| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
Jalluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Kes 2009
Viestejä: 1297
|
 Lähetetty: 23.10.2024 23:14 Viestin aihe: |
 |
|
| Patruuna kirjoitti: | | Jalluri kirjoitti: | Jos vaikka 5 näätää ja 5 kettua pyytää joltain alueelta niin eipä siitä taida kanatarha sillä tulla. Ja tuokin määrä on rajusti yläkanttiin mitä niitä tuolla meidänkään perällä pyydetään. Siellä taida olla enää yhtään ketunpyytäjää hengissä.
Silti lintuja on vuodesta riippuen ihan samalla tavalla kuin muuallakin. |
Ai, olen käsittänyt ettei siellä näy metsoja parvissa tai ole 100-200 teeren parvia. Täällä niitä kuitenkin joskus näkyy. Ja onhan tässä joku metsopoikua ollut jopa tänä syksynä.
Seuran alueelle muutti toinen ketunpyyntiporukka joku aika sitte. Vaan kyllähän nuita silti riittää. Meillä meni muistaakseni kerran samaan loukkuun 6-7 näätää talvella. Oli vielä se lyhyt kausi. Eka vuosia kun pyydettiin. Nykyään ollut vähän laiskempaa mutta saatiin me viime talvena kuitenkin joitain. |
Eipä siellä nyt ole näkynyt mitään parvia sielläkään eikä mettoja senkään vertaa.
Kyllä nytkin enimmät metto havannoit tuli tuolta meidän suunnalta missä ei kukaan virittele mitään loukkuja.
Taisi näkyä yhellä reissulla yhtä monta mettoa mitä koko eteläpuolen retkillä on näkynyt yhteensä melkein koko kaudella metässä. 
Ja vielä parivuotta sitten oli parikin eri 60 teeren parvea parin kilometrin etäisyydellä toisistaan ja pikkuporukoita siihen päälle vielä useita ihan tuossa muutaman kilometrin päästä mökin ovelta seuran alueella.
Vaan mitäpä näistä vänkäämään.
Meikäläinen pyytää lintuja ja muut saa pyytä mitä kukin haluaa. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
Patruuna
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3261
Paikkakunta: Koillismaa
|
| Lähetetty: 23.10.2024 23:48 Viestin aihe: |
|
|
Kysyinkin onko näkynyt parvia? Täällä kuitenkin näkyy aina silloin tällöin. Harvemmin katovuosina tai kun kotkia ja kanahaukkoja on enemmän kuin kanalintuja. Viime vuonna oli aika heikkoa mutta löytyi 3-4 linnun pikku parvia jo silloin. Teeriä täällä taitaa kuitenkin olla enemmän. Johtuuko sitten petopyynnistä vai maastoista, vaikea sanoa. Maastot täällä ei kyllä monin paikoin kummoiset ole kun metsät on hakattu lähes täysin ja loput suota. Aika monella reissulla olet maastoja kironnut  No seuran alueella ne parhaat alueet kyllä onkin. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Tönöttäjä
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2011
Viestejä: 2882
Paikkakunta: K-S
|
| Lähetetty: 24.10.2024 04:53 Viestin aihe: |
|
|
| Horst kirjoitti: | | Tönöttäjä kirjoitti: | Meinaakko Horst tosiaan että pazkan mukana ei sitten jauhinkivet tule hienona mujuna pihalle?
Miks ne syö uusia kiviä joka päivä? talveksi jalkapallon kokoinen kivipiiras?
Talvella sitten havutupot sulaa kirjaimellisesti "ihan kaikessa" rauhassa ja keväällä sitten pihkatappina pihalle?
Kaikkee sitä täällä saa nykyään lukea.
Mulle on ihan sama vaikka kasetilla vie porukka sorroo tipuille..
|
Ne ei todellakaan syö uusia kiviä joka päivä milloinkaan. Mistä luulet niiden talvella kiviä saavan syötäväksi? Ei mistään. Jos joku juurakko jossakin on, niin siinä on 120cm lunta päällä. Ravinto, energiankulutus ja aineenvaihdunta sydäntalvella on eri asia kuin sulanmaan aikana. |
Meillä päin ainakin on talvikiepit ollut auraamattomilla mettäautoteillä ja soramontuilla. Missäs teillä on ollut kiepit?
