Ase&Esittely: Sikarit ja Saalisvarmuus

[Lahtinen]

Ase&Esittely: Sikarit ja Saalisvarmuus

Ase&Esittely on jälleen täällä. Ja tapansa mukaan yllättäen ja ylivertaisella tietotaidolla.

Koska A&E:n tarkoituksena on kehittyä kaikkien metsästyslajien ylivertaiseksi osaajaksi (ns. Riistamestaaja-tutkinto), joudutaan metsästysrintamaa lähestymään jopa antropologisilta ja astraalitasoilta. Ja A&E:n johtotähtenä on tälläkin kertaa se, että kaiken pitää tapahtua mahdollisimman nopealla aikajänteellä ja halavalla!

Tällä kertaa A&E lähestyy metsästysrintamaa aloittaen kaukaa menneisyydestä historiantutkimuksen ja ns. salaisen tiedon lähteiltä.


Ase&Esittelyn tutkija testaa itseään säästämättä muinaisten teorioiden paikkansapitävyyttä.

[Lahtinen]

SIKARINPOLTTO SAATTAA VAIKUTTAA ELÄMÄNLAATUUSI

Koska tätäkin kattavaa tutkimusta tehdään melkoisen EU-budjetin turvin, niin Sosiaali- ja Terveysministeriö on vaatinut yllämainitunlaisen varoitustekstin heti raportin alkuun.

Jokainen erästelijähän tietää erilaisten nautintoaineiden vaarat, joten yksityiskohdista ei sen enempää. Ja senkin, että pidättäytymällä erilaisista nautintoaineista, elämä pitenee tai ainakin tuntuu pirun pitkäveteiseltä.

Erästelijäthän ovat vuosien saatossa olleet nimenomaan hallittujen riskien ottajia:

- Joskus ollaan melomassa kiikkerällä kanootilla tai jollalla panosvyö ympärillä ja ase selässä + kahluusaappaat jalassa.

- Toisinaan levitellään hirvipassia kapealle sähkölinjalle.

- Silloin tällöin lataillaan paukkuja yli taulukkomaksimien

- Joskus lorautellaan konjakkia lasiin ja vuollaan voita käristykseen tai holautetaan kermaa kastikkeeksi.

Kyseessä on nimenomaan hallittu riskinotto, jolloin oma ja kaverien osaaminen tuo turvamarginaalia tekemiseen ja vahingoilta vältytään.

Jos riskejä ruvetaan kuitenkin oikein addiktiivisesti hakemaan miltä tahansa alueelta, niin ennen pitkää yleensä kilahtaa.

A&E:n tämänkertaisella aiheella ei ole mitään tekemistä säännöllisen tupakoinnin tai nikotiiniaddiktion kanssa, vaan asiaa on lähestytty eränkäynnillisistä lähtökohdista. Jokaisen lukijan on kuitenkin hyvä ymmärtää aihepiiriin liittyvä harkittu terveysriski, jos asiaan aikoo omakohtaisesti paneutua esimerkiksi tämän topikin innoittamana.

[Powerhead]

Ja taas lähtee....
_________________

[Lahtinen]

Sikarien historia: Sikarisymbolismi suomalaisessa yhteiskunnassa

Sikarinpoltolla on melkoisen kielteinen vastaanotto suomalaisessa yhteiskunnassa, joko avoimesti tai takarivistä kyräillen.

Tähän on selkeä selitys: Virheellinen kuva sikarien alkuperästä juontaa 1500-1600 lukujen Espanjan siirtomaavallan rikastuttamaan eliittiin. Vuosisatojen aikana tavallisen kansan keskuudessa sikarinpolttoon on totuttu yhdistämään seuraavanlaisia piirteitä:



- Yläluokan valta
- Raha
- Ylimielisyys
- Statussymbolismi
- Nousukasmainen rehvastelu


Osittain tästä syystä suomalaisen erämiehen suupielissä on ainakin erätarinoissa roikkunut se perinteinen piippu.

