| Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
| Kirjoittaja |
Viesti |
KHaivula
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Kes 2013
Viestejä: 2883
|
 Lähetetty: 02.07.2014 17:31 Viestin aihe: |
 |
|
| vesihiisi kirjoitti: | Jäi vielä vaivaamaan tämä asia. 
Voisiko kyse olla oikeastaan vain siitä, että linnun tappamiseen (ja ehjänä säilymiseen) tarvitaan vain muutaman kymmenen joulen iskuenergia. Jos kiväärikaliiberinen luoti menee läpi, niin se ei luovuta osuessaan juurikaan tuota enempää, mutta jos syystä tai toisesta kääntyy poikittain tai hajoaa, niin luovuttaa monikymmenkertaisen määrän energiaa, joka sitten räjäyttää linnun?
Ja jos luoti on kevyt, niin se hidastuu osumasta enemmän kuin raskas luoti, jolloin energiaa jää myös enemmän, koska luodin nopeus vaikuttaa sen energiaan paljon enemmän kuin sen massa.
Ja pahin tapaus olisi siis, että kevyt ja nopea luoti kääntyy poikittain. Tällöin iskuenergia on maksimissaan juuri tuon luodin voimakkaan hidastumisen tarkia. Iso ja nopea luoti ei hidastu pienessä linnussa yhtä paljon, vaikka kääntyisi poikittain. |
Niin ja sitten vielä se optimaalinen osumakohta, jossa luodilla on mahdolllisuus päästä suoraan läpi niin ettei se luovuta paljoakaan energiaa on melko pieni. |
|
| Takaisin alkuun |
|
 |
vesihiisi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tam 2014
Viestejä: 389
|
| Lähetetty: 02.07.2014 22:24 Viestin aihe: |
|
|
Aika vaihtelevaa on tämä käsitys mikä kaliiberi räjäyttää lintuja ja mikä ei. Jossain toisessa kekustelussa joku kehui mm. 22-250 kaliiberia ja toiset pitävät sitä varmana tapana rikkoa saalis.
Voisiko syy näihin varsin eriäviin kokemuksiin ja mielipiteisiin olla luodin vakaudessa? Eli pienellä kaliiberilla luodin vakaus on olennaisempaa kuin isolla kaliiberilla ja raskaalla luodilla? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
MARCOLIN
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Jou 2010
Viestejä: 1912
Paikkakunta: Pohjois-Karjala
|
| Lähetetty: 03.07.2014 06:38 Viestin aihe: |
|
|
| vesihiisi kirjoitti: | Aika vaihtelevaa on tämä käsitys mikä kaliiberi räjäyttää lintuja ja mikä ei. Jossain toisessa kekustelussa joku kehui mm. 22-250 kaliiberia ja toiset pitävät sitä varmana tapana rikkoa saalis.
Voisiko syy näihin varsin eriäviin kokemuksiin ja mielipiteisiin olla luodin vakaudessa? Eli pienellä kaliiberilla luodin vakaus on olennaisempaa kuin isolla kaliiberilla ja raskaalla luodilla? |
Luodin vakautumisesta on kysymys,jos luoti ei vakaudu kunnolla,vaan lentää vaappuen kuin vanha varis niin kohteeseen osuessaan tuosta johtuen tekee karkeaa jälkeä.Kyllä 224":sen kuulatkin toimii jos rihlannousu on riittävä käytettävälle luodin painolle ,sama koskee myös 243/6,5)30 kalinperin luoteja. Luotihan on normaalisti epästapiili,mutta se voidaan vakavoida oikealla rihlannousulla,Pyörimis nopeuden ollessa oikea,niin luoti seuraa lentoratansa tangettia.Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
Pohjola
Kanta-asiakas
Liittynyt: 13 Kes 2009
Viestejä: 26377
|
| Lähetetty: 03.07.2014 10:42 Viestin aihe: |
|
|
pieni tarkennus, ei se varsinaisesti vaapu, vaan lentää hieman "nokallaan, kyntäen" tai "päinvastoin siis laahaten perä alhaalla"
jompi kumpi ilmiö kun korostuu niin luoti kippaa, siis pyörähtää perseelle
tietysti ensin tulee raakasti kylkimyyryä ja pätkänmatkaa menee poikittain jne. erittäin tuttu ilmiö 7x54:lla kun ladatuu liian pitkillä kuulilla ja väärään nopeuteen,,, samasta syystä monet sano aseen menneen pilalle kun muutettiin 54-57;kaan vaikka ei muuta tapahtunut kuin paukut ei vaan passaa rihlan nousuun.
