OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Tarkkuusluotien valamisesta
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Luotien valaminen ja valmistus
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 24.06.2004 11:56    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Yksi pointtini tämän aihealueen alla, on pitää homma niin yksinkertaisena kuin se on mahdollista laadun käytännössä siitä kärsimättä. Työnopeutta tai tässä viimeksikin kasiteltyä kilvitystä voidaan toki parantaa, mutta näiden merkitys valun kokonaisuutta ajallisesti/laadullisesti ajatellen alkaa olemaan Suomalaiselle valuluotiampujalle käytännössä merkityksetön. Ihan esimerkkinä siitä mihin tässäkin asiassa voi päätyä kun mopo karkaa käsistä. Kun aikoinaan tämä huolellisen=laadukkaan kilvityksen merkitys tajuttiin, alettiin tästä johtuvaa osuntaa parantamaan. Lopulta oltiin pisteessä jossa kilvet porautettiin reikäporalla erikoislevystä kilviksi. Tähän päädyttiin siksi jotta aihion ainevahvuus saatiin kauttaaltaan virheettömäksi. Kilpiaihiot painemuovattiin tätä varten tehdyissä pesissä sorvissa yksitellen jonka jälkeen kilvet painemuovattiin luoteihin. Jokainen luoti vielä kellotettiin, jotta kilvityksen virheettömyys todettiin. Kokonaisosuntaan saatiin komealta kalskahtava 15%:n parannus verrattuna valikoimattomiin esipuristettuihin "vakiokilvityksiin". Tässä tapauksessa kuitenkin tuo 15% tarkoitti n.50:n laakin kasassa käytännössä merkityksetöntä osunnan parannusta silloin kun valuluodin ns.nollakasaksi lasketaan moa. Eli käytännössä parannus oli n.3.5mm:n parannus 60mm:n kokonaiskasassa. Ei siis käytännössä silmin havaittava parannus? Lähtökohtahan kuitenkin oli tilanne jossa osuntaa verrattiin esipuristamattomiin "vino"kilvityksiin jotka tuottivat pahimmillaan tuollaista tasaista n.10moan kokonaiskäyntiä. Itse puristan kilvet modifioidulla hornadyn 007 puristimella, mutta tällä ei ole merkitystä lopputulokseen vaan itseaiheutettuun tenniskyynärpäähän.
Takaisin alkuun
Hemi
Vieras





LähetäLähetetty: 24.06.2004 11:59    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Unohtuipa tuo allekirjoitus.
Takaisin alkuun
äRPee
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560

LähetäLähetetty: 24.06.2004 15:14    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

peter kirjoitti:
...Itsekin käytän eniten Hornadyn kilpiä - tosin nyt tuli hankittua koemielessä RCBS kilpiä jotka myös ovat niipattavia. En vielä ehtinyt kokeilla.


Niidenhän pitäisi olla molempien Hornadyn valmistetta Hornadyn spekseillä, kuten Lymanienkin nykyään. Lymanit olivat ennen Lymanin tekoa, tompakista valmistettuja erivärisiä slip-on-mallisia kuin kupariset Hornadyt, mutta juuri pari kuuta sitten iso jehu kertoili nykyisen tuotannon olevan juuri Hornadyja. Isotkin jehut toki voivat olla väärässä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Hemi
Vieras





LähetäLähetetty: 25.06.2004 11:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tiedä tuosta sitten? Kannattaa kuitenkin ainakin toistaiseksi ottaa kilvet vain Hornadyn laatikoissa koska tästä maasta voi löytyä liikkeidenkin "varastoista" 10-vuotta vanhaa valuihin liittyvää tavaraa. Pointti on kuitenkin tässä kilpiasiassa on että ne on krimpattavaa mallia. Yleisesti painoeroilla tms.laatuseikoilla muuten on kohtuullisen vähän merkitystä. Hornady on kuitenkin toiminut/toimii ongelmattomasti kaikissa mahdollisissa tapauksissa, joten parannettavaa on joka tapauksessa kovin vähän.
Takaisin alkuun
peter
Kanta-asiakas


Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 279

LähetäLähetetty: 29.06.2004 01:02    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Onko kukaan kokeillut ihan tieteellisesti Lymani vs Hornadya ? Itse kokeilin joskus .375H&H'ssa - enkä huomannut mitenkään hirvittävää eroa. Ainoa syy miksi sitten siirryin Hornadeihin oli kun nopeusmittarini alapuolella olevaan pahvilaatikkoon alkoi ilmestyä .375 reikiä. Totesin että olivat irronneitten tulikilpien aikaansaannoksia.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Hemi
Vieras





LähetäLähetetty: 30.06.2004 00:25    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

"Tieteellistä" testiä/vertailua ei juuri tuon kiinnipysyvyyden ongelman toteamisen jälkeen ole tarvinnut tehdä. Oikeastaan mikään muu kuin Hornadyn kilpi ei ole pysynyt 100%:sti kiinni kovavauhtisimmissa/paineisimmissa laakeissa kiinni, ja varsinkin jos matkaa alkaa olemaan 200-500m.
Takaisin alkuun
Vieras






LähetäLähetetty: 01.10.2004 11:00    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

up...
Takaisin alkuun
aika-aloittelija
Vieras





LähetäLähetetty: 10.10.2004 09:47    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Mitä kummaa on se fluxaus suomeksi ja mistä saa monometallia?
Takaisin alkuun
Contender
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 03 Huh 2004
Viestejä: 79

LähetäLähetetty: 10.10.2004 21:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

aika-aloittelija kirjoitti:
Mitä kummaa on se fluxaus suomeksi ja mistä saa monometallia?


