Patruunoiden kaupasta ja hankkimisesta 16.10.2006

[E_h_e]

Töämmöinen tarttui silmiin kun etsin sitä uutta deaktivointiohjetta:

Patruunoiden ja hankkimisesta 16.10.2006

Yleisön taholta on tullut viestejä, joiden mukaan yksityiset henkilöt ja ampumaseurat myyvät luvattomasti patruunoita muun muassa ampuma-radoilla. Tämän vuoksi on tarpeen muistuttaa patruunoiden hankkimista, hallussapitoa sekä patruunakauppaa koskevista säännöksistä.


Patruunoiden hankkimisen ja hallussapidon sekä patruunakaupan luvanvaraisuus on säädetty ampuma-aselaissa (1/1998, muut. 601/2001).


Ampuma-aselain 18 §:n mukaan luvanvaraista on muun muassa ampuma-aseiden, aseen osien, patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten kauppa, hankkiminen ja hallussapito. Lupa patruunoiden hankkimiseen ja hallussapitoon voidaan antaa luonnolliselle henkilölle ja Suomessa rekisteröidylle tai Suomessa julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle sekä säätiölle.


Ampuma-aselain 61 §:n (601/2001) mukaan ampuma-aseen hankkimislupa, yksityinen valmistamislupa, hallussapitolupa ja rinnakkaislupa oikeuttavat hankkimaan ja pitämään hallussa sellaisia muita kuin erityisen vaarallisia patruunoita, jotka soveltuvat käytettäviksi ampuma-aseessa, jonka lainaamiseen luvanhaltijalla on oikeus 87 §:n 1 momentin perusteella. Esimerkiksi kiväärin hallussapitoluvanhaltija voi ampuma-aselain lainaamista koskevien säännösten mukaan hankkia myös eri kaliiperin kiväärin tai haulikon patruunoita, mutta ei pistoolin tai revolverin patruunoita.


Ampumatarvikelupa (ampuma-aselain 62 §) on pelkästään patruunoiden ja erityisen vaarallisten ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon oikeuttava lupa. Sen voi saada, vaikka hakijalla ei olisikaan vastaavan ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttavaa lupaa. Erityisen vaarallisten patruunoiden ja ammusten hankkimiseen, valmistamiseen ja hallussapitoon ampumatarvikeluvan voi saada vain erityisestä syystä. Erityinen syy tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle (hakijan kotikunnan tai kotipaikan poliisilaitos).


Kaupallinen toiminta


Patruunoiden kaupan harjoittaminen edellyttää, että kaupan harjoittajalla on sisäasiainministeriön antama asealan elinkeinolupa kyseiseen toimintaan. Ampuma-aselaissa on säädetty edellytykset, jotka asealan elinkeinolupaa hakevan luonnollisen henkilön tai yhteisön on täytettävä, jotta elinkeinolupa voidaan myöntää. Asealan elinkeinoluvassa mainitaan toiminta, jota lupa koskee, sekä se, minkälaisia patruunoita luvanhaltijalla on oikeus pitää kaupan.

Ampuma-aselain 21 §:n mukaan elinkeinolupa oikeuttaa harjoittamaan kauppaa vain luvassa mainitussa toimipaikassa (=liikkeessä). Hallituksen esityksen (183/1997) mukaan säännös on välttämätön, sillä lupaharkinnassa otetaan huomioon muiden seikkojen ohella juuri toimitilojen sijainti ja niiden rakenteen merkitys yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Näin ollen elinkeinotoiminnan piiriin kuuluvien esineiden säilyttämistä muissa kuin asealan elinkeinoluvassa mainituissa tiloissa olisi pidettävä säännöksen vastaisena.

Edellä mainitun säännöksen mukaan asealan elinkeinoa saa kuitenkin tilapäisesti harjoittaa muuallakin. Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi patruunoiden myyntiä muualla kuin luvassa mainitussa toimipaikassa. Tilapäinen elinkeinonharjoittaminen ei ole esimerkiksi kuukausittain toistuvaa tai jatkuvaa. Säännönmukainen kaupan harjoittaminen muualla kuin varsinaisessa toimipaikassa ei voi olla tilapäistä toimintaa. Tilapäisestikin muualla elinkeinoa harjoitettaessa tulisi siitä ilmoittaa toiminnan harjoittamispaikan poliisilaitokselle ennen kuin esimerkiksi patruunoiden myynti aloitetaan.

Kaupalliseen ampumaradan pitämiseen tai kaupalliseen ampuma-aseiden käyttöön kouluttamiseen annettu asealan elinkeinolupa ei oikeuta luvanhaltijaa hankkimaan tällä luvalla toiminnassa käytettäviä patruunoita. Nämä luvat eivät myöskään oikeuta harjoittamaan ampumaradalla tai muualla patruunakauppaa vaan kaupan harjoittaminen edellyttää myös tähän toimintaan annettua asealan elinkeinolupaa.

