takaaruokittavat mustruuti kiväärit

[nokinenä]

mitä kokemuksia porukalla on noista takaaruokittavista kivääreistä
esim. Berdan II

[Kuparinen]

Berdania on moni koettanut aiemmin, kukaan ei ole saanut kunnon käyntiä. Se on kyllä erikoista, asetta pidettiin aikanaan tarkkana. Omituista kyllä, alkuperäisten panosten käynti on aika hyvä, parempi kuin itseladattujen.

Sopivan luodin löytäminen oli vaikeaa. Iso ongelma oli myös hylsyjen saatavuudessa. Alkuperäinen hylsy on tosi ohut, kanta ja nallitila venyvät äkkiä pilalle, paineet karkaavat lukon raosta aika kajauksella, suunnilleen kolmannella latauskerralla.

Ruotsin läppälukkoisella pärjäsi kunnes 45-70 kaliberiset Trapdoorit tulivat "markkinoille", patruunahuolto on niille helppoa, kun kaikkea saa kaupasta.

[nokinenä]

Tuosta kuulsi sivusta tuo kilpa-ampuminen.
mielestäni on menty hieman väärään suuntaan kun mennään tuohon "välinekeinotteluun"
mielstäni koko homman idea on saada vanhat aseet viritettyä siten että ne toimivat sillä tarkkudella kuin ne alunperin on suunniteltu.
Ranskalaisilla asia on hoidettu hienosti. Siellä on eri sarjat eri aseille ja he ovat määritellet jokaisen sarjan millä aseella siinä voi ampua.
Harrastaja määrät heillä ovat niin suuret että voivat näin tehdä.
meillä tulisi järjestää homma siten että se on pyssykän omistajien tapaaminen ja siellä nähtäisi eri aseita ja voitaisi vaihtaa kokemuksia ja ampua iloisessa ei kilpailullisessa hengessä.
ampuiko veli Berdanilla paperivaippaluoteja.

[Kuparinen]

On se kumma kun tarkka-ampujapataljoonille jaetulla kiväärillä jossa tähtäimiäkin piisaa 2000 arsinaan (1400 m) asti, ei nykyään osu 100 m:n päähän pistoolitaulun mustaan...

Luoti- ja hylsyongelma ei ole mitenkään kilpailuun liittyvä, vaan kaikkeen harrastukseen.

Paperivaippaluotiakin olen koettanut, itse tehdyllä takomuotilla pötköjä ja sitten kaksi kierrosta vahattua Linen Bankia päälle. Paperivaippa ei pysy kyydissä kuin metrin, niin kai on tarkoituskin. Alkuperäinen luotikin on uraton, ilmeisesti paperoituna kalibroitu puristamalla.

Kohtalainen käynti kun vaan hylsyt kestäisivät, tämä luoti ei sovi kuin aluperäiseen ohutseinäiseen hylsyyn.

[nokinenä]

niinpä
ei viitsi alkuperäisen aseen patruunapesää kaavata se olisi noita rikollisia tekoja.

[nokinenä]

sammaa tautia ruttin remarissa.

[Kuparinen]

Ruotsalaisissa Remingtoneissa on useamman mallisia patruunapesiä ja rihlauksia, piippuja on muuteltu suustaladattavista ja kammiokivääreistä sekä viimeksi tehty uusilla spekseillä. Patruunapesien pituudessa on millikaupalla eroa yksilöiden välillä, samoin todellisessa poraus- ja isokaliberissa, useita sadasosia. On vain mitattava ja koetettava ladata sen mukaan.

Kyllä Berdaninkin patruunapesää voisi vähän avartaa, kuka sen mittaa ja esittää alkuperäiset speksit, kun niitä on monia erilaisia? Itse olen nähnyt Berdanin piipun johon alkuperäinen irtain luoti menee puoliväliin asti pudottamalla.

Muutamalla Berdan-ampujalla olen nähnyt sorvattuja kestohylsyjä, joissa on omatekoinen peräpäästä kavennetty luoti, hylsyn kaula on tosi paksu. Nallitila näkyi olevan haulikon isolle nallille.

Täytyisi siirtyä siihen ruotsalaisten suosimaan vanhaan tekniikkaan, jossa luoti ladataan erikseen rihloille, perään pannaan lyhennetty, ladattu ja lapulla suljettu hylsy. Berdanissa vain hankalaa, kun lukko on hidas irrottaa. Hommaa ei voi tehdä suoraan takaa kuin läppälukkoisessa ja Sharpsissa, luodinasettimesta pitäisi tehdä aika venkuran mallinen.

[nokinenä]

näinhän se noissa Remingtoneissa on sama pätee kaikkiin tuon ajan vehkeisii. lienee nuo valmistustoleranssit olleet silloin erilaiset kuin nykyisin.
Hylsy ongelma on ilmeisesti kaikissa tuon ajan vehkeissä. Näyttävät hylsyt olleen yläpäästä erittäin ohuita ja vaikka nyt sasikin hylsyn jostain aihiosta tehtyä niin riittävän ison luodin saaminenhylsyyn ei onnistu, tai onnistuu mutta patruuna ei mahdu patruunapesään.