siitten se huippu suorassa lentävä menee sukkana läpitte ja ellei osuta just "hyvään" kohti, tulee siipeäminen. tämä menee näin oli kaliperi mikä tahansa.
mutta varmaan kaikki risu yms. osumat aiheuttavat lyhyelle ja kevyelle herkemmin poikkeamia osumiin ja luodin toimintaan.
on myös väitteitä että jyrkemmällä rihlauksella luoti pitää vakaammin suuntansa, ylimääräisiin osuessa, samoin varmaan riistassa, näin uskon minäkin.
nii, tuo kyntäminen tai laahaaminen muuttuu nopeuden muutoksella, en muista kummassa on hidas tai nopea. yhtä kaikki kun taulussa on hiemankaan soikkomainen reikä on syytä muuttaa nopeutta jompaalle kumpaalle |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
vesihiisi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tam 2014
Viestejä: 389
|
| Lähetetty: 03.07.2014 11:03 Viestin aihe: |
|
|
| MARCOLIN kirjoitti: | | Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
Mikä mahtaa olla sitten syy käyttää tuota 14" rihlannousua, jos 8" stabiloi paremmin? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mpikkara
Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Tam 2012
Viestejä: 2543
Paikkakunta: suomi
|
| Lähetetty: 03.07.2014 11:22 Viestin aihe: |
|
|
| vesihiisi kirjoitti: | | MARCOLIN kirjoitti: | | Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
Mikä mahtaa olla sitten syy käyttää tuota 14" rihlannousua, jos 8" stabiloi paremmin? |
Yleisesti (en puhu nyt erityisesti linnustuksesta) esim. tarkkuus, suurempi lähtönopeus jne.
14" -nousulla 52gr:n luoti jos kerran vakautuu ja asiansa, niin miksi käyttää tiukempaa nousua. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
AtteL
Kanta-asiakas
Liittynyt: 19 Syy 2008
Viestejä: 1643
Paikkakunta: Valkeala
|
| Lähetetty: 03.07.2014 11:24 Viestin aihe: |
|
|
| vesihiisi kirjoitti: | | MARCOLIN kirjoitti: | | Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
Mikä mahtaa olla sitten syy käyttää tuota 14" rihlannousua, jos 8" stabiloi paremmin? |
Epäilen että kevyet eli lyhyet luodit on tarkempia loivemmalla piippulla ammuttuna kun eivät ylivakavoidu, eli luoti kaartaa ja laskee kärki eikä kylki edellä.
_________________
 |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
vesihiisi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tam 2014
Viestejä: 389
|
| Lähetetty: 03.07.2014 11:25 Viestin aihe: |
|
|
| mpikkara kirjoitti: | | vesihiisi kirjoitti: | | MARCOLIN kirjoitti: | | Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
Mikä mahtaa olla sitten syy käyttää tuota 14" rihlannousua, jos 8" stabiloi paremmin? |
Yleisesti (en puhu nyt erityisesti linnustuksesta) esim. tarkkuus, suurempi lähtönopeus jne.
14" -nousulla 52gr:n luoti jos kerran vakautuu ja asiansa, niin miksi käyttää tiukempaa nousua. |
Eikö isompi luoti isommalla BC:llä ole vähemmän tuuliherkkä? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
mpikkara
Kanta-asiakas
Liittynyt: 27 Tam 2012
Viestejä: 2543
Paikkakunta: suomi
|
| Lähetetty: 03.07.2014 11:28 Viestin aihe: |
|
|
| vesihiisi kirjoitti: | | mpikkara kirjoitti: | | vesihiisi kirjoitti: | | MARCOLIN kirjoitti: | | Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
Mikä mahtaa olla sitten syy käyttää tuota 14" rihlannousua, jos 8" stabiloi paremmin? |
Yleisesti (en puhu nyt erityisesti linnustuksesta) esim. tarkkuus, suurempi lähtönopeus jne.
