KHO 4.5.2007/1179/Dnro 2704/3/06

[sasu]

[TAK85]

Noilla yhtenäiskäytännön ohjeilla voi pyyhkia , sanonko minä mitä. Niillä ei ole mitään arvoa. Kukaan laillisuuden valvoja ei ole sellaista ryhmää asettanut. vai onko? Minäkin voisin asettaa vastaavia yhtenäisyyskäytännön ryhmiä vaikka mille alalle.

[CeeCee]

Itse tulkitsen tuon soveltuu hyvin - kohdan niin, että mikäli aseella ei missään nimessä pysty harjoittamaan luvanhakijan perusteluissa mainittua tarkoitusta, niin tässä tapauksessa ja vain tässä, ase ei sovellu hyvin tarkoitukseensa. Esimerkiksi .500 S&W soveltuu hyvin tarkkuusammuntaan siinä missä M4-type teleperä arvi latvalinnustukseen. Toisaalta taas .22 pistooli ei missään nimessä voi soveltua SRA:han taikka hirvenmetsästykseen. Asiat olisivat ihan ok, jos tämä näin menisi mutta ilmeisesti viranomaisella on tarkoitus tähän "soveltuu hyvin" - kohtaan keksiä omia, lain ja järjenvastaisia olettamuksia minkä perusteella lupia voidaan alasampua.
_________________
Jos sinulla ei ole koiraa, ei edes yhtä, sinussa ei välttämättä ole mitään vikaa, mutta elämässäsi saattaa olla

[E_h_e]

Ei kai kyseessä minun ymmärtääkseni ole mistään lainvastaisuudesta. Valtaosin tuo ohjeen luonnos perustuu ampuma-aselakiin. Joiltakin osin se ei minun mielestäni perustu ampuma-aselainsäädäntöön ja on ristiriidassa metsästyslain ja -asetuksen kanssa.
...

"Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet - luonnos:

1. JOHDANTO

1.1. YHTENÄISTÄMISTYÖN KÄYNNISTYMINEN JA TAVOITTEET

Poliisin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2005-2009 (SM-2004-02326/Va-42) asetettiin tavoitteeksi ampuma-aseiden hallussapitolupien lupakäytäntöjen yhtenäistäminen sisäasiainministeriön sekä poliisin lääninjohtojen yhteistyönä. Yhtenäistämistyön tarkoituksena on, että aselupa-asioissa noudatettaisiin kaikissa poliisilaitoksissa yhdenmukaista käytäntöä. Lupaviranomaisella on valta harkita, kuka saa ampuma-aselaissa luvanvaraiseksi säädettyyn toimintaan luvan ja kenen lupa peruutetaan. Harkinnassa on lähtökohtana ampuma-aselaissa säädetyt edellytykset. Nämä ohjeet on tarkoitettu avuksi lupaharkinnassa. Lisäksi ohjeistetaan sitä, miten yhteistyötä poliisilaitosten ja sisäasianministeriön kesken voidaan lisätä niiden lupien ja hyväksyntien osalta, joissa toimivalta on sisäasiainministeriöllä. Tavoitteena on, että poliisilaitoksissa noudatetaan aselupa-asioissa näitä ohjeita, jotta asetettuun tavoitteeseen päästäisiin ja saavutettaisiin hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluva luvan hakijoiden ja luvanhaltijoiden yhdenvertainen kohtelu. Lupaharkinnalla voidaan myös estää ampuma-aseen väärin käytön vakavia seurauksia ennen kaikkea ampuma-aserikoksia. Lääninhallitukset ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos nimesivät sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön pyynnöstä uudet asevastuuhenkilöt ja tekniset vastuuhenkilöt. Arpajais- ja asehallintoyksikkö muodosti asevastuuhenkilöistä kolme ryhmää. Näiden ryhmien jäsenet ovat arpajais- ja asehallintoyksikön edustajien kanssa laatineet ohjeet lupakäytännön yhtenäistämiseksi seuraavista aihealueista: 1) henkilön soveltuvuus 2) ampuma-aseen soveltuvuus ja 3) asekeräilijät."

Poliisi vuosikertomus 2006

s.14 Lupapalvelut
...
Ampuma-aselupien yhtenäistäminen eteni

Ampuma-aseisiin liittyvien lupien myöntämismenettelyiden
ja myöntämisperusteiden yhdenmukaistamista
koskeva hanke eteni aikataulun mukaisesti.
Yhtenäistämisohjeen luonnos oli lausuntokierroksella
ja ohjetta ja sen täytäntöönpanoon liittyvää koulutusohjelmaa
valmisteltiin.
...
Myönnetyt luvat / Ampuma-aseluvat
2002 / 76 600
2003 / 76 787
2004 / 84 083
2005 / 77 636
2006 / 82 047
....

