Paras tiputus

[jooseppi]

Viime syksynä sattu parhaat pudotukset kohdalleni. Alotuksen jälkeisenä aamuna lähettiin kaislikkoja soutelemaan, ja pomppasihan sielta 4 heinaria yhtä aikaa, kaikki tuli kenttään yks/laaki.
Kanalintujahdissa viime syksynä näin aukon takana näreen latvassa teeri kukon, arviolta noin 250-300m päässä. Ristikko hieman teeren kupolin yläpuolelle ja tetri alas. Maasta nous vielä laukauksen jälkeen toinenkin lähempään koivuun, joka koki saman kohtalon.

[Apple]

Paras tiputus oli koiralle ensimmäinen pudotus. Heinuri laskeutui ihan naamalle ja räpytteli paikoillaan. Laukaus, koiran perse pysyi maassa ja käsky NOUDA! Koira oli niin ylpeän näköinen noustessaan merestä että jäi mieleen ikuisesti.

Paras todistettu tiputus oli merellä kun sukulaismies ampui haahkan 5,7:lla keinuvasta veneestä. Keli oli pläkä ja kalkas makasi kalliolla. Matka tarkistettiin rajavartioston laserilla 427m. Sanottakoon vielä että ampuja oli kaikkea muuta kuin sunnuntai ampuja. Itse en tule ikinä edes koittamaan kyseisiltä matkoilta.

Paras läheltäpiti tiputus oli kun kännissä oleva kunnanjohtaja koitti päästää ilmat meikäläisen kaaveista...



(toimii nykyään damina...)
_________________

[Anselmi]

Paras tai ainaki päällimmäisenä mielessä on ku kerran pommppas n.10 tavia ihan vierestä lentoon ni siitä sain 5panoksella 5alas..Toinen on ku veneen eestä pomppas 5sorsaa ja ammuin niistä kolme neljällä panoksella..Siinäpä on suurin osa meikäläisen vesilinnuista joita olen ampunu kanalinnuista onki sitten paljon enempi nuita "huimia" puotuksia...

[deadline]

(toimii nykyään damina...)[/quote]


Ai, se kunnanjohtaja vai
_________________
"Hän oli mahtava metsämies Herran edessä"

[Apple]

[mehta_mies]

[Lapinleuku]

Kyllä se on itelläki paras pudotus ensimmäinen ensimmäiselle omalle seisojalle pudotettu kiiruna. Ei oikein meinannut housuissaan pysyä kun 7 kuukautinen koira hoiti homman kotiin niin hienosti! Ei mennyt perään, perse maassa ja miehän siitä innostuneena annoin noutoluvan. Noh, koira linnulle, ottaa linnun suuhun ja sen jälkeen piti hieman neuvotella että kelle se oikein kuuluu.

hooh. Nyt on tuo koira 2½ vuotias ja meillä on kaksi upeaa metsästys- ja koekautta takana. Paukkunoudot ja muut on ekan tilanteen jälkeen käyty läpi, tiedotukset opeteltu kantapään kautta ja ennenkaikkea koettu upeita eräelämyksiä yhdessä. Mutta ei se vaan tuo eka lintu varmaan koskaan unohu.

[jamppu_]

itellä on ehkä mieleen painuvin ollu,ku ukon kanssa oltiin metällä aikas alku aikoina ku olin kortin just saanu.käveltiin päivä isän ja pystärin kanssa ympäri mehtiä.ei näkyny mitään koko päivänä,joten päätettiin lähteä autolle talsiin.löyty semmonen vanha mehtäauto uran pohja joka menis lähelle paikkaa missä auto on parkissa.alettiin sitä kävelemään,pystäri jäi vielä mehtään jotain tutkimaan.yht äkkiä alkaa hirvee rävellys ja siipien räpinä ja jumalaton noituminen sivulta.koira oli löytäny kaks riekkoo,ne päätti lähtee uran yli meidän etupuolelta.lensivät niin että toinen oli ylempänä ku toinen ja melkeistä ihan päällekkäin.en oo kyllä koskaan kuullu yhtenäisempiä laukauksia ku silloin ukon kanssa yhet paukut molemmat ampu,ja kaks riekkoo tippu.paras oli se,ku ruvettiin arpoon kumpi ampu kumpaa.se jäi mysteeriks
_________________
Lähtee ku nakki haulikosta

[K-Ukko]

