Hauska kokemus!!

[Venekauppias]

Kerrompa tässä erään muutaman vuoden takaisen tositarinan eräästä linnustusreissusta merelle:

Olimme saaneet mökin käyttöömme Kriistiinankaupungin kupeesta sorsastuksen aloitukseen(meitä oli muistaakseni 7-8 miestä ja pari koiraa). Menimme mökille jo edellisenä iltana tarkoituksena rakentaa näkösuojat saareen. Menomatkalla kävimme hakemassa päiväkortit paikallisen metsästysseuran edustajalta ja osoitimme myös merikartalta saaren, johon olimme ajetelleet mennä. Tämä paikka kuulemma sopi vallan mainiosti. Ei muuta kuin kanooteilla saareen ja risumajojen tekoon... Olimme jo lähdössä mökille, koska alkoi jo hämärtää aikalailla... Ja sitten alkoi tapahtua!

"Nyt lähdette vit**** sieltä ja heti!!" kuului vaimea naisen huuto. Havaitsimme että mantereessa sijaitsevan mökin rannalla heilui nainen, samalla ohjeistaen meitä melko kirjavalla sanavarastolla
Kävimme pienen keskustelun selän ylitse ja sovimme alustavasti, että tulemme saaresta pois ja menemme aamulla valoisan aikaan purkamaan laavun sun muut saaresta.

Mökille päästyämme keskustelimme asiasta ja päätimme käydä vielä kysymässä mikä tällä naisella oikeastaan oli hätänä. Koputimme oveen ja kuistille tuli semmonen kolmissakymmenissä oleva pariskunta. Herralla oli sanat valittu jo valmiiksi... niin no sen mitä se kerkes sanoon sen naisen möykkäämiseltä.

Saimme selville että pointtina tässä kaikessa oli se, että olisimme Herran mielestä aivan liian lähellä heidän mökkiään jos ammumme ko. saaressa. "Voi poijat.. minä oon vanha metsämies pystyn arvioimaan etäisyydet todella tarkasti!!" Koitimme selvittää Herralle että välimatka oli jo tarkestettu kartalta ja se täytti kirkkaasti säännösten rajat. Pariskunta ei suostunut uskomaan meitä vaan uhkasi soittaa merivartioston paikalle, jos astumme jalallakaan tuonne saareen. Poistuimme paikalta häntä koipienvälissä. Tilanne 1-0 pariskunnalle.
Ainiin mainittakoon vielä että pariskunta oli tullut viettämään hanimoonia (ilmeisesti vaimon vanhempien omistamalle) mökille. Ihmettelimme toki kuinka "vanha metsienmies" oli valinnut kohteeksi todella vilkkaan sorsastusalueen ja vieläpä aloitusviikolle. Tavalliselta kaupunkilais juustokorvalta kaveri kyllä vaikutti

No mökille laatimaan uutta sotasuunnitelmaan. Päätimme soittaa merivartioasemalle ja kysyä että mikä neuvoksi... paikasta emme halunneet luopua emmekä rakentaa uusia suojia.
Koska asema sijaitsi lähellä lupasi eräs luti tulla heti mittaamaan välimatkan pariskunnan mökiltä saareen. Mitattuaan matkan tämä virkahenkilö kertoi, että voimme huoletta mennä tuonne saareen metsästämään.

Aamupäivällä lähdimme saareen jo hyvissä ajoin, koska aavistelimme että jotain saattaa tapahtua ... No eipä aikaakaan rantautumisesta kun vastarannalla alkoi samankaltainen liikehdintä, kuin edellisenä iltana. Kehoitimme pariskuntaa soittamaan merivartiostoon. No pianhan merivartioston paatti lähestyi "valloittamaamme" saarta. Paatilla tuli kolme merivartioston henkilöä, jotka tarkastivat kärkeen meidän aseet, luvat, paukut... Seuraavaksi otimme taas esiin merikartan ja mittamisimme välimatkan. Taas meille kerrottiin että voimme jäädä saaren ja harrastaa metsästystä. Vartiosto lupasi käydä selvittämässä asian myös pariskunnalle. Seurasimme huvittuneina vastarannan tapahtumia (tämä taianomainen merikartta oli taas joutunut tutkinna kohteeksi). Yht'äkkiä kesken kaikin näimme kuinka Herra pinkaisi rannasta pitkin askelin ja katosi mökin taakse... Merivartiosto palasi taas saareen ja ihmettelimme, mikä sotilasammattihenkilöitä niin kovasti hymyilyttää. He kertoivat meille seuraavanlaisen uutisen:

"Herra lähti hakemaan kaupungista 150m köyttä mitatakseen välimatkan mökiltä saareen... "

Repesimme kyllä aikatotaalisesti... Viimeistään sillon, kun Herra sitoi nailonköyden toisenpään rantasaunan kaiteeseen toisen pään lanteilleen ja lähti souteleemaan kohti saarta, mietimme voiko tämä olla totta??? Päästyään saaren rannan tuntumaan köysi kiristyi ja vaikka Herra koitti kuinka soutaa ei köysi enää antanut metriäkään periksi vaan pakotti tämän hikipäisen soutelijan tarttumaan jälleen sanan säilään. Tässä vaiheessa jo osa meidän joukkueesta alkoi hikeentymään ja kuului myös muutamia loksahduksia joka kuulosti siltä kuin haulikon piiput olisi taitettu kiinni
Herra ymmärsi vetäytyä paatteineen omaan baseen suunnittelemaan uutta hyökkäystä...
Pariskunta koitti pitää melkoista älämölöä rannassa pitkinpäivää, ilmeisesti tarkoituksenaan häiritä meidän metsästystä. Päivä kuitenkin onnistui ihan mukavasti ja jotain saalistakin tuli.
Että sellaasta...