Poliisi 2005

s. 14 Lupapalvelut
...
Ampuma-aselupien
yhtenäistäminen aloitetaan
Poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikkö osallistui
uuden rahankeräyslain valmisteluun. Laki on määrätty
tulemaan voimaan 1.7.2006. Valtioneuvoston asettama
rahapelifoorumi jatkoi rahapelipoliittisten linjausten
valmistelua
Yksikkö aloitti yhdessä lääninhallitusten kanssa ampuma-
aselupien yhtenäistämiseen tähtäävän projektin.
Lääninhallitusten nimeämien asevastuuhenkilöiden
kanssa aloitettiin kirjallisten yhtenäistämisohjeiden laatiminen
siten, että ohjeet saataisiin valmiiksi vuoden
2006 aikana. Projektin on tarkoitus kestää vuoteen
2009, jolloin poliisin lupahallinnon henkilöstö on koulutettu
uusien ohjeiden mukaisesti ja seurantajärjestelmät
on otettu käyttöön.

http://www.poliisi.fi/poliisi/home.nsf/pages/AA6AA3BBA3C6FB54C225718C0024F612?opendocument
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

HE 183/1997:
...
119 §. Tarkemmat säännökset.
...
Momentin 4 kohdan nojalla ministeriö voisi antaa tarkempia säännöksiä muun muassa ehdotetussa laissa tarkoitetuissa hyväksyttävissä käyttötarkoituksissa käytettäviksi soveltuvista ampuma-aseista. Säännösten antamiselle pyrittäisiin osaltaan edistämään lupakäytännön yhtenäisyyttä. Ministeriö voisi niin ikään antaa momentin 5 kohdan nojalla tarkempia säännöksiä asekeräilijäksi hyväksymiselle säädettyjen edellytysten arvioimiseen liittyvästä menettelystä sekä momentin 6 kohdan nojalla yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisista ehdoista.
...
Ampuma-aselaki (9.1.1998/1)
...
119 § Tarkemmat säännökset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:
...
Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä:
...
4) tässä laissa tarkoitetuista hyväksyttävistä ampuma-aseiden käyttötarkoituksista ja näissä käyttötarkoituksissa käytettäviksi soveltuvista ampuma-aseista, aseen osista, patruunoista ja erityisen vaarallisista ammuksista;
...
6) tämän lain nojalla annettavista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tarpeellisista ehdoista.
...

Lisätietoja: Finlex
_________________
Errare humanum est

[E_h_e]

Tämä minusta on erittäin puhutteleva ja ajatuksia herättävä kirjallinen lainaus. Naapurini luonnollisesti ei ollut erityisen ihastunut tähän:

"Reserviläisten asenne kantahenkilökuntaa kohtaan oli kauttaaltaan halveksiva. Heidän keskuudessaan oli varsin tavallinen käsitys, että "se, joka ei kelpaa muualle, hakeutuu Kadettikouluun". Miehistön silmissä alipäällystö kuului samaan luokkaan kuin poliisit eli heidät rekrytoitiin sellaisista, jotka halusivat itselleen mukavamman ja "hienomman" ammatin kuin raskaan työntekijät, mutta jotka eivät omanneet riittävää lahjakkuutta omistautuakseen korkeammalle ammattikoulutukselle. Miehistön suhtautumiseen vakinaisen väen upseereita kohtaan vaikuttivat nähdäkseni vuorostaan reserviupseerien asenteet, jotka osittain olivat syntyneet ammattisotilaiden toisinaan alentuvasta suhtautumisesta "amatööriupseereihin"...
...Käsite "herra" on nimittäin mielestäni perusta, kun analysoidaan miesten asenteita päällystöä kohtaan. Kansan suussa sanalla "herra" on suunnilleen sama kaiku, kuin sanalla "porvari" vasemmistopuhujalle, vaikka herra-sanaan ei välttämättä liity poliittista vivahdetta. "Herra" merkitsee työnantajaa, esimiestä, ylempään luokkaan kuuluvaa henkilöä, joka pitää ihmiset työssä ottamatta itse osaa sen toteutukseen. Sana lienee parhaiten ymmärrettävissä nimityksestä "sotatyönteettäjä", jota käytettiin ennen kaikkea aktiiviupseereista."

Lainaus teoksesta : "Komppania pienoisyhteiskuntana, Sosilogisia havaintoja suomalaisesta rintamayksiköstä 1941-1944", kirjoittanut Knut Pipping, alkuperäisteos Kompaniet som samhälle - Iakttagelser i ett finskt frontförband 1941-1944 (Acta Academiae Aboensis, Humaniora XVI.1)

Tällä myöhemmällä sosiologianprofessorilla on niin sanotusti ollut sana hallussaan.

