Rosterin puhdistus / kiillotus

[mviiri]

Tervehdys.

Sakon rosterikiväärin piippu on mennyt aika naarmuiseksi tässä vuosien kuluessa. Onko siihen mitään keinoa millä sen sais puhtaaksi / naarmut pois ? Hionta, liuottimet ym ? Pelkällä aseöljyllä ja sillalla naarmut ei tunnu katoavan.

t. Mika

[Sarvikuono]

Mitä nyt itsellä on jotain kokemusta metallista, niin hiot naarmut tasaiseksi alkaen jostain 120 karkeasta (max), siitä etenet 0-tason papereihin (hienorakeisemmalla täytyy käyttää vettä apuna ettei mene tukkoon), ja lopuks kiillotus, esim.porakoneeseen laitat sellaisen kiillotuslaikan ja vahaa, ja hinkutat kiiltäväksi.

Karkeus sen mukaan paperilla että järkevällä työmäärällä saa sen syvimmän naarmun tasoitettua. Kannattaa ensin harjoitella johonkin vähemmän arvokkaaseen metallinpalaan (mielellään myös rst).

Ja kannattaa pitää mielessä että itselläni ei ole kokemusta aseiden kiillottamisesta. ylläolevia temppuja käytin aikanani mm. sormusten teossa, järki käteen tai kysyt viksummilta josko kertoisivat tarkemmin ettet tee peruuttamatonta tuhoa.
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[Repesorsa]

Ei sitä nyt millään paperilla kannata alkaa hiomaan. Ja varsinkaan noin karkeilla. Mieleeni tuli joku 800 tai sinnepäin . Taitaisi lasikuulapuhallus kuitenkin olla se oikea toimempide.
_________________
I'm back!

[Vortex]

Älä missään nimessä mene piippua hinkkaamaan 120:llä hiomapaperilla!!

Tutkaile tätä linkkiä: http://www.luettelomedia.fi/katapultti/lasikuulapuhallusta
_________________

[juskup]

Niin minäkin tuossa muistelin että se piippu on sellanen mattapintanen,eikä kiilävä.. Ei missään tapauksessa santapaperia.. kuten repe ja vortex mainitsi lasikuulapuhallus.. Kaveri puhallutti oman kiväärinsä sakolla, se meni kylläkin takuuseen koska siihen ilmestyi sellassia ruoste pilkkuja.. Tietysti jos haluat kiiltävän pinnan piippuusi niin sillon voi hioa hienolla santapaperilla ja kiillottaa jollain rättilaikalla kiillotus vahan kanssa..
_________________
"Toivossa on hyvä elää" sano lapamato..

[Repesorsa]

[mviiri]

Pinta on tosiaan matta. Tarkoitus ei ole sitä kiillottaa. Taitaa olla kuulapuhallus ainoa tapa jolla pinta edelleen pysyy mattana. Kiitoksia vastauksista.

[juskup]

sori tarkotin tahnaa..
_________________
"Toivossa on hyvä elää" sano lapamato..

[Ettan]

Tässä vähän pähkäiltävää....

AISI304/316 Ruostumaton teräs

Ruostumaton teräs


Ruostumattomalla teräksellä tarkoitetaan teräslajeja, joilla on erittäin hyvä korroosionkestävyys tavalliseen niukkaseosteiseen teräkseen verrattuna.



Hyvä korroosionkestävyys perustuu ensisijaisesti siihen, että teräkseen lisätään vähintään 11 % kromia. Useimmissa tavallisesti käytettävissä ruostumattomissa teräksissä kromipitoisuus on noin 18 %. Muita merkittäviä seosmetalleja ovat nikkeli ja molybdeeni, jota käytetään niiden erinomaisen korroosionkestävyyden vuoksi.



Joitakin ACO-sovelluksissa käytettävän ruostumattoman teräksen perusominaisuuksia ovat:

lujuus ja korroosionkestävyys erittäin aggressiivisessa ympäristössä
hygieeniset, helposti puhdistettavat pinnat
esteettinen pintakäsittely
hyvät muotoilu- ja käsittelyominaisuudet
erinomainen lujuus ja hapettumisenkestävyys korkeissa lämpötiloissa.