Itse olen erään tussarin kanssa tehnyt siten että teen hylsystä 3 mm lyhemmän kuin alkuperäinen ja silloin siihen mene riittävän iso luoti eikä ahdista.

[Arisaka T-38]

Berdanilla ammuskeltiin viime kesänä. Hylsyt ampumuovasin 45-70 Govt hylsistä (tiedän,liian lyhyt ja liian pieni kantalaippa) kuulat pikkuisen ylikaliiberisia,mutta kevyempiä kuin alkuperäiset, siis .429/13g.vs. 410/23g. Tulokset: jumalaton pamaus paljon savua,osumat missä sattui. Sitten kun viritin latausta kovemmaksi, niin alkoivat osua jo 100 metriltä pistoolitauluun.
Tekee muuten puuhun osuessaan melko näyttävää jälkeä tuo lyijymurkula ammuttuna n. 400m/s
_________________
Raha ei ole raudassa hukassa

[Arisaka T-38]

Ja lisäkommenttina: Viimeisellä latauksella alkoivat ilmeisesti jo luodit sitten sulaa peräpäästä. Piippu lyijyttyi voimakkaasti ja tarkkuus taas samaa haulikkoluokkaa tuolle 100 metrille: Ensikesänä jatketaan kokeiluja
_________________
Raha ei ole raudassa hukassa

[nokinenä]

Alkuperäisen luodin mitatut tiedot

Latauspituus luodinhalkaisijapaperoitunakaulan ulkopuolella luodinhalkaisijakaulan sisältä luodinhalkaisijakaulan ulkopuolella luodin-pituus luodin paino paperinvahvuus ruuti-määrä
75.20 mm 10.97 mm 10.6 mm 10.7 mm 28.4 mm 370 grainia 0.7 mm 80 grainia



Alkuperäisen hylsyn tiedot

kaulan halkaisijaulkopuolelta Kaulan halkaisija sisäpuolelta Replika hylsysisämitta ammuttu
11.42 mm 10.80 mm 10.90 mm

Aseesta mitatut tiedot

Ase isokaliiberi patruunapesästä pikkukaliiberi patruunapesästä isokaliiberi piipun suusta pikkukaliiberi piipun suusta
Berdan II 11.24 mm 10.77 mm 11.19 mm 10.68 mm

Taulukosta näkyy että piippu on rakennettu siten että se supistuu piipunsuuta kohti ja oikea luodin halkaisija on määriteltävä patruunapesän suunnasta.

Luodin mitoitus

Luodin halkaisija pikkukaliiberin kokoinen eli 10.77 mm kaksi kerrosta paperia 0.6 mm loppu halkaisija 11.01 mm
kun hylsynkaulan sisämitta on 10.8 mm on kaula avarrettava ja puristettava mittaan 11.40 mm.
Tämä merkitsee sitä että luoti puristuu kaulassa olevalta osalta 0.21 mm.
Tästä seuraa se että luodista tulee Hil-tyyppinen kuten .22 luoti.
Luoti materiaalin on oltava pehmyt ( ilma-ase lyijy.) jotta kaulan supistus onnistuu ja ammuttaessa luoti laajenee tiivistyen piippuun.
Luoti on paras olla kuppiperäinen johon kierretyn paperin häntä voidaan painaa.
Valettu luoti voisi olla halkaisijaltaan 10.94 mm kuppiperäinen ilman rasvauria
Aseessa on 6 rihlaa ja harjan leveys 2.0 mm rihlauran leveys 4.4 mm ja harjan korkeus 0.27 mm .tässä on tilanne että paperi 0.07 mm joka oli alkuperäisessä patruunassa ja 10.7 mm luodinhalkaisija ei täytä rihlauraa. Ilmeisesti ajatus on ollut se että lataus on ollut niin kova että luoti tyssäytyessään täyttää rihlaurat siten että kaasut eivät karkaa.
Latauksessa on käytettävä vahakiekkoa jolloin ammuttaessa vahakiekko puristuu työntäen rasvan kaulan ja luodin välistä piippuun avaten kaulan ja näin paperi ei vaurioidu.
Saman tyyppinen asia oli näkyvissä alkuperäisessä luodissa jossa puristus oli pienentänyt halkaisijaa 0.1 mm
Tietysti on mahdollista tehdä Hil-tyyppinen luoti jonka etu osa on halkaisijaltaan 11.24 mm ja perä osalta 10.93 mm joka menee hylsyyn sisälle.
.
Lataus.