Sikarien historia juontaa kuitenkin huomattavasti syvemmälle kuin siirtomaavallan aikaan ja alkuperäinen merkitys sikarinpoltolla on ollut tyystin toinen. Showtyylinen pössyttely ja eränkäyntiin liittyvä sikariharrastus ovat kaksi täysin eri asiaa.

[Lahtinen]

Sikarien historia: Kuuba ja vallankumouksellisuus

Moni yhdistää sikarit oikeastaan pelkästään jonkinlaiseen romantisoituun vallankumoustoimintaan, Kuuban, Castroon ja kumppaneihin. Mielikuvat sikareista siirtyvät suoraan ”historia on minut vapauttava” tyyliseen mediaseksikkääseen sissitoimintaan.

Tämä ei kuitenkaan ole missään nimessä sikarien historiallinen totuus vaan lähihistorian havinaa.


Tavallinen perheenisäkin saattaa sikareineen rivitalo-osakkeen takapihalla vaipua haaveisiinsa ja mietiskellä suuren vallankumousjohtajan aatoksia: Minkämoisia urotekoja sissikavereiden kanssa tehtäisiin, mihin se palatsi perustettaisiin ja paljonko neliötä, että olisi kerrankin polkupyörille, turvakaukaloille ja touhumatoille tilaa ja ketkä hankalista sukulaisista ”katoaisivat” ensimmäisenä vallankumouksen alkutiimellyksessä.

Eränkäyntiin liittyvässä sikariharrastuksessa ja takapihahaaveilussa on hyvin vähän yhtymäkohtia, mutta sen arvo rentoutumiskeinona pitää toki tunnustaa; Rauhallinen sikarihetki korvaa komeasti parisuhdeneuvojat, perheterapeutit ja muut lanttumaakarit.

[Lahtinen]

Sikarien historia: Oikea totuus

Todellisuudessa sikarinpolton historia ulottuu intiaanien aikoihin ja liittyy hyvin vahvasti ja lähes saumattomasti eränkäyntiin. Sikarinpolton historia alkaa Jukatanin niemimaalta ja myös San Andresin laaksosta Azteekkien piiristä. Samaan aikaan sikarikulttuuri heräsi myös Keski-Amerikassa Mayojen keskuudessa.

Näissä kulttuureissa tupakkaa käytettiin rohtokasvina, mutta se liittyi olennaisesti myös seuraaviin kulttuurille elintärkeisiin aspekteihin:

- Saalisonni
- Rituaalit
- Uskonnolliset ja yhteiskunnalliset menot

Ase&Esittely kiinnostui asiasta, kun löytyi yhä vedenpitävämpiä todisteita siitä, että sikarinpoltto kytkeytyi nimenomaan intiaaniheimojen saalisvarmuuteen.

Näiden heimojen kulttuurihan oli ylivertaista ja sitä ei ole pystytty nykypäivänäkään ihan täysin selittämään. A&E:n tutkimusten mukaan valtavat temppelit olivat kuitenkin pääsääntöisesti lahtivajoja, joihin paikalta löytyneet verijälkijäämät viittaavat. Temppeleiden koosta pystyy päättelemään, että saalisvarmuuden on täytynyt olla huippuluokkaa, jos heimo on tarvinnut tuonkokoisia riistankäsittelytiloja.

A&E:n tutkimuksissa on löytynyt myös syy Mayakulttuurin hajoamiseen. Sikarien tuoma ylivertainen saalisvarmuus teki Mayoista äärimmäisen tehokaita metsästäjiä, alkeellisista varusteista huolimatta. Koska mayakulttuurissa metsästäjiä arvostettiin yli kaiken, oli jahtiin kykenemättömät siirretty tilastoimaan ja seuraamaan riistakantoja, eräänlaiseen paikalliseen Ympäristöministeriöön. Historiantutkimuksessa on paljastunut, että Mayojen ja Azteekkien Ympäristöministeriön poppamiehet keskittyivät kuitenkin lähinnä toistensa kehumiseen ja ”jäykempien aineiden” pössyttelyyn ja riistakantojen seuraaminen jäi täysin retuperälle. Tämä johti aikojen saatossa liikaverotukseen ja sivilisaatio hajosi.

