OhjeOhje   HakuHaku   KäyttäjälistaKäyttäjälista   KäyttäjäryhmätKäyttäjäryhmät   RekisteröidyRekisteröidy 
 KäyttäjätiedotKäyttäjätiedot   Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestitKirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit   Kirjaudu sisäänKirjaudu sisään 

Lyijyliemen lämpötilasta
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
 
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Luotien valaminen ja valmistus
Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe  
Kirjoittaja Viesti
valuri
Vieras





LähetäLähetetty: 31.05.2004 07:10    Viestin aihe: Lyijyliemen lämpötilasta Vastaa lainaamalla viestiä

Mistä tiedän, että lyijy on kyllin kuumaa. Kuumentelen kattilaa yksinkertaisesti ulkokatoksessa pallogrillissä halkolämmitteisesti eli lämmönsäätely ei ole ihan helppoa. Liian kylmä lyijy on itselläni kait näkynyt valmiissa luodeissa eräänlaisina "valuvakoina" = kuin luoti koostuisi erillisistä osista.
Entäs liian kuuma? Välillä luodeissa on ollut sellainen erikoinen pintakuvio, vähän kuin olisivat jäätyneitä tai kuurassa. Tuossa keväämmällä pudottelin luodit suoraa lumihankeen, mahtoiko tämä vaikuttaa luoteihin jotenkin. Olipahan helppo siivota piha roiskeista, kunhan lapioi sotkuisen lumen pois.
Takaisin alkuun
äRPee
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560

LähetäLähetetty: 31.05.2004 23:53    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Vajaasti täyttynyt muotti ja koloinen kuula on merkki kylmästä sulasta tai kylmästä muotista tai molemmista. "Jäätynyt" taas merkki liian kuumasta sulasta, liian kuumasta muotista tai molemmista. "Jäätynyt" mutta mitoissaan oleva kuula ei välttämättä ole viallinen ja saattaa kelvata ainakin harjoituskuulaksi, mutta vajaaksi jäänyt menee tietty pataan täyttövaiheessa pyrstöjen kanssa. Ehkä helpoimmalla saa homman toimimaan, kun "jäätyneestä" kuulasta saa hieman pakitettua lämpötilaa kirkkaan kuulan puolelle. Hieman viileä valos on vaikeampi tunnistaa, koska vajaat kulmat saattavat olla todella vähän vajaita ja kuula muuten niin erinomaisen upea että. Ilman lämpömittaria on vähän vaikea seurata sulan lämpötilaa, mutta onnistuu. Halkolämmitys on jo rehellistä ekstriimiä; rengaspoltin padan alla jo helpompi. Kuuma muotti jäähtyy hidastamalla tahtia ja kylmä lämpenee nopeuttamalla sitä. Lämmityksen ennen valamista voi tehdä pitämällä muottia padan reunalla tai uittamalla muotin kulmaa sulassa. Lyman nimenomaan kieltää sulaan kastamisen, mutta ei siitä taida mitään haittaa olla. Seosta ei kannata pitää kuumempana kuin hyvä valutulos edellyttää, koska se lisää oksidoitumista ja lisää fluxaustarvetta, pahin riesa ylilämpö on kauhavalurille, joka koko ajan kauhoo sulan pintaa ja ongelma vain pahenee. Pohjaventtilivaluria liian viileä sula kiusaa yleensä venttiilin jähmettymisenä varsinkin Leen padoissa, joihin nyt normaalihenkilöllä juuri ja juuri on varaa täkäläisillä hinnoilla. Lumeen pudottaminen on korkeintaan hiukan koventanut kuuliasi, jos ne oli renkkupainosta valettuja. Pudotus pitää kyllä olla pehmeän päälle.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
TT
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 27 Tou 2004
Viestejä: 14

LähetäLähetetty: 01.06.2004 00:07    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

äRPee,

Paljos rengaspainoliemessä olevan lämpömittarin tulis näyttää? Mistäs kelvollinen mittari keksittäs?

Olisko pudotus isoon vesisankoon hyvä?
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
äRPee
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560

LähetäLähetetty: 01.06.2004 00:40    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

TT kirjoitti:
äRPee,

Paljos rengaspainoliemessä olevan lämpömittarin tulis näyttää? Mistäs kelvollinen mittari keksittäs?