Näistä syistä vaativiin sovelluksiin valitaan aina ensin ruostumaton teräs.


Ruostumattoman teräksen lajit



Ruostumatonta terästä käytetään monenlaisissa teknisissä sovelluksissa, joihin on kehitetty erilaisia terästyyppejä. Ruostumattomat teräkset voidaan jakaa neljään perustyyppiin:



Austeniittinen teräs
Tällä ruostumattomalla teräslajilla on ehkä laajin sovellusalue. Teräs sisältää materiaalityyppejä AISI 304 ja AISI 316. Näitä materiaaleja käytetään ACOn valmistusprosessissa, ja ne soveltuvat erinomaisesti elintarvike-, meijeri, panimo- ja lääketeollisuuden sekä kemian ja petrokemian teollisuuden sovelluksiin.

Tyypin AISI 304 ruostumaton teräs sisältään noin 18 % kromia ja 10 % nikkeliä, ja sillä on erinomainen korroosionkestävyys. Sovelluksiin, joissa tarvitaan poikkeuksellisen hyvää korroosionkestävyyttä äärimmäisissä olosuhteissa (esimerkiksi kloridipitoisissa ympäristöissä), käytetään tyypin AISI 316 ruostumatonta terästä, joka sisältää noin 17 % kromia, 12 % nikkeliä ja 2,2 % molybdeeniä.

Muista ruostumattomista teräksistä poiketen austeniittinen teräs ei ole magneettista. Magneettiset hiukkaset eivät siis kulkeudu järjestelmän pintoihin, mikä lisäisi likaantumisvaaraa.



Austeniittis-ferriittiset teräkset

Teräs sisältää yleensä 18–25 % kromia, 5–6 % nikkeliä ja 0,03–0,15 % hiiltä.
Korroosionkestävyys on yhtä hyvä kuin austeniittisella teräksellä, jonka jännityskorroosionkestävyys on kuitenkin parempi.
Tavallisia käyttöalueita ovat petrokemian teollisuus, öljy- ja kaasuteollisuus sekä kemian prosessiteollisuus. Teräs on magneettista.



Ferriittiset ruostumattomat teräkset
Ferriittisellä ruostumattomalla teräksellä on heikompi korroosionkestävyys kuin tyyppien AISI 304 ja AISI 316 austeniittisella teräksillä, ja niitä käytetään esimerkiksi kotitaloussovelluksissa ja autojen sisävarusteissa. Ferriittiset teräkset ovat hiukan hauraampia kuin austeniittiteräkset.
Ferriittinen teräs sisältää 11,5–16,5 % kromia ja alle 0,5 % nikkeliä. Teräs on magneettista ja vetää puoleensa hiukkasia, mikä voi aiheuttaa likaantumisongelmia. Ferriittiset teräkset eivät sovellu vedenpoistojärjestelmässä käytettäviin tuotteisiin.



Martensiittiset ruostumattomat teräkset
Martensiittiset ruostumattomat teräkset ovat magneettisia. Lujuus on parempi ja korroosionkestävyys heikompi kuin muilla ruostumattomilla teräslajeilla. Martensiittiset teräkset voidaan karkaista lämpökäsittelyllä, ja niiden pääkäyttöalueita ovat veitset sekä puukot.

Martensiittinen teräs sisältää noin 12,5 % kromia ja melko paljon (0,3 %) hiiltä (austeniittinen teräs sisältää noin 0,02 % ja ferriittinen noin 0,04 % hiiltä).
Heikon korroosionkestävyyden vuoksi martensiittiset teräkset eivät sovellu käytettäviksi vedenpoistojärjestelmissä.