14" -nousulla 52gr:n luoti jos kerran vakautuu ja asiansa, niin miksi käyttää tiukempaa nousua. |
Eikö isompi luoti isommalla BC:llä ole vähemmän tuuliherkkä? |
Tuuliherkkyys ei ole ainoa tarkkuuteen vaikuttava asia, etenkään jos ei tuule kovin.
Esim. Palma-ampujat käyttävät 1000yd. -kisoissa pääosin 155gr luoteja ja ampuvat suhteellisen loivalla nousulla. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
vesihiisi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tam 2014
Viestejä: 389
|
| Lähetetty: 03.07.2014 13:08 Viestin aihe: |
|
|
| mpikkara kirjoitti: | | vesihiisi kirjoitti: |
Eikö isompi luoti isommalla BC:llä ole vähemmän tuuliherkkä? |
Tuuliherkkyys ei ole ainoa tarkkuuteen vaikuttava asia, etenkään jos ei tuule kovin.
Esim. Palma-ampujat käyttävät 1000yd. -kisoissa pääosin 155gr luoteja ja ampuvat suhteellisen loivalla nousulla. |
5,7 kaliiberia moititaan usein kovin tuuliherkäksi. Eikö tähän auttaisi isomman bc:n luodit ja tiheämpi nousu piipussa? Vai onko niin, että tiheä nousu taas huonontaa kevyiden luotien käyntiä (ylivakauttaa?). Yritän siis ymmärtää ulkoballistiikkaa, siksi näitä typeriä kysymyksiä. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
KHaivula
Kanta-asiakas
Liittynyt: 30 Kes 2013
Viestejä: 2883
|
| Lähetetty: 03.07.2014 14:49 Viestin aihe: |
|
|
| MARCOLIN kirjoitti: | | vesihiisi kirjoitti: | Aika vaihtelevaa on tämä käsitys mikä kaliiberi räjäyttää lintuja ja mikä ei. Jossain toisessa kekustelussa joku kehui mm. 22-250 kaliiberia ja toiset pitävät sitä varmana tapana rikkoa saalis.
Voisiko syy näihin varsin eriäviin kokemuksiin ja mielipiteisiin olla luodin vakaudessa? Eli pienellä kaliiberilla luodin vakaus on olennaisempaa kuin isolla kaliiberilla ja raskaalla luodilla? |
Luodin vakautumisesta on kysymys,jos luoti ei vakaudu kunnolla,vaan lentää vaappuen kuin vanha varis niin kohteeseen osuessaan tuosta johtuen tekee karkeaa jälkeä.Kyllä 224":sen kuulatkin toimii jos rihlannousu on riittävä käytettävälle luodin painolle ,sama koskee myös 243/6,5)30 kalinperin luoteja. Luotihan on normaalisti epästapiili,mutta se voidaan vakavoida oikealla rihlannousulla,Pyörimis nopeuden ollessa oikea,niin luoti seuraa lentoratansa tangettia.Esim juuri 222:sessa on tuo luodin ehdoton painoraja yläpäässä on 55gr kuula jos rihlannousu on tuo perinteinen14" 223:nen ja 8" nousulla voi käyttää jo 77gr painoisia kuulia hyvällä menestyksellä. |
Käsittääkseni luoti menee tavallaan niin kuin putkessa, eli ei lennä suoraan, ainakaan aluksi. Ilmeisesti tämä homma vaihtelee eri kalibeerien kesken. Ilmeisesti esim. lämärärissa ko. putki melko suuri, ainakin aluksi.
