Vapaasti värähtelevä piippu.

[1hunter]

Kun tollasen ohutpiippusen kiväärin piipun muuttaa vapaastivärähteleväksi petauksineen niin ootteko törmänneet tälläseen että värähtelee liikaa ja käynti heittelee sen takia.Itsellä kävi niin ja koitin laittaa kumia kevyen tiukkaan etutukin päähän piippukouruun ja kasat alkasi taas pysymään koossa/pieneni ja lataukset tietenkin olivat samoja. Paksupiippuisessa kiväärissäni ei moisia ongelmoa ole ollut.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[jetset]

Jos petaus kaikkine koukeroineen on oikein tehty ja raudat kireällä tukkiin nähden, ei käynti heikkene. Päinvastoin.

Petauksessa on aika helppoa tehdä virheitä jos ei tosissaan sitä hommaa osaa. Itte oon korjannut useita "aseseppien" tekemiä petauksia ja saannut käynni paranemaan huomattavasti.
_________________
Laavulla nukkuu parhaiten

[1hunter]

Petaus on tehty viimesen päälle HYVIN.Eikä se ole vain oma näkökantani.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[Sämpy]

Joku muu siinä mättää, ei voi värähdellä liikaa. Ei piipun paksuudella ole tarkkuuteen merkitystä.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[igorrock]

Tuo Sämpyn kommentti on kyllä vähän erikoinen, sillä kaikissa varsinaisissa tarkkuusaseissa on paksuhko piippu. Muuten olen kyllä hänen kanssaan samaa mieltä siitä että piippukanavan avarrus ei pitäisi huonontaa aseen tarkkuutta. Onkohan aseeseen tehty mahdollisesti muitakin muutoksia ja onko petaus varmasti tehty oikein? Jos lukkokehyksessä on huonon petauksen aiheuttamia jännitteitä niin tarkkuus huononee varmasti. Voithan kokeilla "rauhoittaa" piippua väliaikaisella irtopainolla. Sen avulla näet samalla senkin johtuuko aseesi huonontunut käynti otaksumastasi syystä.

[Sämpy]

Jaa, pystyykö täällä joku todistamaan, että paksu piippu on ohutta tarkempi?

Jos sama piippu on ensin paksu ja sitten ohennetaan, niin huononeeko käynti? Samaa piipun sisäpintaahan se luoti edelleen kiitää ja mitä mittatarkempi ja yhdenmukaisempi piippu on, sitä tarkemmin se ampuu. Jos petausasiat on pielessä tai lukonkehys on lerppa, voi käynti jopa parantua.

Tarkkuuskivääreissä on paksu piippu mm. siitä syystä, että paino vakauttaa asetta ja pienentää rekyyliä. Paksu piippu myös lämpenee hitaammin.

Alkuperäiseen kysymykseen jos palataan, niin miten ihmeessä petaus voi olla kunnossa, jos se heikentää tilannetta alkuperäiseen verrattuna? Ei kyllä ainakaan siltä kuulosta. Jos se olisi, sinne piipun ja kourun väliin ei varmasti tarvitsisi mitään tukia laitella.
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"

[1hunter]

Usko nyt vain että petaus on kunnossa. Kaveri joka rakentelee kivääreitä vuosikymmenien kokemuksella on sen tehnyt ja TAKUUvarmasti on niinku vimosenpäälle.Piipun värähtely on minimissään paksupiippuisessa kiväärissä ja ohutpiippuisen kiväärin värähtelyt liialliset/ongelmalliset saa toki kuriin esim.äänenvaimentimella(useimmiten ei toki kikkailuja tarvita petauksien jäliltä mutta näinkin joskus käy)
Ja kerrotakoon vielä että kun oma Norinco kiinanrynkky kävi 30cm läjää sataan metriin ja sorvailin/jyrsin siihen kokeeksi suujarru-piippupainon niin käynti rauhoittui 60mm ja norincolla rupesi osumaan aivan sako malliin jos ei paremmin ja kun sen mötikän norincosta ruuvaa pois niin hajonta kasvaa välittömästi.Niin yksi konsti on lyhentää piippua varovasti pätkien/koe-ampuen niin käynti rauhoittuu. Kysyin asiaa ihan sen takia että onko muut asiaa huomanneet tälläistä ilmiötä . Erään kasa-ampujan kanssa tänään keskustelin asiasta ja hänellä oli ollut aikoinaan jossain kiväärissä samanaiheinen ilmiö joka oli kadonnut kun petiä jatkoi n.200mm patruunapesästä eteenpäin.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[1hunter]

Ja ite väitän että paksupiippuinen on yleensä tarkempi.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[Loikka]

Itse väitän että piipun paksuudella ei ole aseen mekaaniseen käyntiin juurikaan merkitystä tai merkitys on hyvin vähäinen. Ainoastaan silloin kun ammutaan paljon niin piipun lämpeneminen voi aiheuttaa kasojen kasvua. olen nähnyt paksuja piippuja jotka ampuu hyvin ja olen nähnyt pirun ohuita piippuja jotka ampuu hyvin. Kun kaikki lokoset on kohdallaan niin silloin tarkkuus on tallessa oli piippu paksu tai ohut! Raskaalla asella on vaan helpompi ampua -mielestäni.