Jälkeenpäin ajateltuna tuosta reissusta tuskin olisi tullut näin ikimuistoista ilman tätä meidän ystäväpariskuntaa.... Pahoittelen kirjoitusvirheitä.

Onko teille sattunut vastaavia kahakoita kanssaeläjiemme kanssa?
_________________
Kerrimoo

[pju80]

Ettei vaan olis joskus sattunu!

[Sjc]

No on siinäkin taas kertomus..
"Hieno kokemus"?

[Venekauppias]

ei mutta ihan "Hauska kokemus"...
_________________
Kerrimoo

[Kuokka]

Olipas melkoinen tarina. Oli kyllä hyvä että ette tyytyneet ensimmäisen konfliktin jälkeen osaanne vaan piditte kiinni oikeuksistanne. Joskus on hyvä kyllä ennemmin luovuttaa kuin ryhtyä inttämään mutta tuossa tapauksessa hyvä että tehtiin selväksi että pelaamme laillisesti ja tarvittaessa voimme myös todistaa sen. Ihmettelen kovasti että vartioston väki viitsi olla mukana tuollaisessa pelleilyssä..

[deadline]

No näitähän on aina... Kaveri oli kerran vähän vastaavanlaisessa tilanteessa, ammuskellu harakoita puskassa, joka on sallitun rajoissa, mutta kuitenki lähellä pellonreunan taloja. Oli tullu naapurin eukko möykkäämään. Kaveri oli koittnau saaha väliin sanaa, niin eukko oli vaan keskeyttäny, että "haaista v***u, Haaaista v***u" ja jatkanu paasaamistaan. Kaveri oli sitte vaan tokassu vakavana, että "sinuna en puhus nuin miehelle, jolla on ladattu ase käsissä." Myönnän, että on aika julmasti sanottu, mutta kun ei kerran ollut asiallista puhetta saanu edes väliin sanoa, niin olihan siinä kaverillaki palanu käämi. No eukko oli lähteny kotiasa tupisten, kaveri omaansa, ajatellen, että olkoot, harakat...

Siinä olen samaa mieltä, että metsästäjän on pidettävä kiinni oikeuksistaan. Silloin on kuitenkin annettava periksi, kun siihen on mahdollisuus, koska yleinen mielipide ei kaipaa metsästyksenvastaisuutta enempää kuin sitä valmiiksi on. Onneksi valtaosa Suomalaisista kuitenkin suhtautuu metsästykseen myönteisesti. Pidetään se sillä tiellä!
_________________
"Hän oli mahtava metsämies Herran edessä"

[M.Rantala]

Kyllä tuo köysi juttu oli huippu . Olis kyllä mukava tietää mihin sitä köyttä käytettiin sen jälkeen, se kun ei ole ihan halpaa käydä hakemassa 150m köyttä. Ihme että jaksoi yrittää vaikka vartiosto kävi toteamassa asian.

[vilu]

joo pitäisköhän kaikille ei-metsästäville jakaa tuommonen 150m köyttä, että oikein sais viilata pilkkua.

[Super black eagle]

paljonko se matka oli

[Vonkamies]

Juu, tietysti, se 150 metriähän on suositus, olishan se hyvä pitää pitää pitempiki matka siihe naapurii mutta kyllähä sen ymmärtää jos hyvä paikka on kyseessä ni ei sitä raaski vaihtaa, ku lakikin sallii sen.
_________________
Sako Finnlight aito Suomalainen

[Super black eagle]

tarkotin venekauppiaan juttua

[pohjalainen]

ruvetaanko äijät kinaamaan?
eikos se pykälä menny että vakituisesti asuttavas rakennuksesta?
no irtooko yhtään
_________________
mav

[Repesorsa]

Kinataan vaan. Tarkalleen se oli näin: Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan. Vakituisesta asumisesta ei sanota mitään.
_________________
I'm back!

[Venekauppias]

Kyllä siinä oli matkaa reippaasti yli 150m... Kyllä tosiaan joskus on parempi antaa periksi, vaikka olisis kuinka hyvä paikka. Mekin kyllä sanoimme merivartioston miehille, että vaihdamme kyllä paikkaa jos tilanne mutkistuu entisestään...
_________________
Kerrimoo

[Venekauppias]

Aiempien aiheiden pohjalta en kyllä lähtisi Repesorsan kanssa kinaamaan lakiasioista Tulee semmoset momentit että oksat pois...
_________________
Kerrimoo