Ase&Esittely: 20082006

[mika h]

Sehän on erikoisen näkönen...

[Lahtinen]

Reppua kantoon ja luonnollisesti panoksia ”riittävästi” mukaan. Robosorsa kuikuilee jo malttamattomana repusta.


Oli kaverin kanssa passit parinsadanmeetrin päässä toisistaan. Ajateltiin käyttää pieniä ja halpoja PMR-puhelimia yhteydenpitoon, mutta toisessa noissa oli kohinasalpa niin ”löysällä”, että se korahteli koko ajan. Tuota ei vissiin itse saa tuunattua…


Kyllä kohta taivas mustenee sorsista!


Kaverin ”mustasurma” pelasti tänäkin vuonna aloituksen.


Ensimmäisen kolmen tunnin aikana yksi holli, josta ”liituri” johonkin 150m päähän. Reilu tunti hakemista kahteen mieheen ja yhteen koiraan, lopulta koira löysi erittäin hankalasta maastosta.

Erittäin rauhallista oli lento aloituksessa.

[Lahtinen]

20082010


Vähän outo aloituspäivä omalle kohtaa. 28:s aloituspäivä samalla lampareella, mutta aina aikaisemmin on aloitukseen tultu jahtikaverin kanssa. Aamun valmistelut tuntuivat melkoisen oudoilta, kun niitä teki tällä kertaa yksin; Ei ollut sitä tuttua pohdiskelua, paljonkohan sitä ottaisi panoksia jne.

Erilainen aloitus oli tiedossa jo pitkään, joten ehkä sitä alitajuisesti lähti hakemaankin jonkinlaista “nollausta”: En ampunut laukaustakaan haulikolla koko alkuvuonna, en edes normaaleja kuvioammuntoja ja patruunatestejä. Ajattelin ottaa ihan tietoisen “pohjakosketuksen”, joskin luja usko omaan osaamiseen ja kalustoon oli rakennettu vuosien varrella . Aika oudolta tuntui olla kesä ampumatta hauliaseella.


Keli oli jälleen erittäin kesäinen ja odotukset eivät olleet mitenkään korkealla saaliin suhteen. Kotuksentekovaiheessa 0 vesilintuhavaintoa ja kaverien kokemukset kertoivat lintujen siirtyneen pois alueelta noin viikko ennen aloitusta.

Tähän aloitukseen tuli jätettyä naamioverkot suosiolla kotiin ja panostettua miehen naamiointiin esimerkiksi 3D-takilla.

[Lahtinen]

Kuvastrategiaksi valitsin sellaisen, että kuvat kulkevat kamojen kanssa kertakannolla mukana ja asennus/poiskeräys ei vaadi venekalustoa (robo + 3 uivaa + 1 maakuva).



Koska tiesin, että ampumataito ei ole parhaassa tikissä, pyrin asentamaan robon siten, että se “kannustaisi” mahdollisia lentäjiä kurssille suoraan kotuksen yli, jolloin saisi tulittaa helpompaan ylilentoholliin.



Vähäiset uivat kuvat laskin poikkeuksellisesti kohtuu näkymättömiin kaislikon reunaan, tarkoituksena “paljastaa” lähestyvälle linnulle kavereita pikku hiljaa kaislikon syrjästä. Yleensähän kuvat on tullut leviteltyä keskelle lamparetta mahdollisimman näkyviin. Ajattelin että nyt näkyvyys tulee robolla ja uivat pistän hieman “luonnollisemmin”.



Ensimmäinen holli tuleekin jonkun verran 12 jälkeen, heinäsorsa tekee asialliselta hollilta suoraan robon päältä ylilennon.

Vedän makasiinin tyhjäksi ja viides laukaus osuu siten, että lintu selkeästi merkkaa osuman ja lähtee madaltuvaan liitoon siivet jäykästi lyöden. Ajattelen, että tämänlaistako tämä nyt sitten tällä treenillä on…

Tuttu jahtimies onneksi pudottaa linnun vajaan parinsadan metrin päässä omasta passistaan.

[Lahtinen]

Päivän mittaan tuli vielä kolme hollia ja kaikista pudotus. Sikäli kävi erinomainen tuuri, että varsin suuri prosentti ylipäätään lentäneistä tulivat hollilta. Huonohko ampumataito näkyi kyllä aavistuksen epävarmoissa pudotuksissa ja “viidennellä laukauksella siipi poikki”-pudotuksessa.


Kaverin koira pelasti jälleen aloituksen, sillä kaikki pudotetut löytyivät. Ilman koiraa ei olisi ollut mitään jakoa. Hyvä suoritus 13v ja “ei ihan rantakunnossa” olleelta koiralta kuumassa kelissä.

[Vilperi]

Näyttää vanhus kuitenkin erittäin tyytyväiseltä, kun pääsi reissuun mukaan muistelemaan nuoruusaikojaan.
_________________

[velman]

[Lahtinen]

Kiitoksia

[Lahtinen]

Aika paljon on tullut harrastettua sitä, että jos jotain saalista on tullut, niin se on syöty pakkasen kautta.