Mutta asiaan...

Eli onko tuossa petaus tehty tyyliin niin että piippu on vapaasti värähtelevä lukkorunkoon saakka vai niin että myös patruunapesä on pedattu?

Ei siinä kyllä nyt siis kaikki ole kohdallaan jos se kävi paremmin silloin kun siinä oli tukki kiinni raudoissa mitä se nyt "petauksen" jälkeen käy! Vaikka miten vakuuttelet että kaverisi on tehnyt useita petauksia ja tietää mitä tekee niin nyt kyllä vaikuttaa siltä että joku on mennyt "ketuiksi" tässä projektissa... Toki viritystähän voidan pitää onistuneena jos tarkkuus ei heikkene yli 25%...

[1hunter]

Taisi tulla kertomatta että lukkorunko oli hemmetimoisessa jännityksessä ennen petausta ja käynti kehnoa(etummaisen kiinnitysruuvin kun löysäsi niin piippu nousi 4-5mm) .Petauksen jälkeen kävi n40-45mm kasaa kun 4 viiden sarjaa ammuin ja niistä saattoi olla kolme laakia samassa reiässä ja sitten tuli kärpäsiä , laukaukset lähti nappiin .Nyt kun oli 20mm pätkä pehmeää kumia ihan vaan kokeeksi piippukourun alla niin kävi 22-26 mm pyöreää läjää kun taas 4 viiden laaki sarjaa ammuin. Kun rautojen kiinnitysruuvit löysää puista(siis ilman sitä kuminpalaa) niin mitään elämistä ei tapahdu.Raudat kun painaa takasin sovituksiinsa käsin niin ne istuu tiiviisti paikalleen ja kun ruuvit kiristää niin lukkorunko ei kinnaile minnekään päin. :l
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[1hunter]

Petiä on patruunäpesän alla n. 15mm.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[igorrock]

"Olen nähnyt paksuja piippuja jotka ampuu hyvin ja olen nähnyt pirun ohuita piippuja jotka ampuu hyvin"

Eihän toki piipun paksuus sinäänsä määrää osumatarkkuutta. Sen muodostavat yhdessä piipun sisäpinnan laatu, aseen sisäballistiikka (patruunan toiminta aseessa) sekä piipun ja lukonkehyksen värähtely. Kun nämä kaikki ovat kunnossa, osuu ase varmasti. Piipun paksuus, pituus ja lukkokehyksen tukevuus vaikuttavat yhdessä piipun värähtelyyn. Jos jokin näistä kolmesta on pielessä, huononee osumatarkkuus selvästi. Esim. SAKO on joissain vanhemmissa pitkä- ja ohutpiippuisissa malleissaan käyttänyt tukin etupäässä piipulle lyhyttä tiukkaa sovitusta rauhoittamaan piipun liiallista värähtelyä. Oikeastaan ainoa tapa saada selville piipun "peruskäynti" on ampua "penkistä" jolla piippujen valmistajat testaavat tuotteensa.

Voisi muuten olla viisasta jatkaa petausta eteenpäin koko patruunapesän mitalle. Piippu saisi näin vähän lisää tukea.

[kämy]

Ei sen värähtelyn pitäisi olla minkäänlainen ongelma tarkkuuden kannalta mikäli värähtely ilmenee täsmälleen samanlaisena laukauksesta laukaukseen. Jos osumat lähtevät vaeltelemaan, jokin siinä systeemissä muuttuu. Vanhat Mosin-Nagantit ovat hyvä esimerkki kivääristä joka yleensä hyötyy siitä että piipun ympärille laitetaan asbestinarua, huopaa tai muuta joustavahkoa materiaalia jolla piippu ottaa tukea puista. Tämä johtuu siitä että lukonkehys ei ole riittävän jäykkä kannattelemaan piipun koko painoa vaan lähtee lämmetessään vetelemään.

Yksi asia jota olen pienessä päässäni usein pohtinut on piipun lämpeneminen, epätasainen lämmön jakautuminen ja siitä johtuvat muodonmuutokset. Massatuotannossa "pikkuisen käyrät" piippuaihiot oikaistaan porauksen jälkeen käsittääkseni ennen ulkopinnan sorvausta. Minkähänlaisia muisti-ilmiöitä mahtaa piippukankeen tästä oikaisusta jäädä ja miten ne ilmenevät eri lämpötiloissa?

Jotenkin aavistelisin että yksi syy paksupiippuisten keskimääräisesti parempaan tarkkuuteen on lämmön tasaisempi jakautuminen ja lämmöstä johtuvat vähäisemmät vetelyt.
_________________
Vade retro satana; Nunquam suade mihi vana.

[1hunter]

Joo ja jos piippu oikaistaan tehtaalla voimakeinoilla niin lämmettyään se hyvinkin alkaa vinnaamaan.
_________________
Ampuminen on sitte herkkä laji

[Sämpy]

Pahoittelen, että vieläkin epäilen petausta mutta oletko varma ettei rekyylinvastin pohjaa petausmassaan tai että petaaja ei ole tehnyt piippukourun avarrusta vasta jälkikäteen?

Mikä ase on kyseessä?
_________________
"Susi syö sunnuntaina ja mato pistää maanantaina"