Aineenvaihdunta? Kyllä noissa kuopissa on ollut järjestään "tumppikupit".
_________________
https://www.youtube.com/watch?v=A5RgSgQ6BUU |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Tönöttäjä
Kanta-asiakas
Liittynyt: 05 Elo 2011
Viestejä: 2882
Paikkakunta: K-S
|
| Lähetetty: 24.10.2024 04:56 Viestin aihe: |
|
|
| Jalluri kirjoitti: | Jos vaikka 5 näätää ja 5 kettua pyytää joltain alueelta niin eipä siitä taida kanatarha sillä tulla. Ja tuokin määrä on rajusti yläkanttiin mitä niitä tuolla meidänkään perällä pyydetään. Siellä taida olla enää yhtään ketunpyytäjää hengissä.
Silti lintuja on vuodesta riippuen ihan samalla tavalla kuin muuallakin. |
Lisätään vielä muutamat koukkunokat niin sitten alkaa näkymään.
_________________
https://www.youtube.com/watch?v=A5RgSgQ6BUU |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Hanzzi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 18 Mar 2005
Viestejä: 826
Paikkakunta: Oulu
|
| Lähetetty: 24.10.2024 07:09 Viestin aihe: |
|
|
| Tönöttäjä kirjoitti: | | Hanzzi kirjoitti: | | Nilsiän kvartsiitti on erittäin puhdasta kvartsia eli melkein 100% piitä ja happea. Mitään myrkkyjä siinä ei ole. Enkä usko että murskaimistakaan irtoaa kovin paljon ainesta tavaran sekaan. Että turvallista on kylvää luontoon, sieltä se on peräisinkin. Se että onko siinä mitään järkeä onkin jo toinen juttu. Mutta saapihan sitä kokeilla, parempi varmasti kuin kauralla oleva haukan ruokinta-automaatti normi talvena. |
On se varmaan puhdasta luonnossa mutta entäs sitten kun se menee murskainten,kuljettimien yms. läpi niin mikähän mahtaa olla se puhtaus sitten?
Minkähän takia kiuaskivetkin pitää pestä?
|
Pesu tehdään kivipölyn takia. Se on hengitettynä haitallista, niinkuin asbestikin, joka on neulamainen mineraali. Mutta voi siellä kovametallin palakin olla, en väitä vastaan. Senkin haitallisuudesta voi sitten olla montaa mieltä.
Eli edelleen voi turvallisin mielin kantaa kvartsiittia luontoon. Siellä se peseytyykin luonnostaan |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Jalluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Kes 2009
Viestejä: 1297
|
| Lähetetty: 24.10.2024 09:06 Viestin aihe: |
|
|
| Patruuna kirjoitti: | | Kysyinkin onko näkynyt parvia? Täällä kuitenkin näkyy aina silloin tällöin. Harvemmin katovuosina tai kun kotkia ja kanahaukkoja on enemmän kuin kanalintuja. Viime vuonna oli aika heikkoa mutta löytyi 3-4 linnun pikku parvia jo silloin. Teeriä täällä taitaa kuitenkin olla enemmän. Johtuuko sitten petopyynnistä vai maastoista, vaikea sanoa. Maastot täällä ei kyllä monin paikoin kummoiset ole kun metsät on hakattu lähes täysin ja loput suota. Aika monella reissulla olet maastoja kironnut No seuran alueella ne parhaat alueet kyllä onkin. |
.
Eipä ole 3 meton porukoita isompia parvia sattunut kohalle. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Horst
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 342
|
| Lähetetty: 24.10.2024 09:32 Viestin aihe: |
|
|
| Tönöttäjä kirjoitti: | | Horst kirjoitti: | | Tönöttäjä kirjoitti: | Meinaakko Horst tosiaan että pazkan mukana ei sitten jauhinkivet tule hienona mujuna pihalle?
