Nautitko kiljua apertiiviksi?

[kuhna]

En edes muista enää miltä kunnon kilju maistuu. Sitä, jopa tuli tehtyä nuorempana. Heinäreluksen alla kaverin kanssa pidettiin "poikaa". Talvisin jotkut pitävät lantapatterissa. Lämpötila on tasainen ja piilo varma.
Eka satsi meni pieleen, kun nuorina poikina väärin ymmärettiin, että hiiva olisi tärkein ennen sokeria.
Kilju oli ennen maaseudun nuorison "nintendo". Vähään vapa aikaan ei mahtunut paljoa "tajuntaa laajentavia" asioita. Kiljun pano, mopolla ajo ja käteenveto. Siinä oli elämän eväät.
Apertiivista, konjameista ja ruokaviineistä tulin tietämään vasta aikuisena, kun erehdyin ottamaan "liian hianon muijan", joka pakotti muuttamaan kaupunkiin.
Nämä apertiivit ja Cerryt ym. tietenkin heitin kitusiin mahdollisimman nopeasti, että vaikutus on taattu. Taisin siinä "kulahutella" toisten hitaanpienkin paukkuja, jos "kerran viina ei maita". Viina on tehty juotavaksi. Särpiminen ja ronklaaminen onnistui ainoastaan sen ensimmäisen kiljusatsin kanssa...olihan siinä hiivaa liikaa.
_________________
Ammuin ohi !

[havu]

Ilmankos se Kuhna tarviikin pitemmän makkaratikun. Hirviä holoppasuu Vitsivitsi

Ikänä en ole kiljua tehnyt, mutta kyllä sitä maistettua tuli. Jäi siihen kertaan. Niinko jäi sherrytkin.

[urbo]

Kilju on aivan liian aliarvostettu juoma. Kunnollinen rauhassa käynyt ja muutamaan kertaan selvitetty kilju voittaa monet mummojen kotiviinit 6-0.

Pitääpä panna poika pihisemään kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen...

[tuhola]

Opin kiljun valmistuksen salat kaverini kanssa 13:ta vanhana parilta isolta poijjalta. Se oli tieto ja taito, joka muutti arvojärjestyksiä kouluhierarkiassa ja toimi tulonlähteenä meille rahattomille pahankurisiille knööseille. Tällä tarkoin varjellulla tiedolla käärimme vain toisetkin tupakkirahat kun myimme kiljua muille ikätovereille. He kun eivät osannut kiljua valmistaa. Ei saakeli. Olipa se elämä silloin jännää! Välitunnilla sitten salaa tupakille mihinkä vain ikinä mielikuvitus antoi myöden. Perjantaina ehtoopäivällä vinkukauppa käyntiin, kun muut luokkatoverit olivat aikeissa ottaa. Siinä mentiin farkkutakki flepattaen loppuunsa viritetyllä tunturi aqualla muutaman kerran kylän läpi kauppoja tehdessä, ja välis piti tietysti hiukan keuliakkin. Ja ilman kypärää jopa alaikäisenäkin, tietysti. Kun kaupat oli tehty ja rahat kääritty niin itse ostamaan keskikaljaa salaisesta paikasta, jotta pääsisi kans pieniin perjaintai fiiliksiin. Sitten tyttöjä silittelemään, ja taluttelemaan kahdestaan johonkin syrjempään .. Itse en perustanut tuosta kiljun mausta, varsinkaan sen kiljun jonka teimme huonosti pestyyn bensakanisteriin . Siksi useimmiten myimme tuotokset. Nämä muisteloita ihan läheltä kulman takaa, yhdeksänkymmentä luvulta. Loppuun voin sanoa että arvostamani appelsiinituoremehulla maustettu kilju on ollut minulle hyvinkin tärkeä elämän elementti noina parina kolmena nuoruusvuotena.

[Jartsu]

Tuli tossa mieleen kaverin eka kokeilu -70 luvulta jossa teki kiljun puolen litran lääke pullossa ja piilo oli heidä mutsin ruoka kaappi ja korkki tietysti tiukassa.

No sehän räjähti ja kiljut ja lasin palat pitkin ruoka kaappia ja remmistä päälle ja viikon aresti.

Samainen sälli sitten kesä kauniilla pisti riisikiljun käymään puuliiteriin josta heidän faija löysi sen ja laitto vettä tilalle mutta meni kavereille silti tukkaan ja heidän faija salaa naureskeli.(me myös jälkeen kun ukko kerto)

No sen koommin ei kiljuja valmistettu vaan aperiittaa ja sorpusta ja sellaista joku aina alkosta toi ja keppanaa tietty.

Joskun kaverin faijan sahtia pöllittiin ja yhden ukon kellarista kotiviiniä.

16v sitä sitten mentiin töihin maailmalle jossa ei tärpätti loppunut kuten ei vieläkään.

Mäskejä ja ponuakin siinä testailtiin aivan omaksi iloksi(kuten tavataan sanoa)

[kuhna]

[Torgoth]

[Hietala]

[kuhna]

[Torgoth]

[tuhola]

[kuhna]

[FOSTER´S]

Jep,jep
Vaatekaappi ja tiivis muovipullo oli Erittäin huono yhdistelmä..

[bow-shooter]

Onhan sitä joskus maisteltu, joskus tosin maistu "hiukan" enempi kun nykyään! Paikalliselta deekulta sai sitä mara aikaan 20e. mehukattikannu,niissä oli tosin joskus kärpäsen raatoja,muttei se menoo haitannu muistaakseni Kaiken parasta oli kun kävin samalla herralla pari vuotta sitten kun oli ollu maitti päällä jokusen päivän ja rahat ja juamat tietty loppu. Vanhasta suolakurkkupurkista otettu harmaakuolema (vesiturbohiivakilju) Teki aika säväyksen. Varsinkin kun tuli siinä vaiheessa mieleen että tuskin olin ensimmäinen kuka siitä oli hörppiny! jos tossa valikossa olis yrjö hymiö,niin pistäsin sen kymmenen kertaa! YÖK
_________________
Lahjattomat reenaa ja voimistelijat venyttelee!!

[keimo]

Viina on viisasten juoma ja kilju vielä viisaampien.
Teininä se kun oli kiellettyä tuo kiljun teko kuin muukin kaljan kittaaminen niin oli siinä meininkiä. Ei siihen saa kuitenkaan sitä hurmosta enää kun sitä voipi ihan vapaasti panna pojan pörisemään nurkkaan.
Aika aliarvostettu juoma on kyllä tuo sorpuskin...peittoaa monet hienommatkin viinin litkut (kalliit litkut).
Pitäisköhän sitä ostaa joulu pöytään pullo sorpusta vai laittaisko joulupojan pöhisemään?