itse uskon että tämä linnun räjähtäminen on enimmäkseen maaliballistinen kysymys. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
vesihiisi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tam 2014
Viestejä: 389
|
| Lähetetty: 03.07.2014 15:47 Viestin aihe: |
|
|
| KHaivula kirjoitti: | | Käsittääkseni luoti menee tavallaan niin kuin putkessa, eli ei lennä suoraan, ainakaan aluksi. Ilmeisesti tämä homma vaihtelee eri kalibeerien kesken. Ilmeisesti esim. lämärärissa ko. putki melko suuri, ainakin aluksi. |
Otaksuisin myös, että luodin pyörimisnopeus hidastuu ilman kitkan takia ja ohuen luodin pyöriminen hidastuu paksua luotia enemmän, koska sillä on suhteellisesti pienempi inertia. Jossain vaiheessa luoti kai sitten alkaa vaappumaan. Mahtaakohan tällä olla käytännön merkitystä vai tuleeko maali vastaan ensin?
Jos tuo pyöriminen hidastuisi samassa suhteessa kuin lentonopeus, niin 222:sen luoti pyörisi 300m päässä enää puolet siitä, mitä piipun suulla. Samalla matkalla 10g 308:n luoti menettää vain noin kolmanneksen nopeuttaan ja ehkä vielä vähemmän pyörimisnopeuttaan. |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
vonnegut
Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Jou 2008
Viestejä: 896
Paikkakunta: Länsrannikko
|
| Lähetetty: 03.07.2014 20:50 Viestin aihe: |
|
|
| KHaivula kirjoitti: | | Itse uskon että tämä linnun räjähtäminen on enimmäkseen maaliballistinen kysymys. |
Niinpä minäkin: Hidastuminen maalin väliaineessa on verrannollinen nopeuden neliöön. 40m päässä kevyt 5,7 luoti, 3.2g 950 m/s jättää pienellä luihin käynnillä ikävämmän jäljen kuin vanha sotilaskiväärin 12g 700 m/s luoti. Energiaa jätetään enemmän kohteeseen.
Tuo 3,2 g/3,6g on kuitenkin se luotipaino joka 14" nousulla on tarkka. Isojen kaliiperien luodit lentävät takavaaraa kilsan pitemmälle, ja rekyylillä on vaikutusta maastoasennoista ampumiseen. Käytännön tuulikorjaukset on enemmän tuulen arvauksesta kuin radan suoruudesta kiinni. Tarkkuus kaikkiaan on ykkösasia ei kaliiperi.
Sitten nuo tylsimmät vaihtoehdot: 3,2 g 222:sta ja 8g 308:sta kulkee muuten metästysmatkoille käytännösä samalla korolla, ja 100m kohdalla nopeus on jotakuinkin sama.
https://www.sako.fi/pdf/datatables/SakoCartridgesDatatable2014.pdf |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
vesihiisi
Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Tam 2014
Viestejä: 389
|
| Lähetetty: 03.07.2014 21:24 Viestin aihe: |
|
|
| vonnegut kirjoitti: | | Sitten nuo tylsimmät vaihtoehdot: 3,2 g 222:sta ja 8g 308:sta kulkee muuten metästysmatkoille käytännösä samalla korolla, ja 100m kohdalla nopeus on jotakuinkin sama. |
Tästäpä tämä ihmettely alunperin lähtikin, miksi samalla nopeudella osuva 8g luoti tekee siistimpää jälkeä linnussa kuin puolta pienempi luoti? Vai onko kyse lopultakin vain eri kaliiberien maineesta eikä niinkään todellisista eroista? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
KKP specialist
Kanta-asiakas
Liittynyt: 21 Jou 2013
Viestejä: 849
|
| Lähetetty: 04.07.2014 19:35 Viestin aihe: |
|
|
| Onko kukaan käyttänyt Hornadyn a-maxia linnustuksessa? |
|
| Takaisin alkuun |
|
|
|
|
Et voi kirjoittaa uusia viestejä tässä foorumissa
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa
Et voi muokata viestejäsi tässä foorumissa
Et voi poistaa viestejäsi tässä foorumissa
Et voi äänestää tässä foorumissa
|
|
Ohje
Haku
Käyttäjälista
Käyttäjäryhmät
Rekisteröidy
Käyttäjätiedot
Kirjaudu sisään tarkistaaksesi yksityiset viestit
Kirjaudu sisään