Miks ne syö uusia kiviä joka päivä? talveksi jalkapallon kokoinen kivipiiras?
Talvella sitten havutupot sulaa kirjaimellisesti "ihan kaikessa" rauhassa ja keväällä sitten pihkatappina pihalle?
Kaikkee sitä täällä saa nykyään lukea.
Mulle on ihan sama vaikka kasetilla vie porukka sorroo tipuille..
|
Ne ei todellakaan syö uusia kiviä joka päivä milloinkaan. Mistä luulet niiden talvella kiviä saavan syötäväksi? Ei mistään. Jos joku juurakko jossakin on, niin siinä on 120cm lunta päällä. Ravinto, energiankulutus ja aineenvaihdunta sydäntalvella on eri asia kuin sulanmaan aikana. |
Meillä päin ainakin on talvikiepit ollut auraamattomilla mettäautoteillä ja soramontuilla. Missäs teillä on ollut kiepit?
Aineenvaihdunta? Kyllä noissa kuopissa on ollut järjestään "tumppikupit". |
Kiepit on milloin missäkin. Rämeällä, suolla, aukealla, lammen jäällä, tiellä tms. En nyt ihan ymmärtänyt miten tämä liittyy kiviin vai meinaatko että ne siksi menee kieppiin soramontulle, että voivat samalla syödä kiviä sieltä metrisen hangen alta? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Horst
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 342
|
| Lähetetty: 24.10.2024 09:56 Viestin aihe: |
|
|
| Patruuna kirjoitti: | | Horst kirjoitti: | | Patruuna kirjoitti: | | Horst kirjoitti: | | Patruuna kirjoitti: | | Horst kirjoitti: | | Tönöttäjä kirjoitti: | Meinaakko Horst tosiaan että pazkan mukana ei sitten jauhinkivet tule hienona mujuna pihalle?
Miks ne syö uusia kiviä joka päivä? talveksi jalkapallon kokoinen kivipiiras?
Talvella sitten havutupot sulaa kirjaimellisesti "ihan kaikessa" rauhassa ja keväällä sitten pihkatappina pihalle?
Kaikkee sitä täällä saa nykyään lukea.
Mulle on ihan sama vaikka kasetilla vie porukka sorroo tipuille..
|
Ne ei todellakaan syö uusia kiviä joka päivä milloinkaan. Mistä luulet niiden talvella kiviä saavan syötäväksi? Ei mistään. Jos joku juurakko jossakin on, niin siinä on 120cm lunta päällä. Ravinto, energiankulutus ja aineenvaihdunta sydäntalvella on eri asia kuin sulanmaan aikana. |
Höpö höpö. Taas mutua. Menkää sinne maastoon ihmetteleen sitä luontoa. Iso juurakko keskellä mäntykängasta niin se vaan pysyy lumettomana läpi talven. Ja juuri niiden ympärillä metson kiertää. Niitä paikkoja vaan on kovin harvassa nykyään ainakin meillä päin.
Ei tarvi kummoisen näköinen olla niin heti käyvät katsomassa ja tuo oli vasta helmikuun alkua. Tuolla kankaalla oli muutama juurakko ja molemmissa oli käynyt. Selvästi käynyt vaan tarkistamassa kun jäkiä oli vaan pienellä alueella.
