30 000 ha lisää valtionmetsiä suojelualueiksi

[heiluri]

[heiluri]

[Heero]

En ala tämän otsikon alla keskustella jatkuvan kasvatuksen hienouksista tai oikeastaan epähienouksista. Mielelläni kyllä jossain sopivasssa yhteydessä. Totean vain, että talous- ja luonnonmetsien vertaaminen on hyvin hankalaa. Jo lähtökohta tekee hommasta tuskaa, kun tavoitteet ja onnistumisen kriteerit ovat aivan erilaiset. Esim. se mikä on talousmetsässä tuho, on luonnonmetsässä osa normaalia kehitystä.

[EIVA]

Kannattaa tutustua tuoreimpaan valtakunnan metsien 13:n metsien inventointi tulekseen ja muutenkin itselleen selvittää mitä on metsissä tapahtunut n.100 vuodessa kun metsiä on alettu inventoida.
Teroittakaa kynät ja alkakaa miettiä "mutu" vastaväitteitä seuraaviin fakta tilastoihin.
Suomen metsissä on puuta 2.505 miljardia m3.
Vuotuinen kasvu on 103.5 miljoonaa m3.
Hakkuu ja luontainen poistuma 83% vuotuisesta kasvusta.
Kasvu on 122 m3/ha.
Kaksituhat vuosiluvun alussa taimistojen osuus alle (20 vuotiaat metsät) oli
18-20% ja vuonna 2019 samaa tasoa.
Nuoret metsät (21-40 vuotiaat) samoin samalla tasolla 20-23%
Suurin muutos oli varttuneissa kasvatusmetsissä (41-60 vuotta) jotka olivat
lisääntyneet 19%:sta 25%:n.
Uudistusikäiset (61-80 vuotiaat) vähentyneet hiemen 14.4%:sta 14.1%:n
Uudistusikäiset (81-100 vuotiaat) tuoton kannalta yli-ikäiset metsät vähentyneet myös hieman 11.5%:sta 9%:n
Sensijaan yli 100 vuotiaat lisääntyneet 6.4%:sta 9.3%:n.
Valtakunnan metsien inventoinnit tehdään inventointikautena 14 000 kiinteältä koealalta tasaisesti koko valtakunnan alueelta ja perustuu tarkkoihin mittauksiin eikä ABC parlamentin "mutu" mielipiteisiin.
Mittauksissa todellakin on 100 vuotinen perinne ja vertailu aineisto.
Siksipä Suomen metsävaratietoa pidetäänkin maailman parhaimpana.

[heiluri]

Ihan höpöä,.jokainen metsissä pitempään liikkunut kyllä tietää missä mennään, tilastothan vain näyttävät oletetun puumassan kasvun, siis mukaan on arvioitu kaikki risutkin ja hyvillä kertoimilla, metsäluonnon tilasta tilasto kertoo puolestaan sen taantumisen ja yksipuolistumisen.
Puupeltojen perustaminen ja ojitukset sun muu " metsänhoito" köyhdyttää metsäluontoa samaan tapaan kuin luonnoniittyjen viljelykäyttö köyhdytti ja hävitti niitä., toki niiltä saatiin enemmän viljaa mutta itse niitty tuhottii, näin on käynyt metsäluonnollekkin metsätalouden kynsissä.
Eli tuo EIVA:n esittämä tilasto todistaa juurikin sen mistä me kriitikot aina puhumme.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[Heero]

Ei meillä noin huonosti mene:

https://www.metsalehti.fi/uutiset/biodiversiteetti-indeksi-suomen-luonnon-monimuotoisuus-eun-huippua/#0df92362

VMI-tilasto kertoo myös sen, että tasarakenteiset yhden puulajin metsiköt ei ole niin yleisiä kuin puupeltopuheista voisi ymmärtää. Luontoväelle oli kova kolaus, kun selvisi mustikan määrän olevan kasvussa. Metsätalous ei olekaan jatkuvasti sitä vähentänyt, vaikka sorkkeläinten määrä kovan laidunnuspaineen peura- ja kaurisalueella aiheuttaakin.

Mitä tarkoitat kertoimilla?

