Ampumakoe

Pohjolanmies · Lähetetty: 13.10.2005 18:56 Viestin aihe:

Eikait se tuo ampumakoe ratkaise sitä liikkuviin ammuntataitoa. Eiköhän sitä jokainen metsästäjä käy radalla harjoittelemassa niihin liikkuviin, jos siltä tuntuu, että ei ole ennakot hallussa. Mielestäni turha murehtia moista!

Puukko · Lähetetty: 13.10.2005 19:20 Viestin aihe:

Pohjolan miehellä on kovin valoisa käsitys hirvimiehistä.

Kyllähän se on niin, että koe eikä mikään muu se pistää miehet harjoittelemaan. Tietysti aina jokunen innostunut ja vastuuntuntoinen kaveri voi käydä harjoittelemassa liikkuviin ampumista, vaikkei kokeessa sitä tarvitsisikaan. Kuitenkin mökin ukoilta, joista maaseudun hirviporukat pitkälti koostuvat, jäävät liikkuvat, ennakot ja koko tekniikkaa siinä tapauksessa harjoittelematta. Ei noita nytkään näy läpi mennee kokeen jälkeen pariin kesään ampumaradalla. Monilta jää kiväärin käyntikin tarkastamatta ennen jahtikauden alkua. Miten sitten voisi edes olettaa, että kävisivät liikkuviin panoksiaan tuhlaamassa.

Kettu · Lähetetty: 13.10.2005 19:23 Viestin aihe:

ent.ap · Kanta-asiakas Liittynyt: 07 Tam 2005 Viestejä: 1666

Olen täysin Puukon kirjotuksen takana. Siis meikäläisenkin porukassa on äijiä, joille ampumaharjottelu on työn ja tuskan takana???

Siis tarkotan sitä, etteivät he etes kohista asettaan joka syksy, riittää että saa seuran kokeen läpi.

Jos asiasta mainittee, niin tapaavat muistella niitä muutamia vuosia sitten tekemiään kaatoja, joilla ei ole mitään yhteyttä siihen onko ase etes samoilla kohillaan nykyisin, puhumattakaan äijän ampumataiosta.

Tänä vuonna kävimmä seuranmerkkiä ampumassa, meitä oli 5 ja ainoat aseet millä pysty merkin ampumaan, olivat minulla ja porukan pomolla. Muut sitten lainasivat mejän aseita.

ETTÄ SE SIITÄ vastuuntuntosesta ampumaharjottelusta.
_________________
Jokanen eletty päivä, on lähenpänä kuolemaa.

Alces · Lähetetty: 13.10.2005 20:36 Viestin aihe:

Pohjolanmies · Lähetetty: 13.10.2005 21:23 Viestin aihe:

No nuita panoksissa pihtareita kyllä on. Eikä se minun mielestä hetkauta sitä liikkuviin ampumistaitoa mihinkään suuntaan jos joku ukko käy jonkun sarjan kokeessa ampumassa. Ei se taito siinä kerkeä tulemaan!
Ja mitä kohdistamattomiin aseisiin tulee niin kesällä merkinammunnassa kuuntelin yhden miehen tarinaa, kuinka kiikari oli tippunut lattialle. Oli vaan työntänyt takaisin paikalleen ja kiristänyt muttereita..
Tuossa uudessa kokeessa olisi se hyvä puoli, että kohdistamattomalla aseella sitä ei läpi saa, vaikka ampuisi päällään seisoen.

Over&Under · *** Liittynyt: 23 Syy 2004 Viestejä: 395

Vortex · Lähetetty: 14.10.2005 08:59 Viestin aihe:

Vortex · Lähetetty: 14.10.2005 09:14 Viestin aihe:

jape · Lähetetty: 14.10.2005 09:40 Viestin aihe: Ampumakoe

http://personal.inet.fi/yhdistys/luikko/ennakko3.html

Vortex · Lähetetty: 14.10.2005 10:41 Viestin aihe:

Aseeni oli tosiaan 9,3x62 ja lähtöjä hieman yli 700 m/s. Ennakkoa olisi pitänyt olla teorian mukaan 102,9 cm. Hah, olisinpa halunnut nähdä kuinka kaukaa luotini olisi edestä ohi sujahtanut! Tämä, kun pätee ainoastaan silloin, kun maalin liike on täysin tasaista ja se on suoraan sivuittain sinua kohti. Aivan kuten ampumakokeessa.