 |
Pysyy sulana jos pysyy, riippuu myös lumimäärästä. Vastaavan kuvan voi saada jossa on 300 juurakkoa vieri vieressä ja kaikki lumen peitossa eikä yhtään linnun jälkeä. Joka tapauksessa sulana pysyviä juurakoita tai ylipäänsä juurakoita voi olla niin vähän monilla runsaslumisilla alueilla, että niillä ei ole lintujen kivien saantiin edes promillen merkitystä. Siltikin linnut siellä elelevät. Älä käsitä patruuna väärin, voit hyvin viedä niitä kiviä ja en pidä edes ihmeenä jos saisit jonkun linnun niitä syömään. Eikä siitä varmasti haittaa ole, mutta en usko että lintujen selviytymisen kannalta sillä on pienessä saati isommassa kuvassa merkitystä. Ja kuten varmaan olette huomanneet, metsäteitä aurataan hakkuiden takia myös talvella, monesti vielä siten että sora saattaa paistaa paikoitellen pitkästikin, mutta linnut ei tuota mahdollisuutta hyödynnä yleensä juuri lainkaan. |
No sinullakin tuo on vaan täysin mutuilua. Voit olla myös täysin väärässä Tietysti linnut tai osa selviää joka talvi. Muutenhan ne olisivat kaikki kuolleet sukupuuttoon. Sekin on fakta että syystä tai toisesta vaikeinta talvina tulee linnuilla joukkokuolemia jolloin iso osa saattaa kuolla. Pärjäisivätkö paremmin jos kiviä olisi saatavilla ja pystyisivät hyödyntämään ruuan tehokkaammin? Et varmasti tiedä tähän vastausta enkä kyllä itsekkään. Tai onnistyisivatko pesinnät paremmin jos akkalinnut selviäisi talvesta paremmissa voimissa?
Joku kuitenkin saanut kiviä viemällä hyviä tuloksia niin en viitsi sanoa humpuukiksi kun ei ole mitään kokemusta asiasta. Kyllä ne soratiet on pakkastalvina jään peitossa meillä päin. |
Jos havainnot on mutuilua, niin sitten on. Mutta havaintoja yhtä kaikki ne on myös sinullakin. Se miten nuo mutu-tutkijan tulokset on todennettu tai mitattu kiinnostaisi kyllä. Jos kivien kantamisen jälkeen tuntuu tai näyttää siltä, että linnut selvisi talvesta paremmin, niin mistä sen tietää että johtui juuri siitä että saivat kiviä? On niin monta muutakin asiaa mitkä vaikuttaa rinnalla. Jos joku tuota ihan oikeasti alkaisi tutkia, niin ei olisi ihan parin talven helppo ja halpa homma. |
Kyllä, mutua myös minulla. Mutta ei ole tapana tyrmätä jotain asiaa heti suoriltaan jos en asiasta mitään tiedä. Muistan sen jutun pääkohdat mutta en tarkemmin. Enkä muista oliko se vanhassa metsästäjälehdessä, metsästys ja kalastus vai ihan netistä kaivettu juttu. Miksi tyrmäisin asian suorilta kun ukko oli kuitenkin vuosia asiaa tutkinut ja tullut tiettyyn päätelmään. Sehän oli punninnut kaikki metsot ja aukonut kivipiiraat. Mitä isompi ja parempikuntoisempi lintu niin sitä paremmat kivet sillä oli. Vuosien saatossa oli ilmeisesti huomannut, että alueen metsokanta on noussut. Sehän taisi laittaa ne kivet kuusten alle jos oikein muistan. |
Ei tyrmätä, mutta todellisia hyötyjä voi aina kyseenalaistaa. Jos ajatellaan, että on suht vähäluminen talvi, jolloin linnuilla olisi luonnostaan jonkinlainen mahdollisuus löytää jauhinkiviä, mutta lumitilanteesta ja kieppiin pääsyn vaikeuksista
johtuen niiden energiankulutus olisi tällöin kovempi vs normaali runsasluminen pakkastalvi olemattomilla kivien saanti mahdollisuuksilla. Näin ollen väittäisin että tuo jälkimmäinen vaihtoehto on se parempi ja johon evoluutio on kanalinnut aikoinaan ohjannut energiankulutuksen optimoinnin ja ravinnon käytön suhteen. Lisäksi kannanvaihtelu on sen verran säännöllistä, että mikään yksittäinen tekijä ei voi olla siinä vaikuttamassa juuri ollenkaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3261
Paikkakunta: Koillismaa
|
| Lähetetty: 24.10.2024 11:14 Viestin aihe: |
|
|
Itsekkin ajatellut aina tuollain että kanalinnut selviää paremmin kovasta pakkastalvesta kuin lauhemmasta talvesta. Jopa hyötyvät kun kanahaukkoja luultavasti kuolee talven aikana enemmän kuin lauhan talven aukana. Mutta nyt taidan vaihtaa kantaa. Lintukanta nousi melko vauhdilla kun oli useampi suht normaali talvi. Ei vesisateita, mutta ei myöskään kovia pakkasjaksoja. Viime talvena ajattelin että nyt on hyvä talvi kun oli lunta ja pitkiä pakkasjaksoja että haukat jäätyy oksaan kiinni. No eipä mennytkään niin. Sen ainakin tietää että vesisadetalvet ovat myrkkyä, mutta niin taitaa olla myös kovat pakkastalvet ja pitkät talvet. Nythän talvi kesti toukokuulle (lumet suli joskus toukokuun puolen välin aikoihin) ja
talvi alkoi aikaisin. Lumi tuli tapiskan puolella lokakuun alkupuolen paikkeilla eikä sen jälkeen sulanut pois. Silloin alkoi se pitkä pakkasjakso kun kaikki vesistöt jäätyivät lokakuun aikana.