Latausta varten tarvitaan latausholkit muuten ei homma onnistu. Lisäksi on ilmeistä että tarvitaan kaulan avarrustuurna.
Tämä merkitsee sitä että ammutut hylsyt on hehkutettava kaulasta ja pituus on tarkastettava koska hylsyt venyvät ladattaessa.
Useimmissa aseissa tilanne on, että kertaalleen ammuttuihin hylsyihin menee sopiva luoti käsin painamalla sisään. Löytyy muutamia aseita joissa tilanne on toinen.
Eräs tällaisista on Berdan II. Hylsyyn ei kerta kaikkiaan saa menemään oikeankokoista luotia.
Berdan II'lle on saatavissa valmiit latausholkit
Kuitenkin hyvin harvoin on vanhoihin Kaliibereihin saatavissa valmiita latausholkkeja. Nykyisissä holkeissa on niippaustoiminta tehty siten että se ei sovi tai toimi kunnolla lyijyluodeille ja paperivaippaluodeille.
Paperivaippaluodeilla ja lyijyluodeilla luoti tulisi puristaa kevyesti noin 10 mm matkalta kiinni hylsyyn.
Luodin asetus holkki hiotaan mittaan jossa se juuri ja juuri kiristää luodin hylsyyn mutta ei purista sitä pienemmäksi.
Samoin nallinpoisto holkissa oleva kalibrointi kohta on hiottava oikean kokoiseksi jotta se ei kurista hylsyä nallia poistettaessa. Useissa tapauksissa hylsyn suuta on laajennettava ennen kuin luoti saadaan sisälle. Laajennus on tehtävä ennen nallitusta.
Berdan II'n kohdalla tilanne on että hylsyn kaula on laajennettava siten että luoti saadaan sisään. Tämän jälkeen asetetaan luoti oikeaan latauspituuteen. Kaulaosa puristetaan holkilla siihen mittaan että patruuna mahtuu patruunapesään.
Tässä tapauksessa on käytettävä vahakiekkoa luodin alla jolloin laukaisuhetkellä vaha avartaa hylsyn kaulan ja luoti ei muotoudu irrotessaan hylsystä.

Kaulan osalta puristettaessa luoti muotoutuu ja syntyy ns. HIIL- tyyppinen luoti vrt. .22.

Tässä olisi hieman jotain ja tätä meinaan kokeilla kun ilmat lämpenee.
Lyijyttäminen on rasva ongelma .
Paperi menee suikaleiksi ja niin pitää mennäkin jotta luoti pääsee laajenemaan

[Arisaka T-38]

Kiitoksia tyhjentävästä vastauksesta. Pitääpä kokeilla Ja tuo hylsypuoli pitää järjestellä uudelleen. No nuo 45-70 hylsät menee käyttää lyhennettynä tossa Gasser m1873 Montenegro revolverissa.
_________________
Raha ei ole raudassa hukassa

[nokinenä]

Berdanin replika hylsyjä saa ostettua vaikka tuolta Gannhilliltä haapavedeltä.
Sanoit tuossa että revoveivariisi saa tehtyä hylsyt 45 -70 'stä.
Esille tulee kuitenkin eräs ongelma. Hylsyn seinämä lyhennetyllä hylsyllä on paksu ja tämä tekee auttamattomasti sen ongelman että oikean kokoinen luoti ei mene hylsyyn . toinen vaihtoehto taas on sama kuin tuossa Berdanissa eli hylsy on avarrettava ja sitten supistettava ja luodista tulee .22 tyyppinen.
Siihen aseeseen voisi löytyä kyllä joku ravolverinkin hylsy jossa olisi ohuempi kaula olisiko 11 mm ranskalainen M1874 revolverin hylsy sopiva
siitä voisi saada ampumalla täysin sopivankin hylsyn.
Tai joku 45 long Colt.

[nokinenä]

No nuo 45-70 hylsät menee käyttää lyhennettynä tossa Gasser m1873 Montenegro revolverissa.
eli aseen hylsy on 11.2 x 36 R tai 11.3 Gasser

se 45 - 70 hylsy lienee hieman paksu eli sitä on hiottava.
kokeilepa itäblokin 763 hylsyjä niissä on ohuempi seinämä ja siitä lyhentämällä.

Patruuna on sama kuin Werdl M 1877 karabiinilla.
voisin jonkun lähettää jos saan osoitteesi.

[Arisaka T-38]

Kiitoksia taas tiedoista. Pitänee otella yhteyksiä tuonne GunHill:ille niistä Berdanin hylsistä. Ja Gasserin suhteen olit oikeassa, nuo Werndl-karbiinin patruunat siihen oikeasti kuuluisivatkin, ollut vain epätietoa sopivista hylsyaihioista. Kokeilin tuommosta 45-70 hylsää rullaan ja tutkiskelin itsemielessäni että siitä se voisi syntyä lyhentelemällä. Pistän sinulle sähköpostiosoitteeni YV:nä niin voimme keskustella asiasta paremmin.
_________________
Raha ei ole raudassa hukassa