Koiran kouluttaminen ja äänen käyttö

[Taavi]

Kertokaapa mielipiteitä äänen käytöstä koiran koulutuksessa ja koiran "komentamisessa".

Oma mielipiteeni on että koiraa ohjataan reippailla käskyillä hieman iloisellakin äänensävyllä ja normaalilla äänen voimakkuudella. Koiraa komentaessa riittää sitten pelkkä äänensävyn muuttaminen matalammaksi ja normaali kielto. Huutaminen jätetään kokonaan pois ja ihan poikkeus/hätä tilanteisiin. Eikä koulutus tilannekaan tästä eroa.

Huutamisella tuskin saa aikaiseksi muuta kuin käskyille puolikuuroja koiria ja metsästystilanteessa ei oikeen huutamalla koiraa ohjatakkaan, ainakin se muussa seurueessa tai sorsarannassa aiheuttaa lievää paheksuntaa.

Edit: vähä siistin..

[Taavi]

Lisätään vielä..
Kunhan isännän suhde ja kontakti koiraan on kunnossa niin tottelevaisuus kyllä löytyy helposti. Muutenkin rodusta riippuen ja herkästä koirasta riippuen saattaa kova äänisyydellä pilata koiran riista työskentelyä ja saada koiran menemään lukkoon josta onkin sitte vaikeampi päästä pois. Tämä koskee myös tilanteita jotka eivät välttämättä edes metsästykseen mitenkään liity.

Sitten astunee varmaan kuvioon kovemmat koulutusmenetelmät kun isännällä ei älli riitä aukaisemaan näitä lukkoja ja komennot kaikuvat kuuroille korville..

Muistetaan vielä että jokainen koira on yksilö joten samat keinot eivät aina suoraan päde ja hermojen menettäminen ei asiaa auta yhtään. Isännän pitäisi olla koiralle oikeudenmukainen laumanjohtaja niin homma toimii.

[Susihukka-seisoja]

Jokainen koira on oma yksilönsä, itse jos treenaan kahta koiraa peräkkäin tottiksessa, pitää välillä "nollata itsensä", eli unohtaa kaikki äskeiset tekemiset, poltella tupakka ja sitten ottaa vasta toinen koira.

Seisoja on nopea, älykäs, tehokas, innostunut, jopa ylitsevuotavan oppimishaluinen, jolle käskyt sanotaan napakasti ja tehokkaasti, nopeat pakkotteet jos tarvis. Pakotteita yleensä ainoastaan remmillä sivulletulossa kun koira liian vauhdikkaasti korjaa asentoa. Hoh-hoi, tiedätte varmaan tunteen. Koiraa enemmänkin äänellä pakotetaan rauhoittumaan ja pysymään ruodussa, kun taas jotain toista koiraa joutuu vähän skarpaamaan ja muutenkin innostamaan äänellä ja omalla liikehdinnällä. Seisojalle riittää kirkkaalla äänellä sanottuna "HYVÄ" sinkoamaan koiran aivan eri galakseihin. Käskyt koostuvat ainoastaan sanojen osista, "maa"(maahan), "stu"(istu), "si"(sivu), muut käskyt vihellyksinä (nouto on ihan "hae"). Kovaa ääntä ja kirkumista käytetään ainoastaan todellisessa hätätilanteessa.

Ajokoiraa huvikseen koulutelleena voin todeta että ainakin meidän ajokoirat (koko suku äärimmäisen miellyttämis- ja oppimishaluista), ovat koulutustarpeiltaan taas täysin seisojan vastakohtia. Käskyiksi riittää pelkät eleet, ei välttämättä edes käsimerkkejä tarvita. Ensin ohjataan koiraa makupalojen avulla ja kun palkkaamista voidaan harventaa, riittää käskyksi pelkkä katse, nyökkys, sormen napsautus... Perusasentoon riittää pelkkä oikean kantapään kohottaminen ja samalla aavistus vartalon taivutusta vasemmalle -> koira perusasentoon, pään kallistus vasemmalla -> koira maahan, liikkeelle lähtö vasemmalla jalalla -> koira seuraa -> oikealla jalalla liikkelle lähtö-> koira jää paikalle. Ajokoiralle kun karjaisee oikein napakasti kerran niin pariin päivään ei sitten tarvitsekaan harrastaa suuttuneen koiran kanssa.

Koiralle kun alkaa antamaan käskyjä huutamalla, sille saa jatkossa huutaa aina. Helepompi on kun ihan vaan hissukseen jutustelee niin ei tarvi itte karjua naama suorana aina kun koira vaan jatkaa törttöilyjään.

[Taavi]

Näinpä, Susihukka-seisojan kanssa ollaan samoilla linjoilla. Olisi mukava kuulla jonku vastakkaisen kommentti ja kertokaahan muutki mielipiteitänne.