Nyt aloituksen jälkeen tuli kokkailtua kotia päästyä “ilman pakastamista”.





Kyllä sorsaakin syö, ennenkuin selkäänsä ottaa

[Lahtinen]

20082011

Jahtivalmistelut alkoivat tälläkin kertaa viikkoa aikaisemmin “kotuksen” rakentamisella. Nyt aloitukseen tuli lähdettyä 29:ttä kertaa samalle paikalle. Paljon spekulointiahan tälläkin foorumilla on herättänyt “paikkojen varaaminen etukäteen”. Ainakin joillain alueilla tuo jo hyvissä ajoin ennen H-hetkeä tehty ampumasuojien valmistelu kuuluu olennaisena osana pyyntikulttuuriin ja monasti jahtimiesten paikatkin ovat kymmenien vuosien aikana hyvin pitkälti “vakiintuneet”.

Vedet olivat kyllä viikkoa ennen aloitusta todella alhaalla ja lintuja näkyi todella vähän.

[Lahtinen]

Edellinen ilta menikin sitten perinteisesti “kamojen kokoon haalimisella”.


Panosvarastot tuli myllättyä esiin ja “valittua aloitukseen parhaat päältä”. Kun takana alkaa olla kolmisenkymmentä aloitusta, niin ihan niin valtavasti aikaa ei kulu pohdintaan “paljonkohan niitä panoksia pitäisi ottaa mukaan”, nuorempana tuo oli melkoisen pohdinnan paikka. Se täytyy silti sanoa, että vieläkin paukkuja on mukana tarpeeksi .

Vaihtosupistajathan on luonnollisesti “jemmassa” ja aseen nokalla on ilvesjahdista jäänyt kirein mahdollinen. No, onneksi laatikon pohjalta löytyy joko vähän hotompikin malli.

AA-koon paristojahan ei löydy kuin yksi, joten roborsorsa saa luvan selvitä “ylivuotisilla pattereilla”.

[Lahtinen]

Aloituspäivän aamu alkoi pienimuotoisella sijaistoiminnalla, joka tosin jollakin tavalla liittyy vesilintujenkin hyvinvointiin .



Aamusella ehti muutamakin puhelu tulla, että vielä 1-1.5 viikkoa sitten lintuja oli ollut monella vesistöllä mukavastikin, mutta sen jälkeen linnut olivat johonkin “hävinneet”.

Samanlaista ilmiötä on kuulemma ollut useammallakin paikalla.

[JSP]

Mistä Lahtinen olet nuo winchester supremet ostanut?

[Lahtinen]

[Lahtinen]

Aika lailla rauhallisesti jahti alkoi 12:00, "nopea" kotukseen könyäminen 12 jälkeen ja matkalla robon virittely, ensimmäinen paukaus taisi kauempaa kuulua noin minuuttia vaille.


Keli oli aurinkoinen, kuten likimain jokaisessa aloituksessa missä on tullut mukana oltua. Vesi oli jonkin verran noussut, sillä lähialueilla oli viikolla satanut parhaimmillaan tai pahimmillaan noin 90mm vuorokauden aikana.
Ensimmäisen vartin aikana ei ensimmäistäkään lintua tullut alta kahteensataanmetriin, mikä joillain alueilla tuntuu olevan ihan normaali “tulenavauskynnys” . Aika moinen muutos “parhaisiin vuosiin”, jolloin ensimmäisen vartin aikana saattoi olla todella hektistä.



Ensimmäinen holli tarjoutui melkoisen haasteellisena tavin myötätuuleen suorittamana sivulentona. Ajattelin jo jättää ampumatta, mutta koska vaikutti siltä, että tuo saattaisi olla ainokainen holli koko päivänä, niin puristin. Ensimmäisellä paukulla tavi veti siivet suppuun ja ihan kivenä alas. Ajattelin, että vaikka kesän harjoittelu jäikin vähäiseksi, ei sitä voida pitää mitenkään puutteellisena…

Seuraavaksi tarjoutuikin sitten hyvä heinäsorsan ylilento, oikein tuollainen holleista makein. Siihen tuli mäntättyä makasiinillinen ilman repun täyttymistä. Maanpinnalle tuli palattua ampumataitoasioissa aika nopeasti. Kaveri sai mitä ilmeisimmin saman linnun pudotettua poukkoon vähän myöhemmin.



Odotuksiin nähden aloitus sujui reilusti yläkanttiin. Neljä hollia ja kolme lintua. Hyvän fiiliksen takaajana toimi tälläkin kertaa jahtikaverin, nyt jo ilmeisesti 13-14v, koira. Yllättävän hyvin jaksoi painaa kohtuu raskaassa maastossa, varmaan kaveri juoksuttanut kesällä ja pitänyt terveellisellä kalaruokavaliolla.

Robosorsan käyttöönoton jälkeen ollaan yleensä tuosta keskusteltu ja vuosien varrella tultu siihen tulokseen, että “tuskin siitä ainakaan haittaa on”.