorata 50 metrissä 31 mm yläpuolella, 100 metrissä 66 milliä yli, 150 metrissä 58 milliä yli. 200 metrissä kohdalla ja 300 metrissä 301 millia alla.

[Ruutiukko]

[El Mulkku]

Vähän asian sivusta mutta..Kävin koeampumassa erillaisia latinkeja 222:lla.Mut sit alko hatuttamaan,kun vaimentimen lämpöväreily piti huolen siitä,et jo 10 laakin jälkeen piti pitää hirmiä tauko seuraavaan sarjaan.No ruuvvasin vaimentimen veks ja kohdistin kiikarin ilman vaimenninta sopivaksi.Merkkasin Zeissin napsut,et montako ja mihinkin suuntaan.Nyt askarttaa,et jos laitan taas vaimentimen kiinni ja napsuttelen kiikarin kohilleen muistilapusta,niin onko tähtäyspiste kohillaan..Luulis kyl Zeissin Diavari V:n olevan senverran laatupeli,et napsu on aina samanverran..

[eij]

EI MULKULLE tiedoksi,että on erittäin harvinaista kasan pysyminen samassa paikassa ilman vaimenninta ja vaimentimen kanssa.eli jos meinaat käyttää vaimenninta jollain patruunatyypillä,niin on kohdistuskin tehtävä vaimentimen kanssa ko.patruunalla.

[Heska]

Niin kai tässä kuitenkin oli kyse siitä, että onko vaimentimen kanssa ja ilman ammutut kasat samassa paikkaa kun aiemmin samoilla varusteilla ammutut. (voisiko enää asiaa hankalammin kuvailla...)

Eli kohdistan kiikarin vaimentimen kanssa, merkkaan ylös napsut. Irroitan vaimentimen, ja kohdistan kiikarin uudestaan. Ja kun vaimennin on taas paikallaan, laitan aikaisemmin sordiinon kanssa kohdistettujen napsujen mukaan 'kasan' kohdilleen, ts. ampumatta taas uudestaan.

Käytännössä olen havainnut, että tämä systeemi toimii suht hyvin, vaatii kuitenkin suht koht saman vaimentimen kiinnitys momentin, perfektioinistit tietty tekeekin sen momenttiavaimella...

Toki sordiinolla tai ilman on osumapiste (yleensä) eri. Tätä ilmeisesti eij tarkoitti?

[762-39]

Sillälailla kun aseesi kohdistat, että 100 metriltä luoti menee pari senttiä yli tähtäyspisteen, lintujen ampuminen on helpointa; koskaan ei tarvitse tähdätä alas.
Sitten joudut kokeilemaan, miltä matkalta pitää alkaa tähtäämään ylemmäs.

Kohtuumatkalta homma hoituu keskelle tähdäten,

[rihla]

Tuo ylös/alas tähtääminen eri etäisyyksiltä näyttelee ymmärtääkseni isompaa roolia haulikkorihlalla (luotipiippu alhaalla) ammuttaessa. Piipun ja kiikarin korkeusero on merkittävä. Lyhyemmillä matkoilla pitää tarkkaan funtsia että mihinkäs nyt tähtään. Kuinkas rihlakkomiehet olette asian ratkaisseet?

[Vieras]

Ei taida olla käytännön merkitystä. Nyt ei ihan faktaa ole tähän heittää, mutta joskus laskeskelin PCB:llä lentoratoja, ja kohdistuksen ollessa 150 m:ssä nousee luoti tähtäyslinjan yläpuolelle n. 60 m:ssä (otettu huomioon korkeä tähtäinkiinnitys). 40 - 60 m ei korjaustarvetta siinäkään, ja sitä lyhyemmillä matkoilla sitten haulipiipulla. Tosin en ole oikeasti kokeillut miten käytännössä käy, nämä oli vain laskennallisia arvoja....

Jos nyt tuli ihan kukkua kerrottua, niin korjatkoon joku.