Deaktivointi alkaen 1.10.2006???

[Anska]

Osaisiko joku kertoa mitenkä aseet deaktivoidaan nykyään, kun entiset deakdivointi säännökset lopuivat viimeinen päivä 9:ttä 2006! Tai, jos joku tietää linkkisivun, niin laittaisi sen vastaukseksi???

Tiedän, että se on tämä Sisäaisainministeriön ohje, mutta en löydä sitä googlen ja muiden kakukoneiden sivuilta:

Dnro SM-2006-03245/Tu-51/1.10.2006

Etukäteen kiittäen!

[Anska]

Entinen deaktivointi sääntö oli:

Dnro SM-2003-02886/Tu-51/1.10.2003

Kyseessä on molemmissa tapauksessa Suomi kp m/31.

[Anska]

Entinen deaktivointi sääntö oli:

Dnro SM-2003-02886/Tu-51/1.10.2003 ja löytyy tästä linkistä:

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/ExternalFiles/deaktivointiohje/$file/deaktivointiohje.pdf

[Anska]

Kaveri, joka on ollut yhteydessä minuun asian tiimoilta, hankki tämän 1.10.2006 SM-2006-03245/Tu-51 deativointi ohjeen muidenkin muidenkin luettavaksi:

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
Annettu Nro
1.10.2006 SM-2006-03245/Tu-51
Voimassaoloaika
1.10.2006 - 30.9.2008
Säädösperuste
Ampuma-aselaki (1/1998) 119 §, 3. momentti
Muuttaa
Annettu 1.10.2003, SM-2003-02886/Tu-51
Kohderyhmät
Poliisilaitokset
AMPUMA-ASEEN DEAKTIVOINTI JA ASEEN OSAN TEKEMINEN PYSYVÄSTI
TOIMINTAKELVOTTOMAKSI
Sisäasiainministeriön 1.10.2003 antama ohje ampuma-aseiden tekemisestä pysyvästi
ampumakelvottomaksi on lakannut olemasta voimassa. Sisäasiainministeriö antaa
ampuma-aselain (1/1998) 119 §:n 3 momentin nojalla uuden ohjeen ampuma-aseen
deaktivoinnista sekä aseen osan tekemisestä pysyvästi toimintakelvottomaksi. Tämä ohje
koskee toimenpiteitä, jotka tehdään ohjeen voimassaoloaikana.
1 YLEISTÄ
Ampuma-aselain 2 §:n 3 momentin mukaan ampuma-aseen tekemisestä pysyvästi
ampumakelvottomaksi sekä 3 §:n 2 momentin mukaan aseen osan tekemisestä pysyvästi
toimintakelvottomaksi säädetään asetuksella. Aseen osalla tarkoitetaan ampuma-aselain 3
§:n 1 momentissa määriteltyjä aseen osia, joita ovat patruunapesä tai sitä vastaava osa,
piippu ja putki sekä sulkulaite.
Ampuma-aseasetuksen (145/1998) 2 §:ssä säädetään pysyvästi ampumakelvottomasta
ampuma-aseesta. Deaktivoitua ampuma-asetta pidetään 2 §:n 1 momentin mukaan
pysyvästi ampumakelvottomana. Ampuma-aseasetuksen 3 §:ssä säädetään pysyvästi
toimintakelvottomasta aseen osasta. Pysyvästi ampumakelvottomaksi tehty ampuma-ase ja
pysyvästi toimintakelvottomaksi tehty aseen osa eivät edellytä hallussapitoon oikeuttavaa
lupaa.
Ampuma-aseen tai aseen osan hallussapitoon oikeuttavan luvan haltijan on ampumaaselain
112 §:n mukaan 30 päivän kuluessa ampuma-aseen pysyvästi
ampumakelvottomaksi tai aseen osan pysyvästi toimintakelvottomaksi tekemisestä
esitettävä ase tai aseen osa kotikuntansa poliisilaitokselle. Hallussapitoon oikeuttavaa
lupaa koskeva lupatodistus on samalla esitettävä sekä pyydettäessä luovutettava poliisille.
Mikäli henkilö laiminlyö esittämisen, tulee hänen menettelynsä arvioitavaksi ampumaaselain
103 §:n ampuma-aserikkomusta koskevan rangaistussäännöksen 2 momentin 5 ja 9
kohtien mukaisesti. Lisäksi ampuma-aselain 112 a §:n mukaan sen, joka siirtää tai tuo