[EIVA]

Inventointi koealoita mitattavien puiden mittaus ei ole arviointia eikä tuloksen muodostumisessa käytetä mitään kertoimia.
Koealalta relaskoopilla valikoituvista puista mitataan rinnankorkeus läpimitta 1.3 metristä, mittaukseen osuneista puista (ei valituista) koepuiksi osuvista puista mitataan kapeneminen 6 metristä ja pituus ja näin saaduista mittaustuloksista (ei arvioista) saadaan koealan m3 määrä.
Tällaisia tällätavalla mitattuja koealoja mitataan 14 000.
Tulos on ko. koealoilta saatu MITTAUSTULOS ei arvio eikä ole käytetty kertoimia.
Ko. koe aloilta saadaan /mitataan suuri määrä muutakin mm. puuston järeys, puulaji tietoja, hirvivahinko tiedotkin saadaan tätä kautta.
Eikä tuo biodiversiteetti indeksikään osoita että Suomessa luonnon monimuotoisuus olisi erikoisen huonolla tolalla.
Kritiikkikin vaatii aina perusteluja ja lukuja väitteiden tueksi jos yritetään valtakunnallisesti laajan koealamateriaalin ja erialojen asiantuntijoiden
esittämiä laskentatietoja kyseenalaistaa.

[Heero]

Ihmisellä on taipumus muistaa nopeat muutokset paremmin kuin hitaat. Itse en ole omia taimikoitani päässyt päätehakkaamaan. Isäni metsittämän pellon muistan 70/80-luvuilta. Nyt siitä hakattiin koivut pois, luontaiset kuuset jäi kasvamaan. "Ennenvanhaan" tuo oli pelto tai nuori taimikko, hetki sitten se oli erirakenteiseksi kasvanut järeä metsä, jonka toki tunnisti paikoin näkyvistä sarkaojista entiseksi pelloksi. Nyt se on nuorehko kuusikko, mutta 10-20 vuoden kuluttua alkaa olla taas varttunutta metsää.

Avohakkuut ovat siis äkillisiä muutoksia, jossa kontrasti entiseen on suuri. Samalla menee hienot ulkoilu-, sienestys-, marjastus- ja metsästysalueet pilalle, mikä tietysti aiheuttaa monenlaisia reaktioita. Samaan aikaan aivan huomaamatta toisaalla aikaisemmin hakatut varttuvat tilalle, eikä alueiden kokonaismäärä muutu. Pitää vain osata vaihtaa metsikköä, missä kulkee.

[mehtäinssi]

[heiluri]

[EIVA]

Kiitos mehtäinssille huomiosta, heilurillehan tuo onhan täällä muutama joka tajuaa mitä eri termit metsistä puhuttaessa tarkoittaa.
Todellakin 122 m3/ha ei ole kasvu vaan Suomen metsien keskimääräinen puumäärä/ha.
Missähän se heiluri on metsäopiskelunsa saanut kun metsä termistö ei näytä olevan hallussa ja jo 100 vuotta tehtyjä metsien mittauksetkin on huu..haata.
Kyllähän se nyt on päivänselvää että nykyisissä hoidetuissa metsissä on paljon enemmän helpompi kulkuista metsää kuin jos metsiä ei olisi hoidettu ollenkaan.
Aktiivisen metsänhoidon piirissä olevissa metsissä ehkä 10-20 vuotta on sellaista jolloin liikkuminen on hankalampaa, ei sitäkään jos varhaisperkaukset ja taimikonhoidot on tehty ajallaan, sen sijaan hoitamattomissa luonnontilaisissa metsissä vasakkoa ryteikköä ja alikasvosta on koko puukierron ajan.

[Heero]

Oksien keruu avohakkuualoilta on myös parantanut tilannetta. Suunnistuksesta muistan, miten joskus ennen avohakkuualat kannatti yrittää kiertää, jos vaan mahdollista. Nykyään niidenkin kulkukelpoisuus on ihan kohtuullinen, jos heinikko ei ole riehaantunut kasvuun.

Soiden kuvausta heilurin kommentissa en tunnista. Harvassa on ojitetut suot, jotka kasvaa huonosti mäntyä. Useimmissa on ihan hyväkasvuinen puusto, vaikka epäonnistuneitakin kohteita on. Mutta jos suometsiä pitää kuvailla jollain tavalla, heilurin kuvaus on mielestäni värittynyt. Ehkä jossain muualla Suomessa tilanne on huonompi kuin täällä. Pääosa ojitusalueista on vielä harvennushakkuuvaiheessa eli kasvavat kohtalaisen järeätä puustoa. Taimikoita ja aukkoja on vähän.

50 vuoden takaisissa metsissä oli vähemmän puuta kuin nykyään, järeitä puitakin on nykyään enemmän kuin harsinnan jälkeen toipumaan jätetyissä metsissä.