Sivilisaation hajotessa heimot vaelsivat sekä pohjoiseen ja etelään. Sikarinpolttajien ylivertainen saalisvarmuus johti esimerkiksi Ameriikan mantereella biisonien häviämiseen.

A&E:n intiaanien jahtimenetelmäkulttuuritutkimuksissa sattumalta paljastunut sikarinpolton yhteys ällistyttävään saalisvarmuuteen käänsi koko tutkimuksen uusille urille ja sai sen keskittymään sikaarikulttuuriin perehtymiseen.


Kaksi Azteekkien jälkeläistä suoraan alenevassa polvessa jossain Ounasjoen niemimaalla.

[skyhi]

Eikös sikarin kanssa pitäisi nauttia konjamiinia eikä lonkeroa?

[Systeemin uhri]

Ei kai täs melkeen muu sit auta, ku ruveta itekki polttamaa, jos se vaikuttaa saalismäärien kasvamisena.
_________________
JESJESJESJES!

[Lahtinen]

Tupakkatuotteet ja sikarit

Ase&Esittelyn toimituksessa jouduttiin haastavaan tilanteeseen, sillä kenelläkään ei oikein ollut kokemusta nautintoaineista, terveitä elämäntapoja kun oli totuttu vaalimaan ja kehohan on jonkinlainen suuri temppeli, vai miten sitä nyt sanotaan.

Sen verran saatiin ensikädessä selville, että tupakkatuotteita ovat:

- Savukkeet
- Piipputupakka
- Nuuska (Esimerkiksi Jakt&Fiske ohjelmassa hehkutellaan tuplanuuskan tuovan saalisonnea)
- Pikkusikarit
- Sikarit

Tutkimuksessa keskityttiin nimenomaan eränkäyntihistorialliset juuret omaavaan tupakkatuotteseen, sikareihin. Kun asiaan tutustuttiin tarkemmin, havaittiin sikareiden jakautuvan kahteen eri kategoriaan:


Tupakoihin verrattavat ”kuivat sikarit”:
Nämä ns. kuivat sikarit ovat eurooppalaistyppisiä, joita löytää kyllä muhkeankin kokoisina. Myyntipaikkoina saattaa olla niin Citymarket kuin Ruotsinlaivakin.

Näiden sikareiden täyte koostuu silputuista tupakanlehdenpalasista, eikä yhtenäisistä tupakanlehdistä. ne valmistetaan aina koneellisesti, eivätkä ne vaadi erikoistoimia säilytyksessä. Yleisiä merkkejä on esimerkiksi Danneman, Willem, Henry Wintermans, Villiger etc.


Kuivat sikarit tunnistaa monesti suoraan siitä, että imupää on jo valmiiksi ”leikattu auki”, kun taas saalisvarmuutta tuottavat sikarit ovat imupäästään umpinaisia (oikealla).

Kuivien sikareiden saalisvarmuudesta ei ole näyttöä maailmanhistorian säilyneissä dokumenteissa tai kalliomaalauksissa.


Saalisvarmuuden takaavat sikarit:
Nämä ovat ns. oikeita sikareita, jotka noudattelevat aikojen alusta käytössä olleita menetelmiä ja perinteitä. Nämä ovat ns. long filler sikareita, joiden sisus koostuu täysimittaisista tupakanlehdistä, jotka ovat koko sikarin mittaisia.