Suomeen pysyvästi ampumakelvottomaksi tehdyn ampuma-aseen tai pysyvästi
toimintakelvottomaksi tehdyn aseen osan, on 30 päivän kuluessa siirrosta tai tuonnista
esitettävä ase tai aseen osa poliisilaitokselle tarkastusta varten. 112 a §:ssä säädetyn
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 2 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
velvollisuuden laiminlyönti tulee arvioitavaksi ampuma-aselain 101 §:n 1 momentin 6
kohdan ampuma-aserikosta koskevan rangaistussäännöksen mukaisesti.
Ampuma-aseen deaktivointi ja aseen osan tekeminen pysyvästi toimintakelvottomaksi on
tarkoituksenmukaista tehdä siten, että ampuma-aseen ja aseen osan ulkoinen olemus
säilyisi mahdollisimman hyvin, ja että ampuma-aseen purkaminenkin voisi olla tietyssä
laajuudessa mahdollista. Tällöin deaktivoidun ampuma-aseen tai toimintakelvottoman
aseen osan hankkiminen voisi olla myös keräilyllisesti ja muistoesineenä säilyttämiseksi
mielekästä.
2 DEAKTIVOINNIN JA TOIMINTAKELVOTTOMAKSI TEKEMISEN
SUORITTAMINEN
Ampuma-aseasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaan deaktivoituna pidetään ampuma-asetta,
jonka iskupohjan sisältävä sulkulaitteen osa, patruunapesä tai sitä vastaava osa sekä piippu
tai putki on muutettu siten, että aseella ampuminen on pysyvästi estetty. Ampuma-ase ei
saa olla ilman erityistietoja ja -taitoja muutettavissa ampumakelpoiseksi. Ampumaaseasetuksen
2 §:n perustelujen mukaan tämä merkitsisi käytännössä sitä, ettei aseen
toimintakuntoiseksi tekemisen tulisi olla mahdollista kuin ammattitaitoiselle asesepälle tai
vastaavalle henkilölle.
Aseen osaa pidetään ampuma-aseasetuksen 3 §:n mukaan pysyvästi toimintakelvottomana,
kun se ei siihen tehtyjen muutosten seurauksena enää sovellu käytettäväksi siinä
tarkoituksessa, johon se on suunniteltu. Tältäkin osin muutokselta tulisi edellyttää sellaista
pysyvyyttä, ettei osan toimintakuntoiseksi tekemisen tulisi olla mahdollista yksinkertaisin
ja helposti toteuttavin toimin. Sisäasiainministeriön mukaan yksittäisten aseen osien tulisi
olla siten toimintakelvottomaksi tehdyt, että näistä osista mahdollisesti koottua ampumaasetta
voitaisiin myös pitää asetuksen 2 §:n 3 momentin mukaisesti deaktivoituna.
Tämän ohjeen liitteessä on esimerkinomaisesti kuvattu eri asetyyppien osalta sellaiset
tekniset muutostoimenpiteet, joiden jälkeen ampuma-asetta ja aseen osaa on
sisäasiainministeriön mukaan ainakin pidettävä ampuma-aseasetuksen 2 ja 3 §:n
edellytykset täyttävinä. Kuvatut muutostoimenpiteet ovat minimivaatimuksia.
Sisäasiainministeriö painottaa, että liitteessä kuvatut tekniset muutostoimenpiteet eivät ole
ainoa mahdollinen tapa suorittaa edellä mainittujen pykälien mukainen deaktivointi ja
toimintakelvottomaksi tekeminen. Siten poliisilaitos voi hyväksyä muullakin tavoin
suoritetun deaktivoinnin ja toimintakelvottomaksi tekemisen, sikäli kuin lopputulos on
ampuma-aseasetuksen 2 ja 3 §:n mukainen. Sisäasiainministeriö korostaa kuitenkin sitä,
ettei ampuma-ase ja aseen osa saa koskaan olla muutettavissa tavanomaisin
muutostoimenpitein jälleen ampuma- ja toimintakuntoiseksi.
