Saadaanko peuraluvat käytettyä?

[Sawaho]

Olisi hyväksi ymmärtää pitää erillään seurojen sisäiset ongelmat ja metsästyksen yleinen vapauttaminen ja vastuun siirtäminen itse työn tekijöille eli metsästäjille. Oman metsästyshistoriani riitaisimmat ajat osuivat 1970-luvulle, kun hirvilupien määrä nousi noin viisinkertaiseksi Lounais-Suomessa. Lupabyrokratiassa ei tapahtunut mitään muutoksia, mutta siitä huolimatta keskinäisen riitelyn määrä nousi vähintäinkin samassa mitassa kuin luvat. Lähistöllä kahdesta seurasta riideltiin 8 pikkuseuraa ja vääntöä oli omassakin porukassa. Siihen riitti yksi sairaan kateinen tyyppi, joka ymmärsi kynsiään pureskellen lopulta poistua ns. takavasemmalle ja seura säilyi yhtenä.

On selvää, että näitä ongelmia tulee, tehtiinpä niin tai näin. Lupien vapautuksen myötä myös todellinen vastuu kasvaa ja muutamassa vuodessa epäilykset erilaisista lisäongelmista häviävät. Hallinnollinen valta on lopulta vain pelkkää byrokratiaa.
_________________
Etsi raittiin ilman rajaa, se on mennyt metsään..

[tuhola]

En ole ampunut valkohäntäpeuraa varmaan 15 vuoteen. Aikanaan jahtasin aika innokkaasti niitä vaikka peurakanta oli murto-osa nykyisestä. No mutta nyt tein pienen ruokintapaikan vähän villisika sivusilmässä ja peuroille aviomiespisteitä kerätäkseni (saisi emäntä ampua siitä peuran sitten). Kuutta peuraa siinä ruokinnalla kävi joka yö mutta eikö jumaliste satanut sitten kaikki paikat niin lunta täyteen että autolla ei toivoakaan päästä viemään ruokaa perille. Pyysin traktorimiehen auraamaan tien ruokinnalle niin sekään ei luonnannut kun niin paljon lumen taittamaa puuta tiellä. Eipä ole vastaavaa määrää ollut puissa lunta koskaan ennen kymmeniin vuosiin ainakaan. Siispä nyt ruokintaa pitää huoltaa hiihtämällä. Ei nuota peuroja kehtaa sinne ruuattakaan jättää. Niihin kiintyy ku niiden kuvia katselee.😅
_________________
Varoitus!!! Älä anna yläpuolella olevalle kommentille mitään painoarvoa.

[kivalo]

[kivalo]

[kivalo]

[kivalo]

[Nimrod]

Joskus aikanaan kävi niin, että meiltä meni melko paljon vuokramaita hirvihommista, kun yksi uusi toimija tuli ja vuokrasi maita ohi "perinteisten" seurojen. Alkusuhtautuminen tähän oli se, että vanhat ukot jo miettivät, että kuka lähtee istumaan lääninvankilaan, mutta näin jälkeenpäin ajateltuna homma oli loppujen lopuksi ihan hyvä, eli aloimme pitää parempaa huolta maanomistajista, emmekä enää ottaneet asioita itsestäänselvyyksinä. Eli kyllä näissä hommissa on sitä peiliinkatsomisen paikkaa aika monestikin.

[Sigamees]

[JokuUkko]

Suuri haaste on alueilla, joilla kaupungit levittyvät voimakkaasti. Monen seuran alue muuttuu toisesta reunasta pikkuhiljaa asuinlähiöksi ja ymmärtäähän sen, että paine koittaa saada uutta sieltä toisesta reunasta on kova, jottei omat harrastusmahdollisuudet lopu. No siellä toisella reunalla on tietty seuraava seura ja rajariita siitä väistämättä tulee...

Joissain tilanteissa kuihtuvan seuran aluerippeet ja jälkellä olevat jäsenet ovat suoraan yhdistyneet viereiseen seuraan. Mutta monestihan siinä on jo välit tulehtunu ennalta niin pahasti, että siinä vaiheessa, kun liityminen on ainoa järkevä vaihtoehto, se ei enää mahdollista kun on kustu toinen toistensa muroihin riittävän monta vuotta...

[Sigamees]

Se on juuri nii että 90% tapauksia olisi jo järkevää laittaa naapuriseurojen kanssa yhten ne jokaisen 1500-3000ha tilkut. Saataisin kunnolla metsästys ja riistanhoitokelpoinen alue, aktiivijäseniä ehkä vähän lisää, kulurakennetta järkevämmäksi ja yhdet kunnon peijaiset.
_________________
Running target!

[Nimrod]

[Sigamees]

[Nimrod]

Jep, se on kovaa hommaa, kun pitää joka vuosi myydä lihaa, että saa katettua käyttökuluja, jotka ovat ihan tolkuttomia suhteessa toiminnan mittakaavaan.

[JokuUkko]

Suurin ongelma siinä on se, että kummaskin seurassa on se 3-5 vanhan pierun (tai voi olla nuoriakin pieruja) johtoryhmä. Ja niillä on se oma mielipide. Siinä yhdistymiskaupassa sitte kummassakin johtoryhmässä aletaan miettii, et mitä oikeuksia ja etuja meille kuuluu jne. Jos vaikka toisella seuralla on mökki ja toisella on ampumarata, niin molemmat haluavat jotain etuuksia sillä verukkeella. Ku ainoa toimiva tapa olisi käytännössä perustaa uusi seura, jossa kaikki on yhteistä ja joka jäsenellä on samat oikeudet. Seuralle valitaan uusi puheenjohtaja ja hallitus ja siitä sitte edetään. Muutoin tuossa on vaan riitaa ja kyräilyä tiedossa...

[Nimrod]