Rajanveto kaupallisen ja ei-kaupallisen toiminnan välillä on hankalaa. Se, että yksityinen henkilö tai yhteisö ilman kaupan harjoittamiseen oikeuttavaa elinkeinolupaa myy jollekin patruunoiden hankintaan oikeutetulle taholle patruunoita satunnaisesti ilman, että tavoittelee taloudellista tulosta, ei ole kaupan harjoittamista. Mutta jos yhteisö (esimerkiksi ampuma- tai metsästysseura) hankkii ja myy patruunoita säännönmukaisesti ja saa kustannukset ylittävää korvausta toiminnasta, on se kaupallista ja asealan elinkeinoluvan edellyttävää toimintaa. Kaupallisen toiminnan tunnusmerkkejä ovat ennen kaikkea korvauksen periminen tarkoituksena saada taloudellista tulosta, toiminnan avoin tarjoaminen yleisölle ja toiminnan tietynlainen jatkuvuus.

Ampuma-aselain 101 §:n mukaan muun muassa se, joka tämän lain vastaisesti tahallaan pitää kaupan, hankkii, pitää hallussaan tai luovuttaa ampuma-aseen aseen osan, patruunoita tai erityisen vaarallisia ammuksia, on tuomittava ampuma-aserikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Yritys on rangaistava. Ampuma-aselain 102 §:ssä on säädetty rangaistavaksi ampuma-aserikoksen törkeät tekomuodot ja 103 §:ssä ampuma-aserikkomukset.

Toiminnan luvanvaraisuus on viime kädessä ratkaistavissa oikeusteitse. Asiassa ovat toimivaltaisia yleiset oikeusistuimet; käräjäoikeus, hovioikeus ja korkein oikeus. Asian tutkiminen alioikeudessa edellyttää, että asia on edennyt poliisitutkinnan ja syyteharkinnan kautta käräjäoikeuteen.

Patruunoiden yhteishankinta


Yhteishankinnasta on kysymys muun muassa silloin, kun tietyt luvanhaltijat tilaavat ulkomailta yhteisesti omaan käyttöön patruunoita. Joku osallistujista toimii hankinnan puuhamiehenä saaden toimistaan kulukorvauksen todellisten kustannusten mukaan. Tällöin on etukäteen sovittava, kuka tilaa mitäkin patruunalajia ja mitkä määrät. Yhteishankinta, jossa toimitaan näin, on käytännössä hyväksytty lupaviranomaisen taholta. Puuhamiehenä toimineelle voidaan korvata todelliset kustannukset, mutta jos korvaus ylittää tosiasialliset kustannukset, kysymyksessä on todennäköisesti kaupallinen, luvanvarainen toiminta.


Seuraavat seikat osoittavat, että kysymyksessä on kaupallinen asealan elinkeinotoiminta, joka edellyttää elinkeinolupaa ja viranomaisen valvontaa:


1) ulkopuolinen toimija tuo patruunat maahan

2) patruunoita tuodaan suuria määriä

3) tuonti ei ole satunnaista vaan toistuvaa ja järjestelmällistä

4) patruunat varastoidaan Suomessa.


Koska suurien patruunamäärien tuomiseen ja niiden välittämiseen yksityisille henkilöille ei sisäasiainministeriön käsityksen mukaan ole tarkoituksenmukaista antaa yksityistä tuontilupaa eikä myöskään ampumatarvikelupaa, on asealan elinkeinolupa ja kaupallinen tuontilupa kysymykseen tulevat lupamuodot.

Ampuma-aselain 110 §:n mukaan myyntiä varten valmistetut, Suomeen siirretyt patruunat on ennen kauppaan laskemista tai muuta luovuttamista tarkastutettava käyttöturvallisuuden toteamiseksi. Yksityiseen käyttöön voi tuoda tai siirtää myös C.I.P. –tarkastamattomia patruunoita. Huomattava on, että ulkomailta omaan käyttöön tilatut patruunat saattavat olla esimerkiksi viranomaisten vanhoja ylijäämäpatruunoita. Niistä voi puuttua C.I.P. –tarkastus, joten niiden käyttöturvallisuudesta ei ole varmuutta.

Lisätietoja antaa ylitarkastaja Liisa Timonen p. 09-160 42353.

http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/asearpa/home.nsf/PFBD/A2977C1C4C382C3CC2257209002A5B60?opendocument
_________________
Errare humanum est

[Solifer]

Kiertokirjeestä kannattaa varmaan erilaisten ampumayhdistysten ja ressujärjestöjen ottaa onkeensa ja miettiä mitä ampumavuorojen palveluista kannattaa julkisiin lehti-ilmoituksiin kirjoittaa.

[Tate]