3 DEAKTIVOINNIN JA TOIMINTAKELVOTTOMAKSI TEKEMISEN TOTEAMINEN
Deaktivoinnin ja toimintakelvottomaksi tekemisen toteaa ampuma-aselain 112 §:n ja 112 a
§:n perusteella kotikunnan poliisilaitos. Kyseessä on poliisin ampuma-aseasiassa antama
päätös, joka on ampuma-aselain 118 §:n mukaisesti valituskelpoinen. Asiasta tulee tehdä
asianmukainen rekisterimerkintä kyseisen ampuma-aseen tai aseen osan ja luvanhaltijan
poliisin rekisterissä oleviin tietoihin.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 3 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
Asiakkaan pyynnöstä deaktivoinnin ja toimintakelvottomaksi tekemisen hyväksymisestä
tulee antaa erillinen viranomaisen leimalla ja allekirjoituksella varustettu todistus, josta
ilmee mm. mahdollisimman tarkasti ampuma-aseen ja aseen osan tiedot soveltuvin osin
vastaavasti kuin ampuma-asetta ja aseen osaa koskevasta lupatodistuksesta. Asiakkaan
pyynnöstä annettavasta todistuksesta otetaan poliisin maksupäätöksen mukainen
suoritemaksu.
Muutostoimenpiteet voisi käytännössä suorittaa myös aseen omistaja itsekin. Asealan
elinkeinoluvan omaavan asesepän antamaa todistusta suoritetuista teknisistä
muutostoimenpiteistä ja siitä, onko kyseessä olevaa ampuma-asetta tai aseen osaa
pidettävä ampuma-aseasetuksen 2 ja 3 §:n mukaisina, voitaisiin yleensä pitää
deaktivoinnin ja toimintakunnottomaksi tekemisen asianmukaista suorittamista tukevana
selvityksenä.
Varsinaisesti muutostoimenpiteiden asianmukaisuuden voivat kuitenkin todeta
sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön lisäksi vain poliisin
rikostutkimuskeskukset sekä puolustusvoimien asetoimialan asevarikot. Näiden antamaa
todistusta voidaan pitää yksistään riittävänä selvityksenä deaktivoinnin ja
toimintakelvottomaksi tekemisen suorittamisesta ampuma-aseasetuksen 2 ja 3 §:n
mukaisesti. Tällöinkin ampuma-ase tai aseen osa on ampuma-aselain 112 §:n mukaan
esitettävä kotikunnan poliisilaitokselle ja 112 a §:n mukaan esitettävä poliisilaitokselle.
Lopullisen hyväksynnän suorittaa kuitenkin siis aina poliisilaitos. Poliisilaitokset voivat
myös paikallisesti sopia mahdollisesta menettelystä ampuma-aseen ja aseen osan
tarkastuttamiseksi edellä mainittujen kolmen tahon kanssa niissä tapauksissa, joissa
poliisilaitoksen oma asiantuntemus ei riitä suoritettujen muutostoimenpiteiden
asianmukaisuuden toteamiseen.
Hallitusneuvos Jouni Laiho
Ylitarkastaja Esa Puurtinen
LIITE Esimerkkikuvaus teknisistä muutostoimenpiteistä asetyypeittäin
JAKELU Poliisin lääninjohdot
Kihlakuntien poliisilaitokset
Keskusrikospoliisi
Poliisin tekniikkakeskus
Pääesikunta
Puolustusvoimien materiaalilaitoksen esikunta
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 4 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
AMPUMA-ASEEN DEAKTIVOINNIN JA ASEEN OSAN PYSYVÄSTI
TOIMINTAKELVOTTOMAKSI TEKEMISEN TEKNINEN SUORITTAMINEN
Seuraavassa on esitelty tekniset muutostoimenpiteet ampuma-asetyypeittäin. Ohjeistukseen
liittyy piirustuksia, jotka esimerkinomaisesti havainnollistavat eri vaihtoehtoja
muutostoimenpiteiden suorittamiseen. Piirustuksissa piippuun tulevat terästapit lukitsevat