Mutta edelleen saa esittää vaihtoehtoja raaka-aineiden käytölle, jos puuta pitäisi käyttää vähemmän. Tuotannon siirtoa venäläisille jo ehdotettiin. Parantaako se ympäristön tilaa, sekin kannattaa ottaa huomioon muiden reaaliteettien ohella.

[hala]

heiluri erää jossakin haavemaassa, lapsuutensa metsässä, ja muistaa senkin väärin. Tilanne näyttää vähän samalta, kuin on noiden kanalintujen suhteen, joita ei heilurin kulkemissa metsissä ole. heiluri näyttää kuitenkin tunnustavan, että metsissä (rääseiköissä) on hoitorästejä.

Näyttää myös siltä, että heiluri on hyvin herkkä vihermafian "informaatiolle"; kaikki kelpaa, mikä tukee hänen ajattelumalliansa, ja tämä ajatusmaailma näyttää olevan viheraivopesun tulosta.

Olen vuosia peräänkuuluttaa jatkuvan kasvatuksen mäntymetsiä, joihin voisi käydä tutustumassa. On tullut kyseltyä mm. metsäkeskuksen toimijoilta, että mennään tutustumaan jatkuvassa kasvatuksessa olevaan mäntymetsään. Eivät ole sellaista vielä löytäneet, vaikka valtaosin metsänpohjat soveltuvat ovat nimenomaan männylle sopivia.

Itse en tänä päivänä omalta osaltani en tee päätehakkuuta niin varhain, kuin mahdollista (ja suosituksetkin) ovat. Ja näitä suosituksia ohjaavat laskennassa käytettävät turhan korkeat korkokannat.

heiluri ottaa myös kantaa suometsien, ojikkojen, puun tuotantoon. Nyt on kovassa huudossa näiden metsien hävittämien ennallistamisen nimissä. On uskomatonta, että erityisesti YLE:n ohjelmissa tutkijoina esiintyvät henkilöt todistavat, kuinka suometsät kannattaa ennallistaa, että hiilidioksidipäästöt maaperästä loppuvat. Kukaan ei noista tukijoista näytä tietävän, että ennallistamisen seurauksena nämä alueet muuttuvat metaanilähteiksi, joka on n. 23 kertaa pahempi kasvihuonekaasu, kuin hiilidioksidi.

[heiluri]

Heiluri on tehnyt omat päätelmänsä ihan itse, meikäläisen metsäkouluajoistakin on jo sen verran aikaa ettei vihreä liikekkään vielä elämöinyt, mutta samat mielipiteet ja näkemys minulla oli jo silloin, eikä kummakaan kun sai seurata vierestä sitä muutosta mikä metsissä tapahtui.

Eikä se haavemmailmaa ole, metsäluonto tosiaankin oli toisenlaista, ja niitä minulle tärkeitä ristalintujakin ihan eri malliin kuin nykyään, nevat vielä sen verran ojimatta että rekkoakin oli paremmin kuin jossain Lapissa, ihan yleinen jokapaikanlintu sekin vielä silloin.

Mitä soiden metaaniin tulee niin sehän on ongelma vain myllätyillä soilla, niillä jotka olisi pitänyt jättää rauhaan.
Eikä soiden metaani sinänsä ole mikään ongelma, kaikki muu paksaaminen on, ja siihen lasketaan nyt tuo soiden metaanipäästö muka ongemana, ilman maailman holtitonta paksaamista siitä ei tarvitisi edes puhua.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[EIVA]

Empä ole metsämiesurani aikana vielä tavannut jatkuvalla kasvatuksella (harsintahakkuulla) aikaan saatua nuorta mäntymetsää, kuuskoita ja koivikoita kyllä, tosin ei niitäkään jatkuvan kasvatuksen keinoin joka paikkaan saa.
Männyn kasvualueet, karuimmat MT ja siitä köyhemmät kasvupaikat eivät sovellu kuuselle.
Jatkuvan kasvatuksen edellyttämä pien aukotus ja suurten puiden poisto tietää sitä että jäävän aukkoisen puuston alle ei tule männyntaimistoa vaan kaiken avoimen peittävä kuusentaimisto, taimistoa olisi riittävästi uudelle metsälle mutta kasvupaikan karuudesta johtuen kuusikko ei saavuta sadassakaan vuodessa normaalin tukkipuun mittoja vaan on läpipääsemätöntä tureikkoa.
Kyllä mäntymetsän aikaansaaminen edellyttää maapinnan rikkomista, siemenpuustoa tai kylvöä uudistuakseen.