Kävi liki 30v. sitten semmoinen juttu, että vieläkin v.tuttaa.
Eihän se ollut kylläkään tiputus, ei ainakaan korkeelta. Hiiviskelin kaislikossa kun huomasin heinien takaa kaksi sorsan päätä pilkistävän. Nuorena ja ahneena, ehkä peläten ettei molempia saa lennosta pudotettua, ammuin sihtaillen päiden väliin. Siihen jäivät,
ei pomppineet lentoon. Kahlailin paikalle ja järkytyksekseni huomasin ampuneeni yhdellä paukulla 8:n kappaletta heinäsorsia ja vain yksi niistä olisi osannut lentää, muiden siipisulat olivet tupessa ja tämä sattui syyskuun alussa! Eihän niillä seitsemällä mitään tehnyt vaikkakin muuten olivat ihan aikuisen kokoisia, täkkälihat puuttuivat tyystin.Poikue oli ollut emonsa kanssa lämmittelemässä syysauringon paisteessa, pienen kiven päällä. Sen koommin en ole läjäpaukkuja harrastanut, meni oppi kerralla perille.

[mirage]

mieleenpainuvimmat laukaukset itselläni on tuosta parin vuoden takaa kyyhkymetsältä:

kaverini kutsui minut ja koirani etsimään edellisiltana raanakoksi jäänyttä kyyhkyä ja koppasin hyllystä mukaan rinnakaispiippuisen merkelin ja muutaman paukun.

Pellolle ehdittyäni kaverini olikin jo passissa toisen jannun kanssa asemissa ja kuinka ollakkaan yksinäinen kyke lähtee ylittämään poikien passia. "Korkealla menee" ajattelin mutta samalla taivas repesi: kahdeksan nopeaa laukausta eikä karvan vahinkoa...

lähdin pellon (mustalla muralla ja siinä hernettä) poikien luo ja huomasin samalla kuinka kaksi kyyhkyä lähti tulemaan aivan kohti ja korkeuskin oli sopiva.. koiran komennus sivulle istumaan.."kiertäkää nyt hieman ettei tarvii itseään häpäistä kavereiden edessä.." Ja eikun kohti. Koirakin huomasi linnut ja katsoi silmät kiiltäen ja hännäntöpö vipattaen. Ei muuta kuin nopea svingi etummaisen eteen PAM- nyyttinä alas ja toiselle samat kuviot PAM ja tippui aivan eteeni. Koira katsoi kysyvästi minua ja annoin luvan "NOUDA" ehkä vähän liioitellunkin kovaa. Nouto ja toisella samat temput. Nätit käteen luovutukset ja poikien juttusille..."Missä niitä raanakoita olikaan etsittäväksi?"

Onhan noita tuplia tullut ja jokunen tripla ja pari quatroo (? eli neljä laukausta samalta seisomalta ja neljä lintua), mutta kyllä nuo on 18 vuotisen metsästäjä urani parhaat laukaukset: sattuvat oikeaan aikaan hieman "itsensä esille" tuovan kaverin edessä ja kun olivat juuri puolareilla kämmänneet kunnolla ja kun pääsi näyttämään rinnakkaispiippuisella (jota kaverini ei laske edes aseeksi) kuinka maltilla saa tuloksia aikaan.
_________________
no enhän minä kun ootin että joku muu ampuu ensin...

[Metsola]

[quote="mirage"]mutta kyllä nuo on 18 vuotisen metsästäjä urani parhaat laukaukset: sattuvat oikeaan aikaan hieman "itsensä esille" tuovan kaverin edessä ja kun olivat juuri puolareilla kämmänneet kunnolla ja kun pääsi näyttämään rinnakkaispiippuisella (jota kaverini ei laske edes aseeksi) kuinka maltilla saa tuloksia aikaan.[/quote]


Hieman sana on kyllä tuolla aivan suotta...
Mutt' kyllä se Benelli ihan hyvä ase muuten on...
_________________
Suosin suomalaista!

[Teitsi]

Ittellekkin on sattunut jokusia mieleen painuvia laukauksia, mutta paras mitä olen nähnyt on kaverin ampuma. Seistiin luodolla rinnakkain haahka jahdissa kun oikeelta sivustalta lensi viisi haahkaa jonossa. Ajattelin että kun kaveri, joka seisoi oikella puolella saa ammuttua ensin niin minä yritän sitten parsia loppuja. Kävi yksi laukaus ja kaikki viisi haahkaa alas samaan kasaan. Olihan kaveri polleeta poikaa.