Sikarit valmistetaan Nicotiana Tabacum kasvin lehdistä. Valmistus voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen:
- Viljely ja sadonkorjuu
- Tupakan fermentaatio, kypsytys
- Sikarin käärintä ja pakkaus

Fermentaatio on mystinen valmistusvaihe. Sen aikana syntyy tietyllä tavalla raaka-aineen sielu ja aromit kypsytetään esiin. Tyypillisesti fermentaatio suoritetaan kahteen kertaan. Yksi legendaarisimmista saalisvarmuuden takaavista sikareista, Cohiba, on sikäli poikkeuksellinen, että sen valmistuksessa suoritetaan fermentaatio kolmeen kertaan.

Fermentaatio on niin monimutkainen kemiallinen prosessi, ettei sen kulkua nykypäivänäkään täysin tunneta. Kypsymisprosessin aikana tupakanlehdissä tapahtuu kuitenkin merkittäviä muutoksia myös terveysvaikutteisella rintamalla: Raaka-aineesta vähenee tervan, nikotiinin, ammoniakin ja muiden epäterveellisten aineiden pitoisuuksia. On arvioitu, että sikarien raaka-aine on merkittävästi vähemmän haitallista, mitä savukkeisiin käytettävätupakka. Kun sikarinpolttoon vielä yhdistyy Bill Clintonmainen tyyli, ettei savua vedetä keuhkoihin, kuuluu saalisvarmuussikareiden polttelu ”hallittujen riskien kategoriaan”.


Saalisvarmuutta maksimoitaessa ei kannata tuijottaa hintalappuun, vaan varmistua nimenomaan siitä, että jahtisikari edustaa Azteekkien ja Mayojen perintöä rakenteeltaan ja on ns. long filler tyyppinen, jossa sisus koostuu koko sikarin mittaisista lehdistä.

[Lahtinen]

Sikarit ja uusi tupakkalaki

Juuri voimaantullut lakihan palauttaa sikarinpoltonkin tavallaan juurilleen. Ravintolat ovat olleet noita show-tyylisen sikarinpolton tyyssijoja jo pitkään. On kuitenkin myönnettävä, että myös eränkäyntiliitännäistä sikarinpolttoa on esiintynyt ravintoloissa, päivän rauhallisina hetkinä lähes tyhjässä ravintolassa erämiehet ovat saattaneet sikarit kädessä suunnitella seuraavaa jahtiretkeä tai muistella edellisten mahtisaaliita. Tässä mielessä uusi tupakkalaki on varsin ankea ja tuo varmasti muutoksia monen sikarinpolttajankin eloon.


Kaverukset suunnittelemassa seuraavaa eräreissua ja takaamassa saalisonnea.


Uuden tupakkalain aikaan tulee olemaan hyvinkin mielenkiintoista, miten syvällisesti sikarituotteisiin keskittyneille erikoisravintoloille käy:
http://www.gastropubravintolat.net/tuulensuu/

Tämäntyyppisten paikkojen, joissa humidorista oikeasti huolehditaan, keskittyminen muille alueille tulee olemaan melkoinen menetys kaikentyyppisille sikariharrastajille.

Samoin aika näyttää, miten erilaiset sikarikerhot jatkavat tulevaisuudessa toimintaansa.
http://www.tuotoi.net/sikariklubi/fi_0_0.htm

Mielenkiinnolla odotan, syntyykö suurkaupunkeihin jonkinlaisia sikariklubeja tms. Luulisi jokaisesta laista löytyvän porsaanreikänsä, vaikkapa luxustason sikarikopin merkeissä.

Puhtaasti saalisvarmuuden johdosta harrastettavaa eränkäyntiliitännäiseen sikarinpolttoon uudella lailla ei juurikaan ole merkitystä.

[Repesorsa]

[Heska]

[MustaRuuti]

A-luokan bullshittiä, silti V.I.P tasoa.
_________________
Pellon laitaan kuljin.Lukon suljin,olin huoleton.