piipun aseen runkoon/lukonkehykseen, mikä ei ampuma-aseasetuksen mukaan ole
välttämätöntä. Patruunapesään/piippuun tuleva terästappi on joissakin asemalleissa
yksinkertaisinta sijoittaa kuitenkin piirustuksen osoittamalla tavalla, varsinkin kun aseen
purkaminen ja toimintojen tarkastelu ei edellytä piipun irroittamista. Tämän liitteen
piirustuksissa kuvatut toimenpiteet ovat liitteen tekstiosassa kuvattuihin toimenpiteisiin
nähden toissijaisia ja lähinnä tekstiosaa vain täydentäviä.
Ohjeistuksessa selostetut toimenpiteet ovat minimivaatimukset, joilla ampuma-aseasetuksen
2 ja 3 §:n vaatimukset ainakin tulevat täytetyiksi. Eri asemallien runsaan määrän takia ei
jokaisesta asemallista esitetä deaktivointipiirustusta. Deaktivoinnissa on kuitenkin kaikille
asetyypeille ja -malleille kolme yhteistä perusperiaatetta:
1. Aseeseen ei tule voida sijoittaa eikä laukaista patruunaa tai ruutipanosta;
2. Aseen muuttaminen ampumakuntoiseksi tulee vaatia deaktivoitujen osien korvaamista
ampuma-aselain 3 §:n 1 momentissa määritellyillä luvanvaraisilla aseen osilla sekä
erikoistietoja, - taitoja ja - työvälineitä (esim. asesepän pätevyyttä);
3. Ase ei saa aiheuttaa vaaraa sivullisille.
1 PISTOOLIT JA PIENOISPISTOOLIT
1.1 Patruunapesän seinämän läpi porataan reikä, joka ulottuu patruunapesän vastaisen seinämän
sisään vähintään puoleenväliin.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jonka tulee sulkea
patruunapesä siten, ettei siihen voida sijoittaa patruunaa.
1.2 Patruunan syttymisen välittömästi aiheuttava iskurin osa poistetaan kokonaan tai sen
kärjestä poistetaan ainetta vähintään 3 mm.
1.3 Iskupohjaan työstetään iskurin kohdalle reikä, joka on halkaisijaltaan ja syvyydeltään
vähintään 5 mm. Reikä täytetään hitsaamalla. Iskupohjasta ulkoneva hitsi työstetään
tasaiseksi iskupohjan tasalle.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että iskupohjasta työstetään pois vähintään kolme
neljäsosaa 45 asteen kulmassa.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että työstetään iskupohjan sisältämään
sulkulaitteenosaan iskupohjan kohdalle vähintään 5 mm leveä ura iskuriporauksen
suuntaisesti, jonka syvyys tulee iskurinreiän kohdalla olla vähintään kaksi kolmasosaa
iskupohjan halkaisijasta. Ura täytetään hitsaamalla. Iskupohjasta ulkoneva hitsi työstetään
tasaiseksi iskupohjan tasalle.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 5 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
Poraus
Halkaisijan tulee olla 0.5 x aseen väljyys, kuitenkin vähintään 4 mm.
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla vähintään 0.9 x porauksen pituus ja tapin tulee ulottua porauksen
pohjaan.
2 REVOLVERIT JA PIENOISREVOLVERIT
2.1 Rullan iskupohjan puoleiseen päähän, patruunapesien kohdalle työstetään vähintään 5 mm
syvä ja 5 mm leveä ura, jonka tulee aukaista patruunapesien väliset seinämät.
Ura hitsataan umpeen siten, että hitsi täyttää patruunapesän vähintään kahden kolmasosan
osalta patruunapesän halkaisijasta, hitsin tulee estää patruunan sijoittaminen patruunapesään.
2.2 Patruunan syttymisen välittömästi aiheuttava iskurin osa poistetaan kokonaan tai sen
