Hirvikannan vaihtelun vaikutus metsästyksen mielekkyyteen

[optimikko]

Hirvilupien määrä seilaa aallonharjalta toiselle. Välillä lupia on runsaasti ja välillä lupien määrä on olematon.

Nykytekniikalla olisi keinot laskea kannat tarkemmin ja oikeanlaisella suunnittelulla kanta saataisiin pysymään tasaisena. Vai saataisiinko sittenkään?

Metsästyksen mielekkyydeltä syö pohjaa tämä aallonharjalta toiselle ratsastaminen. Koiria laitetaan runsaasti lupamäärien ollessa korkeita ja heti kohta lupia ei olekaan ja koirat seisoo tarhassa.

Eikö olisi järkevää alkaa hakemaan keinoja tasaiseen verotukseen, vai onko tämä vain utopiaa??

Onko myöskään nykyinen kantatavoite järkevä??? (vrt esim Ruotsiin)

Miksi luvat menevät alueittain väärin painotettuina. Alueet, joissa hirvilaumat porkkaavat taimikot saavat vähän lupia kun taas tyhjät alueet saavat enemmän.
_________________
Hallittu kaaos = selkeä epäjärjestys

[RiUDE]

Sellaista se elämä on luonnossa, välillä on enempi riistaa ja välillä vähemmän. Ja metsästetään sen mukaan.
Itseäni ihmetyttää suuresti miksi tästä tehdään aina numeroa hirvien kohdalla?
_________________
Savo suureksi.

[tuhola]

Nykymalli eli 2-3 hirveä 1000ha aiheuttaa pirunmoisen haasteen hirvikannan hoidossa.. Kannan pitää olla hyvin tuottava ja sitä on vähän pakko sellaisena pitääkkin. Kun tavoite on tuo niin metsät pitää ampua pirun tyhjiksi, no sitten kun ne ammutaan "tyhjiksi", lupamäärät putoaa. Todella tuottava hirvikanta korjaantuu pirun äkkiä ja yhtäkkiä hirviä onkin taas suht hyvin. Sitten painetaan taas asiaa ajattelematta paniikkinappulaa ja ammutaan metsät tyhjäksi.

Hirvikantaa olisi äärimmäisen helppo verottaa oikein. Tai yleensäkin ihan sillä tavalla miten itse haluaa. Kannan arviointi on helppoa jos jollain on siihen viitseliäisyyttä. Hirvet pystytään yksilöimään niin tarkasti että niille voisi antaa nimet. Olisi helppo lyödä faktat pöytään ja suoraan päättää mitkä jätetään ja loput ammutaan. Yksi todella tärkeä asia olisi nostaa tavoitetiheys n.5 hirveen/1000ha ja laskea vaikka sitten tuottoa pikkuisen. Tuolla kannalla voisi jo kasvattaa jonku trofeesonninkin. Hirvikannan rakenne olisi helppo pitää terveenä ja kun tuotosta olisi hieman tingitty niin kannan liikkeet olisivat rauhallisempia, etenkin kun verotus tehtäisiin päättämällä mitkä hirviyksilöt säästetään.

Tämä ei vaan onnistu. Yksi helpoin ratkaisu sellaiseen suht hyvään lopputulokseen olisi vuosittaiset lentolaskennat. Niitä porukka uskoo. Hirviaktiivien riistakamerakuvia ja maastohavaintoja ei isot massat ja riistokeskustaso usko eikä niiden perusteella tehdä minkäänlaisia verotuspäätöksiä.

[Metsnugis]

[heiluri]

Kun metsätaloudessa siirrytään jatkuvan kasvatuksen malliin poistuu hirvivahinko- ja hirvikannan säätelyongelmakin samalla.
Hirvituhot ovat ongelma vain yhtenäisillä viljelytaimikoilla.
Kumma muuten kun ruotsalaiset pärjäävät noiden hirviensä kanssa,ja metsä kasvaa?
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Nimrod]

Ei Rovaniemellä onnistu mitenkään nykysysteemillä se, että kannat olisivat tasaisia. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että Rovaniemellä ammutaan aina määrättyjä alueita aivan tyhjäksi ja sitten toisissa paikoissa on aliverotusta. Tämän ongelman pääsyy on siinä, että valtionmaita ja yksityismaita on aika lailla tasaisesti ja pääjako lupamäärissä tehdään aina ensin yksityismaiden ja valtionmaiden välillä, laskennallisin perustein, ei hirvimäärien tai niiden painotusten perusteella.

Kun joku alue ammutaan tyhjäksi ja toisella aliverotetaan, syntyy ongelmallinen tilanne, sillä osa porukasta on sitä mieltä, että hirvet ovat sukupuutossa ja sitten toiset ovat täysin eri mieltä. Yleensä kuitenkin tehdään sitten niin, että lupamääria alennetaan, jotta kannat nousisivat nolla-alueilla ja kun tähän päästään, alkaa tiheämmillä alueilla ongelmat taimikoiden kanssa jne.