Olisko pudotus isoon vesisankoon hyvä?


Jos on lämpömittari, niin aloitukseksi passaa vaikka 50 astetta siitä, kun seos on juuri ja juuri sulaa. Isot kuulat matalammassa lämpötilassa, pienemmät korkeammalla. Venttiilillä kuumempana ja kauhalla viileämpänä. Oikea lämpötila löytyy valamalla ja mittarilla tai termostaatilla se pysyy hanskassa. Minä mittasin Bebekin halvalla elektroniikkarihvelillä viime syksynä ja toimihan tuo, mutta dippailu on hankalaa kun rihveliä ei raski pitää sulassa koko aikaa, joten lopputulos oli varmaan sama heijaus kuin ilman mittaria; rengaspolttimessa riittää vonkua liian kuumaksi liian helposti. Lymanilta ja RCBS:ltä saa oikean mittarin, Riistamaa, Midway... Pudotus moninkertaiselle pyyhkeelle tai vaikka vesisankkoon, kun varoo vesiroiskeiden pääsyä pataan.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Vieras






LähetäLähetetty: 01.06.2004 08:10    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tuo termi Fluxsaus on hieman outo, tarkoittaako jonkinlaista kuonanpoistoa? Itse olen välillä joutunut kauhomaan "sotkua" lyijyliemen päältä. Onko tähän olemassa jokin "oikea" tekniikka?
Takaisin alkuun
Ruutiukko
Kanta-asiakas


Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 951
Paikkakunta: Suomen Demokraattinen Kansantasavalta

LähetäLähetetty: 01.06.2004 14:34    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Kuonanpoistopa hyvinkin.

Rengaspainoliemessä on vaikka mitä, on tärkeää että se on puhdasta.

Esim. steariinipalanen tai ripaus sahajauhoja palavat seoksessa ja polttavat epäpuhtauksia, kannattaa samalla sekoittaa pohjia myöten. Savun hälvettyä pinnalla on törkyä joka heitetään pois. Tämän joutuu toistamaan aika monta kertaa rengaspainojen kanssa, tinan osuus tuppaa vähän laskemaan kun sitä väkisinkin häipyy "fluxatessa".

Hassu termi tuo fluxaus mutta en muutakaan tiedä.

Tässä on hyvää infoa:

http://www.jouster.com/cgi-bin/castbullets/index.pl?noframes;read=377
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ess
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 20 Huh 2004
Viestejä: 38

LähetäLähetetty: 01.06.2004 17:47    Viestin aihe: Lämpömittari Vastaa lainaamalla viestiä

Tre

Halvin lämpömittari mitä olen löytänyt rautakaupasta/halapahallista on "Leivinuunin" lämpömittari. Sellainen pyöreä neulallinen kiekko pitkän varren päässä. Suosittelen sitä 500 C-asteen versiota, kestänee sulamatta pitempään kuin se 400 C-asteen versio. Lopulta kumminkin varren ja mittarikiekon liitosjuotos pettää. Omani ostin 35 Fimmillä viimeksi.

Aluksi käytin noin 380 C-asteen lämpötiloja paremman täytön takia, mutta kun kokemusta kertyi, niin valulämpötila on pudonnut 350-360 C-asteen pintaan. Leen pohjaventtiilistä tulee "kylmiä kokkareita" 500 grain luodin kylkeen padan lämpötilan ollessa noin 340-350 C-astetta. Pienemmilä noin 250grain luodeilla en vastaavaa ongelmaa ole huomannut. Vaan kylmemmällä ilmalla pohjaventtiili pakkaa tukkiintumaan tuolla alimmalla lämpötila-alueella.