Sellainen huomio vielä että viime vuonna satoi vettä koko ajan sinne lokakuun alkupuolen tienoille josta se yhdessä yössä pyöräytti pakkaselle ja ne pakkaset eivät enää loppuneet. Kattelin tuossa kuvia viime vuodelta niin ei se maa ehtinyt kuivahtaa. Liekkö mitään merkitystä kiviasiaan. Sulan aikaan tietysti saivat kiviä sorateiltä, mutta sitten myöhemmin kun joutuvat juurakoita koluamaan niin liekkö ollut normaalia enemmän ongelmaa. Ei ehkä kuitenkaan merkitystä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Horst
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 342
|
| Lähetetty: 24.10.2024 11:42 Viestin aihe: |
|
|
| Patruuna kirjoitti: | Itsekkin ajatellut aina tuollain että kanalinnut selviää paremmin kovasta pakkastalvesta kuin lauhemmasta talvesta. Jopa hyötyvät kun kanahaukkoja luultavasti kuolee talven aikana enemmän kuin lauhan talven aukana. Mutta nyt taidan vaihtaa kantaa. Lintukanta nousi melko vauhdilla kun oli useampi suht normaali talvi. Ei vesisateita, mutta ei myöskään kovia pakkasjaksoja. Viime talvena ajattelin että nyt on hyvä talvi kun oli lunta ja pitkiä pakkasjaksoja että haukat jäätyy oksaan kiinni. No eipä mennytkään niin. Sen ainakin tietää että vesisadetalvet ovat myrkkyä, mutta niin taitaa olla myös kovat pakkastalvet ja pitkät talvet. Nythän talvi kesti toukokuulle (lumet suli joskus toukokuun puolen välin aikoihin) ja
talvi alkoi aikaisin. Lumi tuli tapiskan puolella lokakuun alkupuolen paikkeilla eikä sen jälkeen sulanut pois. Silloin alkoi se pitkä pakkasjakso kun kaikki vesistöt jäätyivät lokakuun aikana. |
Joo, mutta kannattaa muistaa että tässä on ollut useampi hyvä lintuvuosi peräjälkeen eli kanta oli vuosia kovassa nousussa ja oli ainakin etelälappi-koillismaa akselilla huipussa 1-2 syksyä sitten. Jotakin aluekohtaisia pieniä eroja voi olla suuntaan tai toiseen. Mutta väistämättä tuon nousun jälkeen alkaa lasku aina. Viime syksy oli lumentulon suhteen etelää lukuunottamatta mielestäni sellainen kuin sen kuuluu ollakin ja tuollaisia syksyt oli monesti ennen. Tyypillistä oli myös että toukokuulla ajettiin ennen kelkoilla, vähäluminen tai lumeton toukokuun alku oli poikkeus. Ravinnonkäyttöön linnuilla syksy aikaan vaikuttaa yleensä muu kuin lumen määrä. Esim. metso alkaa lokakuulla siirtyä havuravintoon riippumatta siitä onko lunta vai ei. Kieppiinkin pääsivät jo alkutalvesta lumen puolesta vaikka marraskuun alussa sitä lunta oli monin paikoin vasta senttejä. Satoi kuitenkin melko pian lisää. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Ramiwolf
Kanta-asiakas
Liittynyt: 26 Jou 2017
Viestejä: 2551
Paikkakunta: Etelä-Suomi
|
| Lähetetty: 24.10.2024 12:07 Viestin aihe: |
|
|
Tuntuisi jotenkin aika erikoiselta, että kanalintujen ruuan mukana kulkisi kovinkaan paljoa "toimivan" kokoisia jauhinkiviä ruuan mukana ja ulosteeseen.