[tuhola]

2-3 hirvellä/1000ha ei pystytä pitämään yllä tervettä hirvikannan rakennetta. Hirven elinpiiri on siihen liian pieni. Tuo on puhtaasti matemaattinenkin yhtälö mutta sitä tunnuta ymmärtävän.

Jos haluamme terveen tasaisin hirvikannan niin tavoitekantaa on hieman nostettava. 5 hirvellä 1000ha kohden ei vahingot ole vielä kovin suuria. 2-3 hirven kannalla vahinkoja ei tarvitse korvata juuri ollenkaan.

Jos haluamme pitää kannan 2-3 tasolla niin voimme heittää hyvästit monelle asialle, kuten suurille trofeesonneille yms. Paniikkinappulaa ei kuitenkaan tarvi painaa missään kohtaa. Hirvijahti on niin helppoa nykypäivän apuvälineillä ja koirilla että ei sieltä tarvi ampua kaikkia sillä paniikilla. Mä olen sitä mieltä että faktat pöytään ja päätetään mitä metsään jätetään ja loput laitetaan orteen. Tämä ajattelumalli ei vaan sovi suurille massoille eikä korkeamman tason päättäjille. Asiat katsotaan hirvihavaintokorteista ja päätetään mitä tapetaan. Ihan sama mitä metsään jää..

[Pohjola]

on se niin ihmeellistä, meillä tiheys 1,5-2 ja kohtuudella saatu tasasta aikaan.
niitää trofee sonnejaki tuletta oikein asiasta tehen tänne pyytään, miten tää nyt on näin?

[tuhola]

Ei ole pitkä kun hirvikanta oli paljon vahvempi siellä pohjolassa. Lappi ja kainuu oli suomen hirvirikkainta seutua. Nyt on kantaa leikattu rajusti. Ootappa pari-kolme vuotta niin voi olla että alkaa isot sonnit vähenemään..

Yksi minkä takia isoja sonneja voi sinne jäädä enempi on metsästyskulttuuri ja suuret yhtenäiset metsäalueet. Täällä on tietä enempi ja porukkaa metsässä enempi. Hirvet laitetaan väkisin liikkeelle eikä isot sonnit pysty aivan yhtä hyvin väistelemään koiria ja ukkoja kuin isoilla alueilla. 70 luvun alussa hirvikanta on harva mutta isoja sonneja oli. Tieverkosto oli mitätön. Jokainen enempi hirvien kanssa tekemisissä ollut tietää miten sonni vie koiran jollekkin vasaporukalle, eikä sonni välttämättä hötkyile passiin ihan tuosta nuon vain. Iso vanha sonni on taitava pitämään henkensä mutta etelän rikkonaisilla alueilla suurilla koiramäärillä sonneillakin on vaikeaa.

[Sulkutuli]

[kivineva]

....

[Honkila]

[heiluri]

Miksi ei,nyt kun kuitupuun kasvatuksen tarve on reilusti vähentynyt on loistava tilaisuus aloittaa rakennus- ja puusepänteollisuuden tarvitseman hyvälaatuisen puun kasvattaminen.
Ei meidän sijaintimme sitä mitenkään estä,meillä on vain totuttu tähän ylhäältä johdettuun puupellon kasvattamiseen,siihen on jopa lailla pakotettu.
Metsäkoulu aikoina minuakin pidettiin hulluna kun moista juttelin,minulle kerrottiin useammankin metsäinssin suulla miten harsintahakkuu on suoranaista metsänhaaskaamista,ja:- "siitä joutuu linnaan...poika".
Nykyään sitä näyttää kutsuttavan yläharvennukseksi ja on ihan hyväksyttävä metsänhoitomuoto,eikä tarvitse ostaa kalliita monopolitaimia.
Tuota metsähoitoon integroitua rahastusautomaatiakin ihmettelin,suorastaan kommunistinä pitivät kun moista uskalsin kritisoida,onneksi ajat ja asenteet muuttuvat kun jäärien päät kallistuvat,käy vain turhan hitaasti kun metsän kasvattaminen ottaa aikaa,jota teollisuudella ei ollut,piti saada nopeasti ja tehokkaasti tikkua sellukeittämön laariin.
Ei meidän sijaintimme ole estänyt metsää kasvamasta,muutenhan eläisimme yhä jääkaudenjälkeisellä tundralla.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Pohjola]

no kuule, olen ollu hirvenpyynnissä jokseenki -70 luvun alkutaipaleilta, eikä se tiheys ole ollu 2:en päälle ainakaan paljoa jos ollenkaan, pääasiassa eniten aikaa on tavoite ollu 1,5 .

[tuhola]

No en justiin tiedä millä kohtaa jahtailet mutta ainakin rktl:n tilastojen mukaan lapissa on ollut melko hyviäkin hirvivuosia.. Ite en ole käynyt kainuuta korkeammalla. Kainuussa oli paikkapaikoin varmasti +10hirveä/1000ha tässäö joku vuosi sitten. Tehokkaasti sieltä on hirvet kopsittu pois eikä ole paljoa sääliä ja järkeä käytetty. Hirvikanta ja hirvikannan rakenne näyttäisi ajautuvan aivan kuralle.