Hätäisenä kaverina en pikkuluodeilla jaksa odotella muotin jäähtymistä, kun "härmä" luodin kyljessä rupeaa liian kuumasta muotista varoittelemaan. Joten pyöritän kahta muottia yhtäaikaa. Muottien on syytä olla suunnilleen samanlaiselle kaliibereille ja painoille. Esim 44/45 ja 230/250grain. Jotta saanto pysyy kunnossa "Samanlaisella" Täyttötekniikalla molempia muotteja ajettaessa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
äRPee
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560

LähetäLähetetty: 02.06.2004 19:41    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Sitä sotkua ei oikein kannata siltään kauhoa pois, koska osa siinä on hapettunutta tinaa mukana. Fluxaus pelkistää tinaa takaisin seokseen, jonka jälkeen poistuu enemmän kuonaa ja vähemmän tinaa. Kuonaa ja likaa on yleensä myös padan reunoilla ja pohjassa, koska seoksen paino pitää ne siellä, vaikka ne muuten nousisivatkin kevyempinä pintaan. Siksi pitää kaapia padan reunoja ja pohjaa myös. Jousterin Ricin menetelmä on varmaan hyvä, mutta eihän tuon jälkeen jää vähästä ajasta enää paljon itse asiaan. En lisäksi oikein ymmärrä, miksi kuparin poisto veisi myös kaiken tinan mennessään. No onneksi kuparia ei yleensä ylen määrin mukaan sotkeennu. Eikä myöskään sinkkiä, jos erottelee epäilyttävän kevyet ja päällystetyt renkkupainot pois.

Uuninlämpömittari on hyvä idea, jos ne on noin halpoja. Minä luulin niiden maksavan aivan eriluokan summia. Rautakauppaan mennään sitten kun ehtii. Kitoos.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ruutiukko
Kanta-asiakas


Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 951
Paikkakunta: Suomen Demokraattinen Kansantasavalta

LähetäLähetetty: 07.06.2004 14:13    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

äRPee kirjoitti:
Sitä sotkua ei oikein kannata siltään kauhoa pois, koska osa siinä on hapettunutta tinaa mukana.


Tosi on. Tuo homma on kuitenkin joskus hidasta hankalaa joten annan toisinaan tinan mennä aika surutta ja lisään sitten myöhemmin linoa,pistooliluodeille ei sitäkään yleensä tarvita. Tuon Rick mikälie metodi ei minullekaan sovi,olipa vaan aika informatiivinen juttu sinänsä.

Oletko äRPee tutkinut paljonko tinaa katoaa esim. 10 kilon liemestä jos raskaalla räpylällä nopeasti puhdistaa? Tuli just moinen mieleeni,täytyykin tehdä pari vertailua. Poiskauhottua tinaa ei kannata muutenkaan hävittää.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jartsu
Banned


Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa

LähetäLähetetty: 07.06.2004 20:20    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Onko ruutiukko tai äRPee tehnyt isoja kuulia hitaana jotka laajenee. supu nopeuksissa tai kokeiilut hauleista tai vastaavasta sulattaa.
Kiinnostais tietää ja varmasti Havua myöskin uskoisin.

Jos teillä tietoa olis tai olisitte kokeilleet joskus niin olisin kiitollinen.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
äRPee
Kanta-asiakas


Liittynyt: 06 Maa 2004
Viestejä: 2560

LähetäLähetetty: 07.06.2004 20:26    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Ruutiukko kirjoitti:
paljonko tinaa katoaa esim. 10 kilon liemestä jos raskaalla räpylällä nopeasti puhdistaa?


Omana mielipiteenä sitä häviää häviävän vähän, mutta fluxaus on hyvä numero, melkein kuin liekitys kyökin puolella. Taisi Lymanin opus väittää, että jos kyse on vain pintakuonasta (ei siis renkkupainoklipsit ja muut rojut), niin kuorintajätteen painosta on noin 90% metallia ja loput kakkaa. Joka tapauksessa fluxaamalla kuonan määrän saa hyvin vähäiseksi (sehän tulee joka kerta koetuksi), jolloin epäilemättä kadonnut tavara on palautunut seokseen. Minulla on vähän defaulttina tuo Dennis Marshallin teoria. No joka tapauksessa jos ei hänen selvityksiään olisi lukenut niin varmaan uskoisin kuulametallin kerrostuvan kuin "Italian dressing", eli lyijy pohjalla ja kepeämmät päällä... Näinhän se usein selitetään netistä löytyvissä jutuissa. Yritin siis sanoa, että kuorii vaan ja jos valaminen tuntuu vaativan niin tinaa lisää. Varmaan sitä ei tarvitse sen kuorimisen takia erikseen lisätä, vaan jos seos on ollut jo valmiiksi köyhää.