kärjestä poistetaan ainetta vähintään 3 mm.
2.3 Iskupohjaan työstetään iskurin kohdalle reikä, joka on halkaisijaltaan ja syvyydeltään
vähintään 5 mm. Reikä täytetään hitsaamalla.
Irroitettavalla tai liikkuvalla iskupohjalla olevissa aseissa voidaan vaihtoehtoisesti työstää
iskupohjasta ainetta pois vähintään kaksi kolmasosaa 45 asteen kulmassa.
2.4 Piipun läpi porataan reikä, joka ulottuu piipun vastaisen seinämän sisään vähintään sen
puoleenväliin. Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi.
Poraus
Halkaisijan tulee olla 0.5 x aseen väljyys, kuitenkin vähintään 4 mm.
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla vähintään 0.9 x porauksen pituus ja tapin tulee ulottua porauksen
pohjaan.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 6 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
3 HAULIKOT
3.1 Patruunapesän seinämän läpi porataan reikä, joka ulottuu patruunapesän vastaisen seinämän
sisään vähintään puoleenväliin.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jonka tulee sulkea
patruunapesä siten, ettei siihen voida sijoittaa patruunaa.
3.2 Patruunan syttymisen välittömästi aiheuttava iskurin osa poistetaan kokonaan tai sen
kärjestä poistetaan ainetta vähintään 3 mm.
3.3 Iskupohjaan työstetään iskurin kohdalle reikä, joka on halkaisijaltaan ja syvyydeltään
vähintään 5 mm. Reikä täytetään hitsaamalla. Iskupohjasta ulkoneva hitsi työstetään
tasaiseksi iskupohjan tasalle.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että iskupohjasta työstetään pois vähintään kolme
neljäsosaa 45 asteen kulmassa.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että työstetään iskupohjan sisältämään
sulkulaitteenosaan iskupohjan kohdalle vähintään 5 mm leveä ura iskuriporauksen
suuntaisesti, jonka syvyys tulee iskurinreiän kohdalla olla vähintään kaksi kolmasosaa
iskupohjan halkaisijasta. Ura täytetään hitsaamalla. Iskupohjasta ulkoneva hitsi työstetään
tasaiseksi iskupohjan tasalle.
Poraus
Halkaisijan tulee olla 0.5 x aseen väljyys, kuitenkin vähintään 4 mm.
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla vähintään 0.9 x porauksen pituus ja tapin tulee ulottua porauksen
pohjaan.
4 KIVÄÄRIT, PIENOISKIVÄÄRIT, KONEKIVÄÄRIT, PANSSARINTORJUNTAKIVÄÄRIT,
PIKAKIVÄÄRIT JA KONEPISTOOLIT
4.1 Kertatuliaseet
4.1.1 Patruunapesän seinämän läpi porataan reikä, joka ulottuu vähintään patruunapesän vastaisen
seinämän puoliväliin.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jonka tulee sulkea
patruunapesä siten, ettei siihen voida sijoittaa patruunaa.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 7 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
4.1.2 Patruunan syttymisen välittömästi aiheuttava iskurin osa poistetaan kokonaan tai sen
kärjestä poistetaan ainetta vähintään 3 mm.
4.1.3 Iskupohjaan työstetään iskurin kohdalle reikä, joka on halkaisijaltaan ja syvyydeltään
vähintään 5 mm. Reikä täytetään hitsaamalla.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että iskupohjasta työstetään pois vähintään kolme
neljäsosaa 45 asteen kulmassa.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että työstetään iskupohjan sisältämään
