Metsästysseuran johtokunta

[juse]

Mikä on johtokunnan tehtävä/virka seurassa ylipäätänsä?

Oli talvikokous. Käytiin läpi niitä näitä ja tultiin kohtaan pöytäkirjassa, että oli aikaa erottaa vuotuiset kaksi johtokunnan jäsentä ja valita kaksi uutta tilalle.
Siinä sitten parilta äijältä tuli ehdotukset kuin apteekin hyllyltä enkä sen kummemin edes kiinnittänyt huomiota ketä he ehdottivat.

No siinä samassa puheen sorinassa, kuulin kun nämä ehdottajat supisivat keskenään, että "no niin, nyt meillä on taas kaikki johtokunnan jäsenet hirvimiehiä ja jokaisesta hirviporukasta on johtokunnassa jäsen edustettuna".

Yritetäänkö tässä hivuttaa valtaa jotenkin hirvimiesten käsiin asioiden päättämisessä vai mikä hinku niillä oli saada hirvimiehet johtokuntaan?

[kuhna]

Metsästysseurojen johtokunnat toimivat hirviporukan ja maanomistajien alaisuudessa. Johtokunnat koostuvat aktiivisista hirviMIEHISTÄ lukuunottamatta seuran sihteeriä. Sihteerin tulee omat ATK:n alkeet. Alle 40- vuotias ei voi olla johtokunnassa. Myöskään ulkopaikkakuntalainen ei voi olla johtokunnassa.

[tetri]

[juse]

ei tässä nyt suinkaan ole tarkoitus tätä tyhjänpäiväistä itkua aloittaa, että enpä viitsinyt vastaehdottaa ketään ja voi itku nyt valittiinkin tällainen kaveri.
tiedän, että äänestämällä ja tuomalla oma mielipide esiin voi vaikuttaa.

ihmettelen vain tätä toiminnan "henkeä", että ollaanko tässsä aivan vilpittömällä pohjalla liikkeellä, että ei ole tarkoitus ketään metsästäjäryhmää ruveta sortamaan. tätä tarkoitin!

[Kiul]

Riippuu se 'vilpittömyys' hieman, mistä suunnasta sitä katsoo. Hirviporukat varmaan ovat 'vilpittömin' mielin porukoiden asialla ja haluavat vaikuttaa asioihin johtokunnassa heille 'mieluisalla' tavalla. Lisäksi ovat kokoukseen valmistautuneet ja 'pitävät puolensa' kun henkilövalintoja tehdään. Vastaavaa 'etujensa ajamista' varmaan voisivat muutkin 'ryhmät' halutessaan käyttää ja siten vaikuttaa asioihin johtokunnassa mieleisellään tavalla.

Nämä erilaiset 'etujen ajamiset' ovat usein sidoksissa siihen, miten hirviporukka muodostuu. Jos hirviporukkaan pääsy on seurassa erillisen 'kynnyksen' takana, niin minusta on vaara, että pätösten valmistelun 'vilpittömyys' on koetuksella, jos johtokunnassa on vain hirviporukoiden edustajia. Jos taas kaikki seuran jäsenet pääsevät hirviporukkaan 'ilmoitusmenettelyllä', niin voi olla, että asioiden valmistelu on avoimempaa

[olsa]

Suurin syy on seuratoiminnassa kokouksiin ei tule kun hirvimiehiä. Enemmistö asiat päättää, eikä hirvimiehet, jos seura hirveä metsästää.

[Crowhunter]

Noin minäkin asian nään.. Ei hirvimies ole sen vaikutusvaltaisempi kuin normi metsästäjäkään. Hirvestäjät vaan tuppaavat olemaan ainakin täällä hieman itsevaltaisia. Se on asia joka menee muiden asioiden edelle.

Johtokunnassa tulee kait muutoksia meilläkin ensitorstaina. Innolla odotan tuota kokousta. Muutoksia on tultava. Tosin täällä ei niitä vaan helposti tule.
_________________

[kuhna]

Lainaus: ihmettelen vain tätä toiminnan "henkeä", että ollaanko tässsä aivan vilpittömällä pohjalla liikkeellä, että ei ole tarkoitus ketään metsästäjäryhmää ruveta sortamaan. tätä tarkoitin!

Kokousten henkilövalnnat ovat päätetty enemmän tai vähemmän etukäteen.Tietenkin laillinen päätös tehdään kokuksessa, mutta on ainakin puhetta kuka ehdottaa ketä ja ketkä kannattaa. Ne ovat sellaisia puheita kulmilla ja paareissa. Tietenkin, jos saadaan selville, että jollain taholla kilpailevaa toimintaa, niin tehdään vasta sotasuunnitelma.
Yksimielisiä nämä kulmien puheet ja kokoukset kuitenkin ovat.