[Rastinsahi]

Tuohan on turkasen totta, että äänenpainoa muutetaan. Volyymilla ei ole juuri muuta vaikutusta kuin että saa sitten huutaa kaikki käskyt jatkossa...
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[Nazi]

Toi on makuasia. Aluksi ajattelin samoin, mutta kerran, kun puhelin normaalisti kaverin kanssa ja lauseessa oli sana istu, koira poimi sen sieltä ja istui. Nykyään olen sitä mieltä, että kun koiralle jotain sanotaan, se tapahtuu puolittain tiuskaisemalla, ei kuitenkaan huutamalla. Metsästäessä tulee kuitenkin karjaistua, varmistaakseen, että varmaan meni perille. Kyllä koirakin paremmin tottelee ryöjäisyä, kuin tavallisella äänellä sanottua käskyä. Karjaisu on uhkaavampi ja koira pelkää sitä, kun taas normaali ääni on vähän kuin pyyntö. Tosin aina olen vaatinut toimintaa äänensävystä riippumatta, toistoa en ole tehnyt, vaan risulla huitaissut heti jos ei tapahdu. Kyllä koira tietää, välillä on vaan sellanen no joo joo asenne. Siitä kun vähän antaa tehosteita niin toiminta ripeytyy kummasti. Ei ne pakotteet lyö koiraa lukkoon, jos koira tietää mitä pitäisi tehdä, mutta ei vaan viitsi totella. Sitten koira menee kyllä lukkoon, jos asiaa ei ole kunnolla opetettu ja läimästään kun ei tee. Käytän välillä kovia otteita, eikä koira mene ikinä lukkoon, ehkä juuri siksi, että opetan aina mitä pitäisi tehdä. Ei se miellyttämisenhalusta toimi kateudesta toista koiraa kohti tai uhkasta johtuen yleensä. Utopiaa toi miellyttämisenhalu. Se on laumavaistoa vaan.
_________________
- Pumppu on kanakoiramiehen ase -

[Rastinsahi]

Eiköhän se ole jo tullut selväksi, että koirasi tottelee (silloin kun tottelee) pelosta, ei kunnioituksesta tai siitä että se (tai sinä) olisi ymmärtänyt yhteistyön idean.

Sitten ihmetellään, että koiralla on "joojoo-asenne" ja ettei koira tottele kauempana. Seuraavaksi aletaan kaivella collaria laatikosta...

Mutta ehkä se oivallus joku päivä tulee kun muutaman koiran kanssa vielä hakkaat päätäsi mäntyyn.
_________________
Tapion viljan puimakone
http://www.tajukankaan.com

[tetri]

[kkssu]

Ei ne desibelit niinkää oo oleellista, vaan äänen sävy ja muu oheis viestintä (kehonkieli, yms.)

Pystyyhän koiralle huutamaan käskyn niin, että käsky kuuluu naapuri kuntaan, eikä koira oo siitä milläskää vaan tekee niin ku käsketään. Ja pystyy taas kähisemään käskyn niin, että korvat siirtyy jo puoli luimuun, vaikka ääni kuuluu tuskin parin metrin päähän.

Ite annan käskyt niin, että koira ne kuulee ja äänen paino on eri tilanteissa erilainen.

[JuhoSavola]

Samoilla muiden kanssa. Itellä ollu koira (saksanseisojan ja englanninsetterin 4-v risteytys) vasta vuoden ja välillä pitää toki korottaa ääntä, mutta vain harvoin. Metässä riittää aika pitkälle pienet vihellykset ja käsimerkit. Yleensä koira välillä kattoo, että mitä nyt haluat ja oottaa oikeen seuraavaa käskyä. Mutta kovat huudot jne on kyllä äärimmäisen harvinaisia ja vaatii jo melkoisen tilanteen.

[lohi]

Tässä hyödyllinen linkki kaikille joita koiran koulutus kiinnostaa niin vanhoille tekijöille kuin uusillekkin kouluttajille.http://www.kolumbus.fi/kennelbacteroides/
Tämä koulutusopas/tietopaketti on suunnattu palveluskoiraväelle mutta sieltä voi poimia hyviä asioita kaikille koirille rotuun katsomatta koska kaikki koirat oppivat samojen lainalaisuuksien mukaan. Lisäksi tekstejä lukemalla oppii ymmärtämään miksi koira toimii tietyllä tavalla sekä mitenkä koiran eri viettäjä voi käyttää koulutuksessa hyväksi. Sekä tietenkin mitenkä ja mitä koiran päässä pyörii. jos linkki ei aukea suoraan opukseen niin klikakkaa kohtaa bc-teoria.

[lohi]

Lisäystä edelliseen viestiin sen verran että suosittelen kaikille koiranomistajille lukemaan kohdat klassinen ehdollistaminen,instrumenttaalinen ehdollistaminen, väistämiskäyttäytyminen ja pakottaminen. Jo näiden asioiden sisäistämisellä pärjää melko pitkälle koulutti koirastansa sitten sohvanvaltaajaa tai käyttökokeiden voittajaa. Mikäli joku ei jotakin kohtaa ymmärrä kysyä saa.