sulkulaitteenosaan iskupohjan kohdalle vähintään 5 mm leveä ura iskuriporauksen
suuntaisesti, jonka syvyys tulee iskurinreiän kohdalla olla vähintään kaksi kolmasosaa
iskupohjan halkaisijasta. Ura täytetään hitsaamalla.
4.2 Itselataavat kertatuliaseet ja sarjatuliaseet
4.2.1 Massasulkuiset, piippurekyyli- ja kaasutoimiset aseet
4.2.1.1 Kohtisuoraan piipun tai putken pituusakselia vastaan patruunapesän kohdalle porataan reikä,
joka läpäisee piipun tai putken toisen seinämän ja ulottuu vähintään vastaisen seinämän
puoliväliin.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jonka tulee sulkea
patruunapesä siten, ettei siihen voida sijoittaa patruunaa.
4.2.1.2 Patruunan syttymisen välittömästi aiheuttava iskurin osa poistetaan kokonaan tai sen
kärjestä poistetaan ainetta vähintään 3 mm.
4.2.1.3 Iskupohjaan työstetään iskurin kohdalle reikä, joka on halkaisijaltaan ja syvyydeltään
vähintään 5 mm. Reikä täytetään hitsaamalla. Iskupohjasta ulkoneva hitsi työstetään
tasaiseksi iskupohjan tasalle.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että iskupohjasta työstetään pois vähintään kolme
neljäsosaa 45 asteen kulmassa.
Vaihtoehtoisesti voidaan menetellä siten, että työstetään iskupohjan sisältämään
sulkulaitteenosaan iskupohjan kohdalle vähintään 5 mm leveä ura iskuriporauksen
suuntaisesti, jonka syvyys tulee iskurinreiän kohdalla olla vähintään kaksi kolmasosaa
iskupohjan halkaisijasta. Ura täytetään hitsaamalla. Iskupohjasta ulkoneva hitsi työstetään
tasaiseksi iskupohjan tasalle.
Poraus
Halkaisijan tulee olla 0.5 x aseen väljyys, kuitenkin vähintään 4 mm.
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 8 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
Pituuden tulee olla vähintään 0.9 x porauksen pituus ja tapin tulee ulottua porauksen
pohjaan.
5 YHDISTELMÄASEET
5.1 Yhdistelmäaseen haulipiippujen ja aseen muiden osien osalta menetellään kohdan 3
mukaisesti.
5.2 Yhdistelmäaseen luotipiippujen ja aseen muiden osien osalta menetellään kohdan 4
mukaisesti.
6 MUSTARUUTIASEET
Ennen vuotta 1890 valmistetut mustaruutiaseet ovat lupavapaita ampuma-aselain 19 §:n 2:n
momentin perusteella, jos aseilla ei ammuta.
6.1 Suustaladattavat mustaruutiaseet
6.1.1 Sytyskanava tai sankkireikä hitsataan luotettavalla tavalla pysyvästi umpeen.
Mikäli sytytyskanava tai sankkireikä ovat irroitettavassa kappaleessa, kiinnitetään tämä
kappale luotettavalla tavalla hitsaamalla kiinni.
Vaihtoehtoisesti voidaan irroitettava nallitappikappale korvata sellaisella nallitapilla, jossa
ei ole sytysreikää. Ilman sytytysreikää oleva nallitappikappale hitsataan luotettavalla tavalla
paikoilleen.
6.1.2 Sellaisissa aseissa joissa on panosrumpu, porataan sytytyskanavat auki panoskammioon asti.
Reikiin sijoitetaan luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästapit.
Vaihtoehtoisesti voidaan irroitettava nallitappikappale korvata sellaisella nallitapilla, jossa ei
ole sytysreikää. Ilman sytytysreikää oleva nallitappikappale hitsataan luotettavalla tavalla
paikoilleen
Vaihtoehtoisesti voidaan panoskammiot tukkia panosrummun piipunpuoleisestä päästä