[Metsastyskerho1]

Vastataanpa näihin kirjoituksiin näin erään metsästysseuran puolesta asianomaisen seuran puheenjohtajana:

On totta että tuo alkuperäisen kirjoittajan kuvaama homma saattoi olla taktikointia mutta ei se välttämättä ole sitä. Ja vaikka se olisikin taktikointia, se saattaa koitua seuran eduksi pitkässä juoksussa.

Metsästysseuratoimintaa muutaman vuoden johtokunnassa (hallituksessa)ja siitä toista vuotta puheenjohtajana katselleena näkee että näennäisesti runsaasta jäsenmäärästä huolimatta aktiivijäseniä on harvemmin liikaa. Tottapuhuen hallitukseenkin saa melkeinpä suostutella porukkaa ja etenkin erilaisten projektien vetovastuun suostuu ottamaan yleensä vain hyvin pieni osa jäsenkunnasta. Porukasta osallistuu talkoisiinkin sangen pieni osa. Pienikin nousu keskimääräisessä talkooaktiivisuudessa tekisi ison eron nykytilanteeseen. Tuo sinänsä pienehkö porukka on siis kaikkein aktiivisimmin tekemisissä johtokunnan kanssa ja tätä kautta he myös tuovat useimmiten esille seuran kehittämistarpeet. Luonnollisestikin kaikilla jäsenillä on mahdollisuus tähän samaan mutta likimainkaan kaikki eivät käytä tätä mahdollisuutta. Tätä kautta tuo aktiiviporukka pääsee käytännössä vaikuttamaan voimakkaammin seuran toimintaan.

Luonnollisestikin isommat päätökset menevät seuran yleisiin kokouksiin päätettäväksi ja tuossa kokouksessa tehdään lopulliset päätökset. Jos kokee että päätösehdotus on älytön niin tervetuloa kokoukseen mukaan. Jos tuohon kokoukseen ei viitsi osallistua, ei ole käytettävissä seuran johtokuntaan tai vedä seuran projekteja niin aika vaikea tässä on sen enempää tarjota vaikutusmahdollisuuksia.

Kuhnan pointti on siinä mielessä oikea että usein isompia päätöksiä harkittaessa asiasta keskustellaan ihan vapaamuotoisesti jäsenten kanssa ja heidän antamaansa palautetta otetaan huomioon päätösehdotusta sorvattaessa. Joku koee tämän lobbaamiseksi, joku toinen palautteen keruuksi. Jos esimerkiksi on mietitty metsästysmajan rakentamista, harvemmin sitä tuodaan yleiseen kokoukseen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ja jos pohjatyö on tehty hyvin eli selvitetty homman tarve, kustannukset, aikataulut ja toimintapidevaihtoehdot omine etuineen ja haittoineen sekä annettu riittävästi aikaa asian "hautomiselle", yleensä kokousväkikään ei näe järkeväksi tehdä ehdointahdoin muutoksia kokonaisuuden kannalta järkevimpään esitykseen. Toki poikkeuksia on joskus mutta ne ovat harvinaisia ja liittyvät yleensä sangen vähäpätöisiin asioihin.

Isoissa asioissa (mm hankinnat) olemme usein käyttäneet etukäteistä "koeäänestystä" nähdäksemme mikä on jäsenkunnan kokonaiskannanotto asiaan ja tämän perusteella hallitus on sitten edennyt asiassa eteenpäin. Jos näin on tehty, niin aika erikoisia asioita saa tapahtua ennenkuin selvä enemmistö asiaa kannattaneista vaihtaisi mielipidettään.

Takaisin taktikointikysymykseen: Joskus saattaa olla tilanne että on "poliittisesti" fiksua ottaa huomioon eturyhmien jakauma. Jos johtokuntaan otetaan jäseniä vaikkapa eri kylistä, on luultavasti helpompi pienentää riskiä siitä että jonkun kylän porukka irrottautuisi seurasta. Ihan samalla periaatteella olisi fiksua yrittää huolehtia että johtokunnassa olisi myös pienriistanmetsästystä harrastavia jäseniäkin. Oma seuramme on erään yrityksen metsästysseura ja meillä näyttää hallitus (=johtokunta) jakautuvan yrityksen eri toimipisteiden kesken aika tasan. Tämä ei ole tarkoituksellista mutta näköjään näin on käynyt.

Mitä tulee jusen alkuperäiseen viestiin, niin olisihan juse voinut ehdottaa jotain muutakin. Ilmeisesti kandit eivät olleet aivan kamalia kuitenkaan koska asia ei ollut tullut jusenkaan mieleen vielä asiaa käsiteltäessä. Toki ensi vuoden kokousta varten voi miettiä valmiiksi omat ehdokkaat.