Kaksivaiheisesti valmistetut ruostumattomat teräkset
Kaksivaiheisesti valmistetun ruostumattoman teräksen vahva rakenne muistuttaa austeniittista tai ferriittistä terästä. Teräs kestää hyvin korroosiota, se on erittäin lujaa ja sillä on ennen kaikkea hyvä vastustuskyky jännityskorroosion aiheuttamia halkeamia vastaan. Kaksivaiheisesti valmistetut teräkset sisältävät noin 22 % kromia, 5,5 % nikkeliä, 3 % molybdeeniä ja 0,02 % hiiltä. Teräkset ovat magneettisia ja vetävät puoleensa hiukkasia, mikä saattaa aiheuttaa likaantumisongelmia. Siksi ne eivät sovellu vedenpoistojärjestelmiin.


Korroosionkestävyys



Ruostumattoman teräksen tärkein ominaisuus ja syy sen laajalle käytölle on sen luonnollinen korroosionkestävyys. Nimestään huolimatta ruostumaton teräs voi syöpyä läikikkääksi, jos sitä käytetään väärin.

Hyvä korroosionkestävyys johtuu erittäin ohuesta, näkymättömästä oksidikerroksesta (kalvosta), joka muodostuu materiaalin pinnalle hapettavissa olosuhteissa, esimerkiksi ilmakehässä ja vedessä.



Kalvo koostuu kromipitoisesta oksidista, joka suojaa terästä ympäristön haitallisilta vaikutuksilta. Kromin lisääminen teräkseen laskeekin merkittävästi metallin korroosionopeutta. Jotta saadaan tiivis ja tasainen (ns. passiivinen) kalvo, seoksessa on oltava vähintään 11 % kromia. Kun kromin määrää lisätään, passivoituminen tehostuu uskomattoman nopeasti noin 17 prosentin kromipitoisuuteen asti.

Tämän vuoksi kromi on tärkein seosmetalli.



Myös monet muut alkuaineet, kuten nikkeli, molybdeeni ja typpi, vaikuttavat ruostumattoman teräksen korroosionkestävyyteen. Seokseen voidaan lisätä myös muita metalleja, jotka lisäävät korroosionkestävyyttä erityisolosuhteissa.

Jotta passiivinen, kromipitoinen oksidikalvo muodostuisi, ruostumattoman teräksen täytyy hapettua. Ruostumattomalla teräksellä on voimakas taipumus passivoitua, ja se tarvitsee vain pienen määrän hapettumisainetta – ilma ja vesi riittävät hyvin.



Oksidikalvo uusiutuu itsestään, kun se joutuu kosketuksiin hapen kanssa. Kun materiaalia leikataan tai käsitellään tai siihen kohdistuu mekaanisia tai kemiallisia vahinkoja, passiivinen päällyste muodostuu hapettavassa ympäristössä uudelleen – toisin kuin pehmeän teräksen väripintakäsittelyt.

Käyttötarkoitukseen sopivimman materiaalityypin valinta on tärkeä muotoiluprosessin vaihe.



On tärkeää muistaa, ettei edes AISI 316 -lajin ruostumaton teräs ole vastustuskykyinen kaikkia kemiallisia haittavaikutuksia vastaan. Pelkistävien liuosten, kuten esimerkiksi suola- tai oksaalihapon, käyttö (erityisesti tiivistetyssä muodossa tai lämmitettyinä) edellyttää huolellista harkintaa. Katso materiaalien kestävyystaulukot seuraavilla sivuilla.


Pinnan viimeistely



Ruostumattoman teräksen pintakäsittelyn tulee tuottaa puhdas, sileä ja virheetön pinta. Tämä on itsestään selvää silloin, kun terästä käytetään sisätilojen koristepinnoissa tai sovelluksissa, joissa vaaditaan ehdotonta hygieniaa, mutta hyvä pintakäsittely on ratkaisevaa myös teräksen korroosionkestävyyden kannalta.



Ruostumattoman teräksen korroosionkestävyys johtuu erittäin ohuen kromipitoisen oksidikalvon muodostumisesta materiaalin pinnalle. Pinnan vioittuminen valmistusprosessin aikana voi heikentää passiivisen kerroksen itsekorjautumisominaisuuksia ja pienentää materiaalin korroosionkestävyyttä merkittävästi.