hitsaamalla. Hitsauksen tulee täyttää panoskammio kaksi kolmasosaltaan ja estää
ruutipanoksen ja luodin sijoittaminen panoskammioon.
6.1.3 Piipun puoliväliin porataan reikä, joka ulottuu vähintään vastaisen seinämän puoliväliin.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla terästappi
Poraus
Halkaisijan tulee olla 0.5 x aseen väljyys, kuitenkin vähintään 4 mm.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 9 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla vähintään 0.9 x porauksen pituus ja tapin tulee ulottua porauksen
pohjaan.
6.2 Takaaladattavat nalli- tai piilukkoiset mustaruutiaseet
6.2.1 Takaa ladattavat nalli- tai piilukkoaseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi piipun ja
patruunapesän osalta kohdan 4.1.1 mukaisesti ja sytyskanavan osalta kohdan 6.1.1
mukaisesti.
6.3 Takaaladattavat patruunalaukausta käyttävät mustaruutiaseet
6.3.1 Takaaladattavat patruunalaukausta käyttävät mustaruutiaseet tehdään pysyvästi
ampumakelvottomiksi kuten vastaavan tyyppiset savutonta ruutia käyttävät aseet.
7 MERKINANTOPISTOOLIT
7.1 Merkinantopistoolit tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi kohdan 3 mukaisesti.
8 KAASUASEET
8.1 Kaasuaseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi kuten vastaavan tyyppiset patruunaa
käyttävät aseet.
9 KRANAATINHEITTIMET
9.1 Putkeen porataan reikä 100 - 150 mm päähän peräkappaleesta siten, että reikä ulottuu
vastaisen seinän puoliväliin lävistämättä seinää. Reiän tulee sijaita 10 mm sivussa putken
keskiakselilta.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jossa on oltava
hitsaus molemmissa päissä putken sisäpuolella.
9.2 Peräkappaleessa oleva kiinteäiskuri ja iskupohja työstetään tasaiseksi.
Mikäli iskupohja on peräkappaleen sisäpinnan tasossa, työstetään peräkappaleeseen
iskupohjan kohdalle vähintään 10 mm syvä ja 1.3 x iskupohjan halkaisijan kokoinen upotus.
Peräkappaleessa oleva vaihdettava iskuri työstetään tasaiseksi tai iskurin kärjestä poistetaan
vähintään 5 mm, jonka jälkeen iskuri hitsataan luotettavasti kiinni peräkappaleeseen.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 10 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
Erillisellä laukaisukoneistolla olevissa heittimissä iskupohjassa olevaan iskurinreikään
porataan halkaisijaltaan ja syvyydeltään vähintään 8 mm reikä. Reikä täytetään hitsaamalla
ja hitsi tasataan iskupohjan tasoon. Iskurista työstetään vähintään 5 mm ainetta pois.
Mikäli iskupohja on irrotettava, hitsataan se luotettavasti peräkappaleeseen kiinni.
Poraus
Halkaisijan tulee olla vähintään 10 mm
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla niin suuri, että terästappi ulottuu reiän pohjasta vähintään
sisäänmenoseinämän puoliväliin.
10 TYKIT
10.1 Automaattitykit kaliiperiltaan enintään 45 mm
10.1.1 Aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi kuten kohdassa 4.2.
10.2 Automaattitykit kaliiperiltaan yli 45 mm
10.2.1 Aseet tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi kuten kohdassa 4, mutta panoskammion
osalta menetellään kohdan 10.4.1. mukaisesti.