Oliiviöljystä ja mehiläisvahasta sotkemani mustaruutivoide oli ihan hyvää fluxia, kesti varsin pitkään ja hajukin oli kuin italialaisessa keittiössä, kunnes sitten paloi enää se mehiläisvaha... Pelkkää oliiviöljyäkin voi käyttää. Kuka kokeilee ensimmäisenä rypsiöljyä? Pitäisikin kokeilla myös pihkaa, tuoksuu kuulemma hyvälle, en tiedä nouseeko päähän myös. Sekoittimena kokeilin kuivaa (ehdottoman kuivaa pitää olla...) mäntyrimaa, paloi ja savusi, eli vaikutti varsin mainiolta. Ei tullut edes palokuntaa.

Laita Jartsu silkkaa lyijyä, BHN noin 5 ja paljon pehmeämpään ei pääse. Hauleissa on antimonia ja myös arsenikkia sen itsefluxautumistaipumuksen vuoksi, joten aina on kovempaa kuin lyijy.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Jartsu
Banned


Liittynyt: 08 Maa 2004
Viestejä: 30047
Paikkakunta: keski pohjanmaa

LähetäLähetetty: 08.06.2004 00:08    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Tämän monistan ja kun aika sallii ja muija ei nää, on nuo jotkut pihdit mun ja saunaa lämmittäessä kokeilen ja kokeilen.
Kyl sitä saa opetella tuota taitoa vanhoina päivinä ainakin isoon kal.
Se peura mummojen mokkien lähellä niin kyl siihen se supu on paikallaan.
Ei niitä viitsi herättää.

Päivä aika on eri.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ruutiukko
Kanta-asiakas


Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 951
Paikkakunta: Suomen Demokraattinen Kansantasavalta

LähetäLähetetty: 08.06.2004 01:22    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

Jartsu kirjoitti:

Kyl sitä saa opetella tuota taitoa vanhoina päivinä ainakin isoon kal.


Heh, hauskaahan isossa kaliiperissa on se että reikä on jo valmiiksi iso. Ja toinen hauska asia on se että isoihin kaliipereihin on yksinkertaisesti mukava valaa. Suurempaa huolta laajenemisesta ei todellakaan tarvitse kantaa. Peuran ampuisin valusupulla lapaan, lihat jää ehjäksi mutta luut hajoaa.
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ess
Vakituinen kirjoittaja


Liittynyt: 20 Huh 2004
Viestejä: 38

LähetäLähetetty: 09.06.2004 12:08    Viestin aihe: Pihka Vastaa lainaamalla viestiä

Tre

Pihkaa käytetään Elektronikkteollisuuden Juotospastassa Fluxina.
Että pitäisi olla Ammatilaisten Aine
Olen seostanut "Jäte pastalla" Rengaspainoja ja Kaapelilyijyä. Kirkasta tulee ...
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Ruutiukko
Kanta-asiakas


Liittynyt: 24 Maa 2004
Viestejä: 951
Paikkakunta: Suomen Demokraattinen Kansantasavalta

LähetäLähetetty: 10.06.2004 14:51    Viestin aihe: Vastaa lainaamalla viestiä

No niinpä tietenkin, pihkaa on kokeiltava heti!

Kiitos! Very Happy
Takaisin alkuun
Näytä käyttäjän tiedot Lähetä yksityinen viesti
Näytä edelliset viestit:   
Lähetä uusi viesti   Vastaa viestiin    Foorumi kaikille metsästyksestä ja aseista kiinnostuneille. Foorumin päävalikko -> Luotien valaminen ja valmistus Kaikki ajat ovat GMT + 3 tuntia
Siirry sivulle 1, 2  Seuraava
Sivu 1 Yht. 2

 
Siirry:  
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa


Powered by phpBB © 2001, 2005 phpBB Group
Käännös Jorma Aaltonen, jorma@pitro.com
Päivittänyt Lurttinen www.phpbbsuomi.com