[Punajalaka]

[Metsastyskerho1]

[kuhna]

Suurin ongelma ks. asiassa on ainakin etelän suurien hirvenkaatolupa määriren alueella on seuraava.
Paikallislehden ilmoittamassa kokouskutsussa on kyse nimenomaan säätömääräisestä kokouksesta. Siis laki velvoittaa pitämään ja ilmoittamaan kaikille kokuksesta. Kokouksessa todetaan, että hirviporukka päättää omista asioistaan hirvipalaverissa. Talous(jäsenmaksut, mahd. mannvuokraus hirvelle) ja talkoot ovat toki kaikkien velvollisuuksia. Toinen asia on, että kokousilmoitus on paikallislehdessä. Muistan vielä ajan, kun kokous pidettiin keskellä viikkoa klo 16 aikoihin.

Laillisesti asioihin vaikuttaminen toki annetaan, mutta käytännon mahdottomuus maksimoidaan.

[Nimrod]

Alkuperäisen viestin moite on kuin suoraan itselleni suunnattu - taisin tupista suunnilleen noin viime sunnuntaina kokouksessa...

Vaikka Suomessa on satoja ja taas satoja kyseisen kaltaisia kokouksia niin haluaisin esittää näkemykseni siitä, miksi hirvimiesten asenne saattaa olla tällainen.

Ensimmäinen asia on se, että hirvenpyynti on mittakaavaltaan kaikkein dominoivinta metsästystä ja sen taloudellinen merkitys on seuran toiminnan kannalta ratkaisevassa asemassa hyvinkin monessa mielessä. Hirvimiehet ovat tästä johtuen kaikkein eniten vetovastuussa koko seuran taloudesta ja tämän vuoksi on itsestäänselvää, että he käytännössä tekevat eniten työtä seuran yhteisten asioiden eteen. Tämän takia heitä on myöskin eniten johtokunnissa.

Kun kannoin huolta oman seurani kokouksessa siitä minkä hirviryhmän edustajia johtokunnassa istuu, johtuu se aivan yksinkertaisesta syystä: seuramme hirvimiehet on jaettu neljään eri pyyntiporukkaan joilla kaikilla on periaatteessa hyvin pitkällä aikavälillä muodostuneet pyyntikulttuurit. Yksien toimintatavat eivät siis sovellu suoraan kaikille.

Ja sitten. Minä voin seuran kokouksessa ehdottaa niin halutessani vaikkapa seuraavaa: "ehdotan johtokuntaan naapurin Erkkiä - saanpahan vastaisuudessa paremmin siellä esitykseni läpi kun on joku joo-miehenä". Ei tässä sen kummemmasta ole kysymys. Sitten äänestetään jos on tarvetta ja jos ei ole niin sitten Erkkiä kannatetaan ja koko homman päälle naureskellaan.

[kuhna]

Meille sattui männä vuosina se virhe, että otettiin jäsneksi poikkeuksellisesti "yksinäinen nainen". Naisjäsenet olivat yleensä metsästäjien vaimoja tai tyttäriä, jotka valvonnan alla saivat leikkiä hauvoilla ja "tehlä talkoisiin ruvat".
"Mitäs ny yhest naisest. Se olisi ny olis pysyny lestissään, mut ku se olkii paikallisen lehen toimittaja. Se olko vetää nuarisotoimintaa ja muuta turhanaikaist hommaa".
Tämä tietenkin "torberoitiin", mikä näykyi paikallisenlehden marginaaleissa.
Tarvittiin uusia sotasuunnitelmia. Oman seuran johtokuntaan "naist ei voitu ottaa". Siksi nainen lobattiin riistanhoitoyhdistykseen. Syntyi myöteinen julkikuva ja "haitta" jakautui koko kunnan alueelle.

En kyllä millään muotoa voi väittää näitä "vanhoollisia" tyhmiksi. Toisaalta monella heillä poliitista kenttäkokemusta takanaan roppakaupalla.

[juse]

ainakin mitä olen ollut kesäkokouksissa mukana, niin niissä kun on esim. tultu pöytäkirjan kohtaan, jossa käsitellään pienriistan rauhoitusaikoja/kiintiöitä on ensimmäikseksi otettu esiin johtokunnan esitys asiasta omien(johtokunnan jäsenten pitämien) kokouksiensa pohjilta ja tämä esitys on siis lähtökohtana. asioista on kuitenkin aina voitu äänestää, jos eriävä mielipide on tullut johtokunnan esitystä vastaan.

mitä olen kuulopuheita kuullut edes menneistä johtokunnan kokouksista on niissä ollut hirvimiehille vallan mieluisia ehdotuksia. esim. koskien hirvenpyyntiä(hirvimiesten mielestä) suuresti häiritsevää kanalinnustusta ja sen rajoittamista olemattomiin vailla laillisia ja järkeviä perusteita. tähän päivään mennessä niissä on joku roti ollut, koska mukana on ollut aina joku täysissä järissä oleva kaveri toppuuttelemassa hirvimiesten villeimpiä fantasioita.

no eiköhän tuo tässä selviä missä mennään, kun tulee ajankohtaiset kokoukset ja kuulemme johtokunnan esityksiä.