10.3 Tykit kaliiperiltaan enintään 45 mm
10.3.1 Putkeen panoskammion kohdalle porataan reikä siten, että reikä ulottuu vastaisen seinämän
puoliväliin.
Reikään hitsataan luotettavalla tavalla pysyvästi terästappi, joka estää ammuksen tai hylsyn
sijoittamisen panoskammioon. Terästapissa on oltava hitsaus molemmissa päissä putken
sisäpuolella.
10.3.2 Iskupohjaan työstetään iskurin kohdalle vähintään halkaisijaltaan ja syvyydeltään 10 mm
reikä, joka täytetään hitsaamalla. Irroitettava iskupohja kiinnitetään lukkoon lisäksi
hitsaamalla.
10.3.3 Kaasun paineeseen perustuva palautin, painontasain, automaattilatain tai muu vastaava
kaasun/nesteen paineeseen perustuva painesäiliö tyhjennetään ja siihen porataan vähintään
10 mm reikä. Mikäli painesäiliöön ei porata reikää, menetellään paineastialain (98/1973) ja
paineastia-asetuksen (549/1973) mukaisesti.
10.4 Tykit kaliiperiltaan yli 45 mm
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 11 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
10.4.1 Tykit tehdään pysyvästi ampumakelvottomiksi kuten kohdassa 10.3. Lisäksi
panoskammioon hitsataan teräskappale, joka sulkee vähintään neljäsosan panoskammiosta.
10.4.2 Kaasun paineeseen perustuva palautin, painontasain, automaattilatain tai muu vastaava
kaasun/nesteen paineeseen perustuva painesäiliö tyhjennetään ja säiliön vaippaan porataan
vähintään 10 mm reikä. Kohta ei koske tykissä olevia hydraulinostureita. Mikäli
painesäiliöön ei porata reikää, menetellään paineastialain (98/1973) ja paineastia-asetuksen
(549/1973) mukaisesti.
Poraus
Halkaisijan tulee olla vähintään 20 mm
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla niin suuri, että terästappi ulottuu reiän pohjasta vähintään
sisäänmenoseinämän puoliväliin.
11 SINGOT
11.1 Kevyet singot
11.1.1 Poistetaan iskuri ja iskuripesä.
11.1.2 Putkessa olevaan iskuritilaan porataan reikä siten, että poraus ulottuu putken vastaisen
seinämän puoliväliin.
Reikään kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jonka tulee
ulottua porauksen pohjasta sisäänmenoseinämän puoliväliin.
11.1.3 Kahva kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla paikalleen.
11.2 Raskaat singot
11.2.1 Takimmaisen siderenkaan kohdalle porataan putken seinämään reikä. Porauksen tulee
ulottua vastaisen seinämän sisään puoliväliin.
Poraukseen kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi, jossa on oltava
hitsaus molemmissa päissä putken sisäpuolella.
Putkeen porataan peräkappaleen ja putken liitoskierteen kohdalle reikä. Porauksen tulee
ulottua vastaisen seinämän sisään puoliväliin.
Poraukseen kiinnitetään luotettavalla tavalla hitsaamalla pysyvästi terästappi.
SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE LIITE 12 (12)
MÄÄRÄYSKOKOELMA
11.2.2 Lukosta poistetaan iskuri, iskurin jousi, virityskiila ja liipaisukara.
11.2.3 Lukon keskikohta iskupohjan alueelta työstetään pois.
Poraus
Halkaisijan tulee olla vähintään 20 mm
Terästappi
Kovuus yli 35 HRC
Halkaisijan tulee olla yhtä suuri kuin porauksen halkaisija.
Pituuden tulee olla niin suuri, että terästappi ulottuu reiän pohjasta vähintään
sisäänmenoseinämän puoliväliin.