Varmaan sitä pienenpää ja kevyempää kiveä kylläkin.
Mitä kovempia nuo jauhinkivet ovat, sen pitempi ikäisiä ja parempiahan ne ovat.
Eiköhän tuonkin asian myös linnut tajua, kun ikää ja kokemusta kertyy. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3261
Paikkakunta: Koillismaa
|
| Lähetetty: 24.10.2024 12:25 Viestin aihe: |
|
|
| Horst kirjoitti: | | Patruuna kirjoitti: | Itsekkin ajatellut aina tuollain että kanalinnut selviää paremmin kovasta pakkastalvesta kuin lauhemmasta talvesta. Jopa hyötyvät kun kanahaukkoja luultavasti kuolee talven aikana enemmän kuin lauhan talven aukana. Mutta nyt taidan vaihtaa kantaa. Lintukanta nousi melko vauhdilla kun oli useampi suht normaali talvi. Ei vesisateita, mutta ei myöskään kovia pakkasjaksoja. Viime talvena ajattelin että nyt on hyvä talvi kun oli lunta ja pitkiä pakkasjaksoja että haukat jäätyy oksaan kiinni. No eipä mennytkään niin. Sen ainakin tietää että vesisadetalvet ovat myrkkyä, mutta niin taitaa olla myös kovat pakkastalvet ja pitkät talvet. Nythän talvi kesti toukokuulle (lumet suli joskus toukokuun puolen välin aikoihin) ja
talvi alkoi aikaisin. Lumi tuli tapiskan puolella lokakuun alkupuolen paikkeilla eikä sen jälkeen sulanut pois. Silloin alkoi se pitkä pakkasjakso kun kaikki vesistöt jäätyivät lokakuun aikana. |
Joo, mutta kannattaa muistaa että tässä on ollut useampi hyvä lintuvuosi peräjälkeen eli kanta oli vuosia kovassa nousussa ja oli ainakin etelälappi-koillismaa akselilla huipussa 1-2 syksyä sitten. Jotakin aluekohtaisia pieniä eroja voi olla suuntaan tai toiseen. Mutta väistämättä tuon nousun jälkeen alkaa lasku aina. Viime syksy oli lumentulon suhteen etelää lukuunottamatta mielestäni sellainen kuin sen kuuluu ollakin ja tuollaisia syksyt oli monesti ennen. Tyypillistä oli myös että toukokuulla ajettiin ennen kelkoilla, vähäluminen tai lumeton toukokuun alku oli poikkeus. Ravinnonkäyttöön linnuilla syksy aikaan vaikuttaa yleensä muu kuin lumen määrä. Esim. metso alkaa lokakuulla siirtyä havuravintoon riippumatta siitä onko lunta vai ei. Kieppiinkin pääsivät jo alkutalvesta lumen puolesta vaikka marraskuun alussa sitä lunta oli monin paikoin vasta senttejä. Satoi kuitenkin melko pian lisää. |
Kyllä. Vaan täytyyhän sille jokin selkeä syy olla miksi yhtenä talvena kanta romahtaa niin paljon. Täällä lintumäärät oli huipussaan noin 4 vuotta sitten. Teerillä ollut sen jälkeen laskua ja metsoilla isompaa. Siellä kuitenkin monen ikäistä lintua kuollut kerralla. Syystä tai toisesta talvi oli liian rankka. Voihan se jokin tautikin olla, mutta miksi se tässä vaiheessa iskisi. Sehän oli lokakuusta eteenpäin 2kk lumetonta pakkasjaksoa. Liekkö kuluttanut lintuja liikaa pitkää talvea ajatellen kun eivät kieppiin päässeet. Voihan näitä arvailla vaan vastausta ei varmaan saada. Kuitenkin sille aina jokin syy on miksi lintuja kuolee kerralla paljon. Viimeksi oli aivan selkeä syy. Nyt ei läheskään niin paha tilanne ole. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Patruuna
Kanta-asiakas
Liittynyt: 14 Mar 2022
Viestejä: 3261
Paikkakunta: Koillismaa
|
| Lähetetty: 24.10.2024 12:30 Viestin aihe: |
|
|
| Ramiwolf kirjoitti: | Tuntuisi jotenkin aika erikoiselta, että kanalintujen ruuan mukana kulkisi kovinkaan paljoa "toimivan" kokoisia jauhinkiviä ruuan mukana ja ulosteeseen.
