Hirvijahti 2016

[heiluri]

Onnittelut täältäkin .
Hyvin on natsannut,monila menee vuosiakin ensimmäiseen kaatoon.
_________________
Kertalaakiyhdistys

[hellokitty]

Ensimäisen muistaa aina. Mut loppuja ei millään.mikähä siinäki on..

[springfield]

Viime viikonloppuna pääsin sonnin ja vasan ampumaan, nyt enää yksi vasanlupa jäljellä.
Itse ampunut nyt 22hirveä ja edelleen muistan kaikki kaadot yllättävänkin yksityiskohtaisesti.

[9.3x622]

Minäkin muistan kaikki kaadot, kun niitä on niin vähän. 12 kaatoa, 14 laukausta käytetty kaadettuihin elukoihin ja kaksi on mennyt kirkkaasti ohi.
_________________
Polku on kulkijaansa viisaampi. !&%¤# määrä on vakio.

[Tusee]

Numero 21. tuli lauantaina, suurimman osan muistaa mutta jokusen joutu kattomaan mappi Ö:stä, paukkuja noihin mennytkin sitte millon enempi ja joskus vähän vähempi, sitten yksi tyylipuhdas pummi ja yksi nätti mahapaukku, tekevälle sattuu...
_________________
Kyllähän tää viheltämällä hirveltä pois tulee, jos ei tänään niin sitten huomenna...

[Peto]

[9.3x622]

[siru8]

[hellokitty]

Parhaana syksynä tuli tais tulla lähemmäs kolomisen kymmentä kaatoa.ja vuosien kertyessä,kaikkea siltä väliltä..silloin käytiin vielä talkoissaki naapureille. Nykyste vähemmän..

Satku on rikki reilusti mutta,mitään kappalelukua ole,oikeestaan,koskaan,pitäny..eikä tuo,enää niin,kiinostakkaa.
Tarpeeksi kun,jotai,pyytää ni siihen jotenkin turtuu..näin ainaki itsellä..

[hellokitty]

Joo ja sori typot...tää uus luuri on syvältä..osaa vielä oikeen käyttää.

[iivariiso]

Ensimmäinen on jäänyt hyvin mieleen ja erikoisimmat tilanteet. Tämän syksyn sonni jää varmasti mieleen. Ei niinkään sarvien takia( toki 17 piikkiset seinältä erottaa)vaan se urakka kun raahattiin hirvi pois keskeltä ei mitään. Ammuin sitä noin klo 11 päivällä. Saatiin peräkärrylle klo23. Roikkumassa oli 00:30. Mies oli niin helvetin puhki tuon päivän jälkeen.

[hellokitty]

Toi on totta et parhaat jää mieleen..itselle jäänyt ehkä sellainen kun aikoinaan koitin ottaa 458 ominaisuuksia esille..huonosti ammuttu laukaus teki niin pahaa jälkeä et johtaja kielsi enään koskaan moista tykkiä metsään tuotavaksi.

Silloin päätin et aseesta en luovu monestakaa syystä joten aloin ampuu vain hieman eri paikkaan ja eipä ole sen jälkeen kyl purnannu yhtään

Vaan kaikki hyvä loppuu aikanaan..kesäloma on,nyt kulutettu ja,on,aika alkaa pakkailee autoa lähtökuntoon..

[Ollari]

[EIVA]

Ensimmäinen ja viimeinen hirvi on muistissa. Ensimmäinen siitä syystä että hirven lihoja ei saatu talteen. Olin vajaa kaksikymppinen pojankossi, hirvenmetsällä ensimmäistä syksyä vaikka pienriistaa olin metsästänyt jo vuosikausia mutta hirvijahdissa ensimmäistä päivää, kun koiranhaukussa tiheässä kuusentaimistossa eteeni tuli kaksi samanlaista 2+2 piikkistä urosta, ammuin toista joka putosi heti mutta nousi heti pystyyn ja syöksyi tiheään kuusitaimikkoon jolloin ammuin uudestaan. Ilmoitin LA-puhelimella metsästyksenjohtajalle että ammuin 4 piikkistä urosta joka kaatui mutta jatkoi matkaa toisen paenneen uroksen suuntaan. Usean kilometrin päässä todettiin että koiranhaukussa on juuri sellainen hirvi jota olin ampunut, epäilivät että haukussa ei olisi ollutkaan kuin yksi hirvi. Metsästyksenjohtaja ja muutama vanhempi hirvimies kävi ampumapaikalla tutkiskelemassa ampumapaikkaa ja kun ampumapaikalta ei löytynyt verta eikä karvojakaan totesivat että on voinut vähän säkään hipaista, etumaaston tiheä kuusikko jäi kokonaan
tutkimatta.
Seuraavana syksynä tuttu jänismies kertoi löytäneensä kyseiseltä
paikalta hirvenkallon jossa oli ollut 2 piikkiä puolellaan, kävin paikalla ja totesin että ampumapaikalta hirvi oli juossut korkeintaan 40 metriä
tuupertunut tiheään kuusipuskaan joten ensimmäinen hirveni jäi ketuille.
Kaadettujen hirvieni lukumäärä meni kolmenumeroiseksi jo viimevuosisadan puolella, kaatoja on tullut vuosittain 1 - 13, jokunen nolla vuosiakin joukkoon mahtuu, tosin ei monta.
Ikäni olen pyrkinyt olemaan ampumatilanteessa huolellinen ja ampumaan varmoihin paikkoihin, enkä ammu paikkolaukausta jos tunnen että osuma
on tähtäinkuvan mukaa siinä mihin olen sen tarkoittanutkin, varsinaisten
kaatolaukausten määrä on jossain 1.1-1.2 laukausta/hirvi välillä.

[ioni]

Olen kahdesti lähtenyt väärälle jäljelle ampumisen jälkeen. Siis verijäljestä erkaantuneelle ehjän elukan jäljelle. Kummallakin kerralla sama valkomusta karvasankari meni muitta mutkitta muutaman kymmenen metrin päähän kaatuneen eläimen luo ja pelasti päivän. Olisin varmaankin etsinyt ennen pitkää myös siitä, mistä kaato lopulta löytyi, mutta entäpä jos en olisikaan... Tänä syksynä sama koira meni taas suoraan kaadolle aivan eri suuntaan kuin mihin hirvi mielestäni osuman jälkeen hoiperteli tiheässä kuusipuskassa. Tällä kertaa en ehtinyt pöljäillä väärästä paikasta etsimisen kanssa. Sanomattakin lienee selvää, että ko. koira on pysyvästi kaverilistallani kaikkine herkkuetuineen (omistajan salliessa tietysti).