Fluxaus=Pelkistäminen

Tapahtuu pääosin järjestämällä lukemattomilla erikeinoilla häkää l. hiilimonoksidia oksidoituneen lyijyn/tinan sekaan valupataan. Häkä varastaa oksidoituneelta lyijyltä/tinalta happiatomin, jolloin metalli pelkistyy. Sopivia aineita on lähes kaikki kuivat(lue=ehdottomasti vedettömät) hiiltä sisältävät kiinteät materiaalit. Ite tulee käytettyä pääsääntöisesti vanhojen kynttilöitten pätkiä. Toimii hyvin, tosin käryttää melkoisesti ja vaatteet haisee käryn ansiosta stearinille. Paras tapa poistaa käry on sytyttää se palamaan. Myös sahajauhoa on kokeiltu, toimii ihan ok.

Mono-tyypin kirjasinmetallia saa ostettua romukauppiailta. Yhteystietoja löytyy yleensä aika hyvin keltaisten sivujen kautta. Ei kun soittelemaan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Aika-aloittelija
Vieras





LähetäLähetetty: 15.10.2004 10:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Hmm.
Olen kai tyhmä kun en tajua , miksi se pelkistys täytyy tehdä.?

Miten sen huomaa esim. valmiista luodista onko pelkistetty vai ei?

Luin koko rimpsun kolmeen kertaan mutta ei saa selvää Crying or Very sad

Varmaan on kyllä hyvä mitä pahemmalle valuhomma haisee, silloinhan tietää pysyä pois haistelemasta käryä ja säätää poistoilmaimuri paremmin, lyijyä kun ei meinaa haistaa. Ite olen käyttänyt em. tarkoituksessa kavereitten jättämiä tupakantumppeja.
Takaisin alkuun
havu
Kanta-asiakas


Liittynyt: 11 Maa 2004
Viestejä: 3242

LähetäLähetetty: 15.10.2004 12:18    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Noo se tekee sille eetua. Smile

Oikeesti en tuosta kemiallisesta jutusta jummara minäkään, mutta se pelkistystapahtuma on hyvin moninainen. Eli siinä samalla edelleen kaavitaan ja kauhotaan kakkia poijes jos sitä vielä löytyy ja sekoitellaan osa-aineksia takaisin sekaisin silleen homogeeniseksi. Neet kerpeleet kun pyrkii kerrostumaan tai jotain. Pitää vain olla varovainen jottei kauho kaikkia tinoja samalla mäjelle. Googlettamalla löysin jonkin taulukon, jossa kaaviolla näytettiin miten eri lämpötilat vaikuttavat seoksen homogeenisuuteen. Elikkä nämä sen hapen pummaamisen lisäksi.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
äRPee
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560

LähetäLähetetty: 28.10.2004 23:44    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

havu kirjoitti:
Noo se tekee sille eetua. :)


Juu keekele hyvin sanottu. Fluxaamaton seos ei ole kiva jos valat ainoalla oikealla tavalla eli kauhalla, koska kökkökakka sulan pinnalla seikkailee kauhassa ja myös pinnalla tietysti. Korkeasti koulutettujen mukaan sama kökkö ei voi vysiikan lakien mukaan mennä sinne helevetin raskaan lyijysulan alle ja tukkia ja jumittaa pohjaventtiilipadan pohjaventtiiliä, mutta se tekee sen kuitenkin ja se uituttaa enemmän kuin makkaran pudottaminen notskiin hirvenmehtuulla... On myös hyvää ja oikeamielistä uskoa, että kuulista tulee parempia ja tarkempia kun niissä ei ole kökkötöhnäorkosia ja muita epähienouksia joita niissä ei tietenkään vysiikan lakien mukaan pitäisikään olla, koska kökkötöhnä ei oikeasti voi löytää tietään sinne raskaan sulan sekaan. Mutta se löytää vaan... Jos kauhot plöröt kedolle ilman fluxinkia ja teet saman kunnolla fluxingin kanssa toisella kertaa, niin kumpi kerta oli enemmän tavaraa menollaan? Kitsaus on viisautta ja säästö se on pienikin säästö pula-aikana plus että siitä saa hyvän numeron, vähän kuin liekitys konjakilla. Eikä suotta kannata jännittää sen monotyypin kanssa, jos se on ainoa onni ja autuus, niin onpa exodus varsin kaukana kuulanvalajalla nykypäivänä... renkkupainoa on joka kylässä ja sen saa kovaksi jos haluaa myös linolla tai hauleilla ja vedellä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Contender
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 03 Huh 2004
Viestejä: 79

LähetäLähetetty: 29.10.2004 00:48    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

äRPee kirjoitti:
renkkupainoa on joka kylässä ja sen saa kovaksi jos haluaa myös linolla tai hauleilla ja vedellä.


Paitsi mikäli velivenäläinen käy kerran viikossa kaikki paikkakunnan rengasliikkeet läpi. Teki meinaan työtä löytää puol lihalaatikollista painoja(40kg puhdistettuna/harkotettuna). Noo, jatkossa pitää mennä tutun rengasukon luo ja pyytää laittamaan sivuun ämpärillisen pari painoja.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Julius
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 23 Maa 2004
Viestejä: 72
Paikkakunta: Kajaani

LähetäLähetetty: 30.10.2004 13:52    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Rengaspainoista. Kun käyt rengasliikkeestä hakemassa, niin kysy kuorma-auton käytettyjä tasauspainoja. Ne kun on isompia murikoita 50-350 g.
On vähemmän puhdistettavaa. KA tasapainotuskoneet on useimmiten eri kohteissa kuin HA koneet, joten ne on luonnostaan eri astioissa.
_________________
Savikekkoja täyteisellä.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Luotien valaminen ja valmistus Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4
Sivu 4 Yht. 4

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com