Varmaan sitä pienenpää ja kevyempää kiveä kylläkin.
Mitä kovempia nuo jauhinkivet ovat, sen pitempi ikäisiä ja parempiahan ne ovat.
Eiköhän tuonkin asian myös linnut tajua, kun ikää ja kokemusta kertyy. |
Kyllä, siksihän ne suosivat tietynlaisia. Talvella varmaan joutuvat tinkimään laadussa minkä voisi kuvitella vaikuttavan linnun terveyteen. Sehän on tiedossa että talvi on monille eläimille rankkaa aikaa. Niin myös linnuille. Osa kuolee aina vaikka olisi helppo talvi. Luultavasti aika pienestä asioista kyse. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
heiluri
Kanta-asiakas
Liittynyt: 20 Mar 2006
Viestejä: 35506
|
| Lähetetty: 24.10.2024 12:58 Viestin aihe: |
|
|
| Patruuna kirjoitti: | | heiluri kirjoitti: | | No mitäpä itte tekisit? |
Näädän ja minkin loukkuja parhaille alueille kymmenittäin, kettuja voi pyytää naruilla ja tee vaikka niitä kiviautomaatteja testiin jos saisit samanlaisia tuloksia kuin se äijä lehdessä.
Luulenpa että paljon enemmän hyötyä kuin täällä valittaa joka vuosi samoista asioista. |
Minkkejä ei juuri ole ja näätä ja kettumiehet melkein tappelevat jäljistä, samoin supiukot, kivien tarjoamista en pidä yhtään tarpeellisena, on ne parjänneet ilmanikin, jopa silloin kun kannat olivat kymmenkertaiset eikä tiestöä ollut.
_________________
Kertalaakiyhdistys |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Horst
Kanta-asiakas
Liittynyt: 15 Lok 2009
Viestejä: 342
|
| Lähetetty: 24.10.2024 13:06 Viestin aihe: |
|
|
| Patruuna kirjoitti: | | Horst kirjoitti: | | Patruuna kirjoitti: | Itsekkin ajatellut aina tuollain että kanalinnut selviää paremmin kovasta pakkastalvesta kuin lauhemmasta talvesta. Jopa hyötyvät kun kanahaukkoja luultavasti kuolee talven aikana enemmän kuin lauhan talven aukana. Mutta nyt taidan vaihtaa kantaa. Lintukanta nousi melko vauhdilla kun oli useampi suht normaali talvi. Ei vesisateita, mutta ei myöskään kovia pakkasjaksoja. Viime talvena ajattelin että nyt on hyvä talvi kun oli lunta ja pitkiä pakkasjaksoja että haukat jäätyy oksaan kiinni. No eipä mennytkään niin. Sen ainakin tietää että vesisadetalvet ovat myrkkyä, mutta niin taitaa olla myös kovat pakkastalvet ja pitkät talvet. Nythän talvi kesti toukokuulle (lumet suli joskus toukokuun puolen välin aikoihin) ja
talvi alkoi aikaisin. Lumi tuli tapiskan puolella lokakuun alkupuolen paikkeilla eikä sen jälkeen sulanut pois. Silloin alkoi se pitkä pakkasjakso kun kaikki vesistöt jäätyivät lokakuun aikana. |
