Millon aloitatte kytikset/ruokinnan?

[Kilppari]

Otsikko puhuu jo puolestaan,eli aloitatteko kytistelyt heti kauden alussa?
Sama kysymys ruokinnan kanssa,tosin sapuskaahan peurolle riittä kauden alussa,mutta noin houkutusmielessä?
Itellä kävi mielessä,että jospa veisin viikkoa ennen omppuja pellolle ja aloittaisin heti kytistelyt.
Kytispelto on suorakylvöllä hoidossa,joten sitä ei kynnetä ensinkään,joten sänkipelto olisi "valoisampi" kun kynnetty.
Miten mahtaa perurojen käyttäytyminen olla kauden alussa,rohkeampiako? Kun niitä ei ole vielä peloteltu?
Eli onko mahdollisuus saaliiseen suurempi kuin talvipakkasilla?
Entäs lihan rasvaisuuden laita,onko niille vielä ennättänyt kertyä rasvavarastoja niin paljon? Tuosta tuki sitten taas se asia mieleen,että ne syövät tietysti syksyllä enemmän,kun varastoja pitää kartuttaa talveksi? Mikäs sen houkuttelevampaa olisikaan kun kasa tuoksuvia ja energiaa sisältäviä omppuja?
Entäs jos sillon on vielä lämpimiä kelejä ja riiputus on kyseenalaista,niin voiko lihat pistää suoraan pakkaseen?

[Metsastyskerho1]

Tässä on nyt kysymys johon ei ole yhtä oikeaa vastausta. Metsästyskerhossa aloitamme kyttäämisen heti ensimmäisenä luvallisena iltana ja olemmepa joskus jopa ampuneet eläimen heti ensimmäisenä iltana.

Jos käytössä ei ole kylmätiloja, niin se puhuu voimakkaasti sen puolesta että kyttäys kannattaa aloittaa vasta ilmojen kylmettyä. Lumi parantaa yleensä myös näkyvyyttä joten joissakin pimeissä paikoissa lumi voi olla käytännössä de facto pakko kyttäyksen aloittamiselle. Lisäksi mahdollisesti haavoittuneen eläimen jäljitys on sekin huomattavasti yksinkertaisempaa siinä vaiheessa kun maassa on edes sentin verran lunta.

Toisaalta taas on paikkoja joista peurat katoavat lumen tultua ja tällöin on aivan turha pitkittää kyttäysten aloittamista. Kunnollisen osuman saanut peura löytyy kyllä noin 200 metrin säteeltä kunhan patruuna on ollut asianmukainen. Ensimmäinen peurani (vieläpä vasa!) meni sellaiset 50 metriä vaikka ammuin sitä nopeasti laajenevalla 10,1 grammaisella Sako SHH:lla ja osuma oli sydämessä, luodin mennessä vieläpä koko eläimen läpi.

Peurojen saamiseen vaikuttaa muuten sangen voimakkaasti sekin onko ilves ehtinyt mukaan hajoittamaan alueella elävien eläinten kuvioita. Jos on, niin ruokintapaikoilla käyminen muuttuu hyvin satunnaiseksi määrittelemättömäksi ajaksi.

Syksyn eteneminen muuttaa toki eläinten käyttäytymistä mutta nimenomaan juuri siksi että luonnonvalinnan mukaisesti tyhmimmät vasat kaadetaan heti kauden alussa ja fiksummat jäävät jäljelle.

Ruokinta muuten pitää aloittaa hyvissä ajoin jo ennen lumen tuloa ja jatkaa sitä keskeytyksettä ihan siihen saakka kun lumi on kokonaan poistunut. Yksinkertaisin tapa toimittaa tämä on hommata syksyn alussa niin paljon sapuskaa ettei sitä tarvitse lisätä kauden aikana, joskin jossain tiheän peurakannan alueella tämä voi olla hankalaa rehun suuren kulutuksen vuoksi.

Riiputusaika riippuu lämpötiloista eli lämpimään aikaan pitää vain riiputtaa lyhyemmän aikaa. Olennaista on irroittaa rasvat lihoista mahdollisimman tarkkaan ennen lihojen pakastamista ja käytännön vinkkinä antaisin neuvon leikata lihat yksittäisiin annospaloihin ennen pakastamista. Kaiken riistan tavoin lihan kypsytysaika on hieman pidempi kuin kotieläimen lihan vastaava. Ja jos epäilee riiputusajan riittävyyttä, niin lihaa voi mureuttaa upottamalla sen juuri ennen ruuanlaittoa vaikkapa muutamaksi tunniksi ananasmehuun tai ananasmurskaan. Tällä keinolla moni ammattikokkikin mureuttaa lihaa. Mm Lidlissä myytävä sokeroimaton ananasmehu sopii tähän hyvin.

[TmN]

Kyttääminen aloitetaan heti kun laki sallii....
Kokeilin ihan piruuttani mitä peurat tykkää kun ruokaa on läpi vuoden, tuloksena oli kaksosvasat melkein kaikilla naarailla mitä ruokintapakoilla käy. Lisäksi nuoria uroita liikkuu tosi paljon ruokintapaikkojen lähellä. Kauriit puolestaan ei välitä onko ruokaa vai ei, mutta vasa tuotanto näyttäis silläkin puolella kasvaneen.