ACOn valmistusprosessissa hitsaus aiheuttaa suurimmat korroosionkestävyyteen liittyvät ongelmat. Ruostumattoman teräksen pinnalla näkyy hitsauksen jälkeen korkeassa lämpötilassa muodostunut sinertävä oksidikalvo. Tällä kalvolla on merkittävästi heikommat korroosionsuojaominaisuudet kuin alkuperäisellä passiivisella kerroksella. Heti sinisen oksidikerroksen alla on ohut metallikerros, jonka kromipitoisuus on alhainen ja joka heikentää metallin pinnan ruosteenkestoa.



Hitsauksen jälkeen onkin erittäin tärkeää, että korroosionsuojaominaisuudet uusiutuvat. Tämä voidaan saada aikaan poistamalla korkeassa lämpötilassa muodostunut sininen oksidikalvo ja kromipitoisuudeltaan alhainen kerros, jolloin materiaalin pinta uusiutuu. Tämä puhdistus on periaatteessa kemikaalien avulla toteutettu kontrolloitu korroosioprosessi. Prosessi paitsi uusii korroosionkestävän käsittelyn myös tekee pinnasta kauniimman.



ACOn prosesseissa käytetään seuraavia kemiallisia käsittelymenetelmiä:



Passivointi peittaamalla



ACOn vakiovalmistusprosessissa käytetään peittauspassivointia kemiallisena pintakäsittelyprosessina, jonka avulla voidaan uusia tuotteen korroosionkesto-ominaisuudet pintaa vaurioittamatta. Tämä on havaittu parhaaksi menetelmäksi hitsaussaumojen puhdistamiseen.



Peittauspassivointi tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin poistetaan korkeassa lämpötilassa muodostunut sinertävä oksidikalvo ja sen alla oleva vähäkrominen kerros. Tämä tehdään asettamalla osat peittakylpyyn, joka sisältää typpi- ja fluorivetyhapposeosta.



Toisessa vaiheessa pinta passivoidaan. Tämä prosessi muistuttaa monissa suhteissa peittausprosessia. Osat pannaan pelkkää typpihappoa sisältävään kylpyyn. Käsittely vahvistaa passiivista kerrosta ja poistaa kaikki raudan epäpuhtaudet, jotka ovat päässeet ruostumattoman teräksen pintaan valmistusprosessin aikana.



Tätä käsittelyä tarvitaan, kun osat on puhdistettu mekaanisesti teräsharjalla, hiomalaikalla tai viilalla, jolloin muiden materiaalien rautahiukkaset ovat voineet liata ruostumattoman teräksen pinnan.


Elektrolyyttikiillotus



Elektrolyyttikiillotusta käytetään, kun halutaan tasainen, heijastava pinta, joka on hyvin sileä myös tuotteen monimutkaisimmissa kaarteissa. Tämä hyväksi havaittu kiillotustapa perustuu sähkökemialliseen prosessiin, joka on periaatteessa galvanotekniikan vastakohta.



Osat upotetaan fosforihappoa sisältävään kylpyyn, jossa niistä muodostuu tasavirtapiirin anodeja. Prosessi vaikuttaa osien pintoihin valikoivasti irrottaen ensin ulkonevat epätasaisuudet ja muodostaen sitten asteittain sileämmän, vaaleamman pinnan.

Lääke- ja elintarviketeollisuuden sovelluksissa elektrolyyttikiillotus lisää merkittävästi tuotteiden vastustuskykyä bakteereja vastaan.
_________________
Ettan
user number 10

[Sarvikuono]

No, tahnaa vahaa mitä ny, kuitenkin ko. käyttöön tarkoitettua.

Täytyy ihmetellä missä kunnossa töissä tuon kirjottelin, ei edes KÄYNYT mielessä että voisi mattapintakin olla

..ehkä parempi alkaa harkita sitä sairaseläkettä
_________________
Video meliora proboque deteriora sequor.

[juskup]

itsehän olen sairaseläkkeellä
_________________
"Toivossa on hyvä elää" sano lapamato..