Joo, mutta kannattaa muistaa että tässä on ollut useampi hyvä lintuvuosi peräjälkeen eli kanta oli vuosia kovassa nousussa ja oli ainakin etelälappi-koillismaa akselilla huipussa 1-2 syksyä sitten. Jotakin aluekohtaisia pieniä eroja voi olla suuntaan tai toiseen. Mutta väistämättä tuon nousun jälkeen alkaa lasku aina. Viime syksy oli lumentulon suhteen etelää lukuunottamatta mielestäni sellainen kuin sen kuuluu ollakin ja tuollaisia syksyt oli monesti ennen. Tyypillistä oli myös että toukokuulla ajettiin ennen kelkoilla, vähäluminen tai lumeton toukokuun alku oli poikkeus. Ravinnonkäyttöön linnuilla syksy aikaan vaikuttaa yleensä muu kuin lumen määrä. Esim. metso alkaa lokakuulla siirtyä havuravintoon riippumatta siitä onko lunta vai ei. Kieppiinkin pääsivät jo alkutalvesta lumen puolesta vaikka marraskuun alussa sitä lunta oli monin paikoin vasta senttejä. Satoi kuitenkin melko pian lisää. |
Kyllä. Vaan täytyyhän sille jokin selkeä syy olla miksi yhtenä talvena kanta romahtaa niin paljon. Täällä lintumäärät oli huipussaan noin 4 vuotta sitten. Teerillä ollut sen jälkeen laskua ja metsoilla isompaa. Siellä kuitenkin monen ikäistä lintua kuollut kerralla. Syystä tai toisesta talvi oli liian rankka. Voihan se jokin tautikin olla, mutta miksi se tässä vaiheessa iskisi. Sehän oli lokakuusta eteenpäin 2kk lumetonta pakkasjaksoa. Liekkö kuluttanut lintuja liikaa pitkää talvea ajatellen kun eivät kieppiin päässeet. Voihan näitä arvailla vaan vastausta ei varmaan saada. Kuitenkin sille aina jokin syy on miksi lintuja kuolee kerralla paljon. Viimeksi oli aivan selkeä syy. Nyt ei läheskään niin paha tilanne ole. |
Sitä kun on melko mahdotonta sanoa oliko talvi liian rankka vai ei, kannan nousuissa ja laskuissa kun on ennen ollut ja on vielä tänä päivänäkin havaittavissa selvä syklisyys, niin kukapa tietää mistä lasku johtuu. Siitä voisi saada kuitenkin käsityksen, että pesintäajan ulkopuoliset olosuhteet ei aikuiselle linnuille ole mikään ongelma. Esim. viiden vuoden välein ei voi tulla aina talvea joka tappaa linnut. Kanalinnut on kuitenkin lajina melko lyhytikäistä sorttia, niin tahtoo luonnossa mennä niin, että kun kanta kasvaa tarpeeksi niin sitten alkaa se lasku. Voi olla ihan yhtä hyvin jokin tauti, joka niittää nuoret linnut ja jäljelle jää vanhat. Jos ne ei sitten syystä tai toisesta onnistu pesinnässä, niin seuraa kannan lasku. Tai vanhoilla linnuilla tulee tunnit täyteen eikä poikastuotto ole enää maksimissa. Yhtä hyvin voi olla muuttoliikennettä alueelta toiselle ruuan tai jonkun muun syyn vuoksi. Fakta lienee kuitenkin se, että kannanvaihtelun syitä ei todellisuudessa tiedä asiantuntijat tai tutkijatkaan. Jos olisi yksi ilmeinen ja niin helposti havaittava syy, kuten ankarat olosuhteet, niin mysteeri olisi ratkaistu aika päiviä sitten. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