Vasa tuli minua kohti hieman etuviistosta, joten ennakko kutistui olemattomaksi. Tämä pitäisi aina huomioida noita yli metrin ennakoita ottaessa... Lisäksi hirvi ei yleensä liiku edes niin kovaa kuin ampumakokeen taulu.
_________________

Lahtinen · Lähetetty: 14.10.2005 11:28 Viestin aihe:

Oman käsitykseni mukaan liikkuvaan hirveen ammutaan ainakin kahdella tekniikalla:

Paljon radalla ampuvat kokeneet hirvimiehet pystyvät ampumaan ratatyylillä myös jahdissa. Tyypillisesti nämä kaverit ovat ampuneet radalla paljon myös muilta matkoilta liikkuvaan, kuin perinteisiltä 75m ja 100m. Ennakko otetaan maalin nopeuden, liikesuunnan ja etäisyyden mukaan halutulle paikalle ja ampumasuoritus tehdään kuten on harjoiteltu radalla. Reikä löytyy yleensä sieltä mistä pitää.

Radalla jonkinverran harjoitelleista osa taas ampuu jahdissa tiedostamattaan swingillä. Sitten kerrotaan tarinoita, miten radalla pitää ottaa ennakkoa, mutta tositoimissa voi ampua aina kohti ja reikä on oikealla paikalla. Todellisuudessa he tuovat tiedostamattaan aseen siten laukaisuhetkeen, että tapahtuu jonkinlainen swingitilanne ja vaikka ristikko on laukaisuhetkellä tuntunut liikkuvan kohteen nopeudella ja minimaalisella ”ennakolla”, on tilanne luodin kiitäessä piipussa aivan jotain muuta. Näinkin osumia tulee useimmiten halutulle alueelle.

Tämänlainen käsitys siis itsellä ja jokainen voi tietysti pohtia, kumpi tilanne mahtaa olla pitkässä juoksussa se parempi tapa.

Vortex · Lähetetty: 14.10.2005 11:58 Viestin aihe:

Lahtinen · Lähetetty: 14.10.2005 12:32 Viestin aihe:

Itse olen sitä mieltä, että nämä ”otin parrankoloon kävelevää hirveä”-jutut ovat nykypäivänä pikemminkin urbaanilegendaa. Tuolloin on riistatilanteessa ampumisessa tainnut olla vähän jotain muutakin probleemoja, kuin se että ”hirvikoe on opettanut ampumaan väärään paikkaan”.

Itsekin taisin ampua tänä vuonna noin 300 laukausta ennen hirvijahtia. Mielestäni tuossa on aika lailla minimimäärä, jolla pystyy ylläpitämään joskus kovilla laukaisumäärillä hankittua ampumataitoa edes jotenkin hirvijahdin edellyttämällä tasolla. Omalla oppimiskyvyllä ei noilla laukausmäärillä pysty ainakaan henkseleitä lähteä paukuttelemaan.

Itselläni on ollut tapana verrata omaa suorituskykyäni porukan parhaisiin ampujiin ja huippusuorittajiin ja hakea tavoitetasoa tuosta, eikä keskitasoisesta suomalaisesta hirvimiehestä ja hänen ampumataidostaan.

Muutenkin hirvijahtiin lähtevien pitäisi ehdottomasti ampua liikkuvaa radalla alkaen lyhyiltä matkoilta, oli sitten kokematon tai kokenut rata-ampuja. Noilta ritsaholleilta ampuminen on mielestäni erittäin avartava kokemus, kun harjoitellaan ennakonottoa tosipaikkaan.

Jos hirvikokeella haluttaisiin oikeasti kouluttaa ampujia, niin itse suosisin jotain seuraavaa mallia:
- 75m: 4 seisovaa + 2 liikkuvaa
- 50m: 2 liikkuvaa
- 30m: 2 liikkuvaa

Hyväksyntäkriteerit voisivat vaikka sallia yhden ohilaukauksen.

Puukko · Lähetetty: 14.10.2005 13:01 Viestin aihe:

Metsästystilanteet ovat monesti niin nopeita, ettei aikaa jää arviointiin ja ennakon määrittelyyn. Metsätielinjathan ovat nykyisin yleisimpiä passipaikkoja. Niissä ampumasektorin leveys on ehkä 15 - 20 metrin luokkaa. Passimies kyllä kuulee hirven tai useammankin olevan tulossa, mutta ampumapäätöksen tehtyään on tilanne niin nopea, että siinä on toimittava vaistonvaraisesti. Radalla aivojen sopukoihin iskostuneella ennakolla ampuu silloin helposti edestä ohi tai useimmiten kai haavoittaa hirveä rintapäähän. Jälkikäteen ukko kuin ukko pystyy kyllä sitten järkeilemään ennakon, jota tilanteessa olisi pitänyt käyttää.

Itse olen ampunut suurimman osan hirvistäni niin lähietäisyydeltä, ettei ennakkolla ole ollut merkitystä. Koskaan en ole ampunut niin, että tähtäyspiste olisi ollut hirven etupuolella, vaan olen aina tähdännyt lapaan. Kaksi kertaa olen päässyt ampumaan kutakuinkin "rataolosuhteissa", hirven ravatessa kotisuorassa suunnassa ja vajaan sadan metrin päässä. Silloinkin lapaan tähdätty laukaus on osunut kehkojen takaosaan eikä suolille.