[veln]

Mieleen painuvia tilanteita on paljon, toiset onnistumisia toiset
taas epä sellaisia.
Kerron tässä eräästä lähihistorian aikana tapahtuneesta
onnistuneesta tapauksesta, kun punainen pystärini oli
vielä hengissä. Tapahtumat olivat n.4v sitten syksyllä.
Tapahtumapaikka oli Pohjolassa.
Olin jo jonkin aikaa kulkenut vaaran rinnettä, punaisen hakiessa
ylös, alas. Sitten alkoi kiivas haukku kuulua n.400m päässä
lähellä paljasta vaaran lakea. Aikani siinä kiikaroidessa
havaitsin maaston tosi paljaaksi. Muutama koivupuska ja
ja pari keloa. Niiden takana suuri kuusi ja pienempiä mäntyjä
vähän, siellä se haukku sitten oli, tuossa puuryppäässä
ja ympäristö lähes aukeeta.
Aseistuksena h-rihla avotähtäimin. Perskeles manasin
kun olin jättänyt kiikari pyssyn kotiin. Ikänäkökin jo
haitaa ettei tuolla tähtäin silmällä nää enää silleen, ku
ennen vanhaa.

Siinä aprikoin että antaa haukkua parikymmentä minsaa
niin on sitten vähän edes mahiksia ryömiä lähemmäksi.
Punainen haukkuu toista sataa ja metso puree hammasta,
mutta kiikarilla tähystäen en näe koiraa enkä metsoa.

Katsoin reitin siinä kiikarilla ja peräännyin n.100m, jossa
suoritin tuon sivuttais siirtymisen hyvässä näkösuojassa.
Siitä sitten aloitin hitaan hiipimisen. Ensin n.250m
kyyryssä. Sitten alkoi avoin maasto jossa etenin aina
kontaten tai ryömien. Kiven takaa kiven tai koivupuskan taa
ja aina siinä sitten kiikarointia.
Loputtoman ajan kuluttua olin n.200m päässä ja näin
kiikaroidessa jo vilauksia punaisesta haukussa.
Siihen isoon kuuseenhan se haukkui.

Aina kun väärtini haukkui minuun päin suoritin etenemisen
(oletettavasti metso oli selin minuun).
Lopulta olin n.120m ja siinä kiikaroin taas pitkään, kunnes
metso liikahti ja jäin odottamaan että siirtyisi oksien takaa.
Sitten lopulta käveli metso herra hieman oksalla ja silhuettia
paljastui hieman.
Kun avotähtäimet tuntuvat pysyvän hyvin kohdallaan.
Puristin luodin matkaan ja niin se mehto puota
mätkähti punasen eteen.

Kyllä oli tyytyväinen isäntä ja koira, tuli siinä niin siirappista
kehua koiralle, ettei kehtaa toistaa. Haukkua oli tullut liki 60min
ja maastopuku oli märkä ja päästänyt kosteuden jo läpi.
Mutta tein siinä isot tulet ja pannukahvit niin varusteetkin
kuivasi.

[Hunter.Man]

Paras taitaa olla nyt menneeltä syksyltä.

Oli auronkoinen päivä, olin ottanut koulusta vapaata. Isä jäi yhden lammen päätyyn passiin ja minä lähdin koluamaan ensin parin muun lammen rantoja. Meni jotain tunnin verran ja totesin ne tyhjiksi. Kävelin sitten ojan vartta joka vei sen lammen rantaan missä isänikin oli. Hiivin rantaan ja katsoin ettei ole linnun lintua koko lammessa, mutta sitten läheisen niemen takaa pölähtää 8 sorsaa lentoon. Ne eivät huomaa minua ja lentävät sivuttain minusta ohi. Tähtään parven takimmaista lintua ja ammun, ohi. No, toinen piippu jäljellä, ammun samaa lintua uudestaan ja nyt tapahtuu. 2 komeaa heinäsorsaa mäiskähtää veteen. Toinen jää vielä räpiköimään joten lataan aseen ja ammun sitä vielä kerran. "Osuko?" kuuluu lammen toiselta laidalta. Huudan jotta kaks tuli alas Siinä sitten meni tunnin verran että vähäinen tuuli toi sorsat rantaan. Seuraavalla viikolla alkoikin jo metsäkanalinnustus .
_________________
Erankavijat.netin Babo
Riista.fi:n PasiN

[Tikkamies]

Eiköhän se ole kaverin kanssa suoritettu 7 heinäsorsan pudottaminen samoilla jalansioilla seisoen. Molemmilla päällekkäispiipuiset haulikot. kymmenen paukkua kului kaiken kaikkiaan kun vielä veteen varmistettiin siinä paria sorsaa. Sorsia nousi pienestä ahtaasta joesta sellainen parvi että kaikki ei mahtunut nousemaan kerralla ja meillekkään ei sattunut olemaan piiput tyhjinä yhtä aikaa. Ja homma lähti liikkeelle kun huomattiin sorsa vedessä ja ammuttiin sitä tahattomasti yhtä aikaa ja sitten repesi kymmeniä sorsia yritti 3 m joesta lentoon ja sitten alkoi pauke.
_________________
Eräelämä on oikeaa elämää.