[Lahtinen]

Sikarit ja saalisvarmuus: Päätutkintahaara

Tuntuuko seuraava tutulta:

- Lintu lähtee juuri, kun tihrustat kiikarin läpi ja olet puristamaisillasi liipasimesta
- Syöt hetken aikaa rauhassa eväitä, niin paras holli menee sivu suun
- Nysväilet tekstiviestiä, niin tilanne pääsee yllättämään
- Valmiustila on purettu ja keräilet kaaveita, niin paras tilanne olisi tullut päälle juuri silloin

Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että saalistettavilla lajeilla on aivan erilainen aistimaailma mitä meillä. Joku naureskelee, etteivät linnut näe värejä tai jotain muuta yhtä humpuukia.

Mitä yhteistä on seuraavissa kuvissa:








Jo pelkistä kuvista välittyy jännittynyt ilmapiiri!

Ihmisten keskuudessa puhutaan, että jollain on ”kuudes aisti” ja muuta hömppää.

Saaliseläimet kuitenkin pystyvät aistimaan ilmapiirin jännittyneisyyttä. Tämä pelastaa monesti niiden hengen ja ne väistävät passipaikan houkuttimista ja naamioinneista huolimatta.

Jotkut meistä jahtimiehistä ovat tuollaisia AnttiRokkamaisia viilipyttyjä, jotka aktivoituvat vasta juuri toiminnan hetkellä. Kaikki meistä eivät kuitenkaan tällaisia ole, mutta onneksi ovat sikarit.

Jokainen voi miettiä panostaako vuodesta toiseen naamiointiin, kaukaa ottavaan pyssykalustoon, aina kasvavaan houkutuskuvaparveen jne. ja tuskailee kuitenkin huonojen saaliiden kanssa.

Seuraavista kuvista selviää sikarinpolton ja menestyksekkään eränkäynnin symbioosia:





Sikarinpoltto on laukaissut jännittyneen ilmapiirin, miesten ollessa kuitenkin salamannopeasti valmiita räväkkään toimintaan ja saaliin talteenkorjuuseen, saaliseläimet eivät voi aavistaa minkäänlaista vaaraa näiden olentojen taholta!

Päätutkintahaara johti siihen konkluussoniin, että sikareihin liittyvään kalustoon oli perehdyttävä, vaikka nuo huhupuheiden perusteella oletettiin mielisairaan kalliiksi. Toisaalta, jos persaukiset intiaanitkin olivat pystyneet polttelemaan sikareita, niin mikseivät suomalaiset jahtimiehet. Joku kustannustehokas sikarimaailman lehti oli siis vielä käärimättä…

[Lahtinen]

Sikarit ja painettu materiaali

Kuten niin monesta muustakin asiasta, myös sikareista löytyy erilaista kirjallista materiaalia. Nämä ovat usein laadukkaista julkaisuja, mutta niihin perehtyminen kannattaa tehdä hieman varauksellisesti.

Monet perusasiat selviävät näistä kuitenkin nopeasti, kunhan pitää mielessä etteivät ne ole mitään kiveen kirjoitettuja sääntöjä ja vaatimuksia.

Lehdet

Sikariharrastuksesta löytyy myös muutamia kansainvälisiä lehtiä. Nämä voidaan kuitenkin kategorisoida lähinnä Playboyn ja Penthousen kanssa samaan kategoriaan: Tämäntyyppiseen materiaaliin perehtyen homma on korkeintaan hanskassa ja se on tositoimista vielä valovuoden päässä, kuten monet noiden lehtien esilletuomiin harrastuksiin perehtyneet tietävät.


Wannabe-lehtiä

Kirjat

Myös varsinaisia kirjoja löytyy ihan suomenkielellä useampia:







Itse suosittelisin kotimaista alkuperää olevaa Sikari, aamusta yöhön-teosta asiasta kiinnostuneella aloittelijalle.