Kirja on edelleen lukemisen arvoinen, koska sen luettuaan ehkä ymmärtää paremmin suomalaisen miehen luonteen erityispiirteitä.

Aiheesta on myös tuoreempi näkemys: KOMPPANIA JA TULIPATTERI PIENOISYHTEISKUNTINA: sodanajan ja rauhanajan sotilasyhteisön toimintatapojen vertailu, Kirjoittanut: KM, YTK Mikko Pennanen.
_________________
Errare humanum est

[sarma]

Tässä keskustelussa ollaan menty aika tiukkasanaiseksi ja vetoaisinkin nyt kaikkiin keskustelijoihin että pidetään tämä asialinjalla. Toivon myös ettei kukaan keskustelun osanottajista loukkaantuisi vaikka vastapuoli toisikin esiin argumentteja joita olisi vaikea kumota.

Palaisin vielä yhteen kohtaan uudelleen, kohtaan joka on ihan tavallisen metsästäjän kannalta merkittävin. Kannattaa huomata etten puhu nyt mistään viranomais- tai sotilasaseesta vaan sellaisista aivan tavallisista metsästyskäyttöä varten suunnitelluista haulikoista jotka vain sattuvat olemaan toiminnaltaan itselataavaa kertatulta ampuvia (Winchester, Remington, Beretta, Benelli, Ege Silah, Mossberg, KFC,...).

[E_h_e]

Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet - luonnos, sivu 45:
...
3.2.2.4 Metsästysaseen ominaisuudet
...
Käytännön ampuma-aselupahallinnossa merkittävimmät laintulkinnalliset ja lain soveltamisen yhdenmukaisuuteen liittyvät ongelmat eri kihlakuntien välillä koskevat rynnäkkökivääri-tyyppisen, itselataavaa kertatulta ampuvien ja alun perin sotilasaseiksi valmistettujen kivääreiden tai sotilasaseiden ns. siviiliversioiden soveltuvuutta metsästystarkoitukseen. Näiden aseiden soveltuvuuden osalta ongelmana on ko. aseiden tulivoima ja teho. 7
...
7 Tulkinta ja soveltamisongelmia ja hallinnon yhdenmukaistamistarpeita ilmenee edellä mainittuja ongelmia vähemmän muiden kivääri- ja haulikkotyyppisten aseiden osalta. Pistoolityyppisten aseiden osalta ongelmana ovat tulivoiman ja tehon lisäksi erityisesti hyväksyttävän käyttötarkoituksen osoittaminen ja näyttäminen.
...

Tämän mukaan ongelmana eivät vaikuttaisi olevan itselataavat haulikot!
_________________
Errare humanum est

[hq]

[E_h_e]

Haukiputaan kihlakunnan poliisilaitoksen päätös 20.9.2004 koskien Steyr StG58 itselataavaa kertatulikivääriä, kaliiperi .308 Win.

Poliisilaitoksen päätös:
...
Ase vastaa alkuperältään sotilaskäyttöön valmistettua asetta. Aseesta puuttuu vain sarjatulitoiminto. Muutoin se ulkonäöltään ja ominaisuuksiltaan vastaa sotilasasetta. Koska ase on sotilaskäyttöön tarkoitettu ja se on varustettu 20 patruunan lippain (ja varalippain), se ei hyvin sovellu metsästykseen. Asetta voidaan pitää jopa vaarallisena metsästyskäytössä liiallisen tulivoimansa ja aseessa olevien runsaiden ulkonevien osien takia. Ampuma-aselain ja sen perustelujen lähtökohtana on, että käyttötarkoitus määrittelee aseen soveltuvuuden. Sotilas- ja metsästysaseet eivät hyvin sovellu muuhun kuin siihen tarkoitukseen, johon ne on alunperin valmistettu. Suomalaiseen metsästyskulttuuriin istuu hyvin huonosti se, että metsässä liikkuu henkilöitä rynnäkkökiväärien tai muiden sotilasaseiden tai niitä muistuttavien aseiden kanssa, koska se on omiaan aiheuttamaan turvattomuutta siellä marjastuksen tai muiden harrastusten vuoksi liikkuvien piirissä. Sotilasaseiden niin sanotut siviiliversiot eivät ole tarkoitettu metsästykseen vaan muuhun aseharrastukseen, joka liittyy esimerkiksi reserviläistoimintaan tai muuhun maanpuolustuskoulutukseen.
...
Valtionasiamies:
...
vaikka hakemuksen kohteena olevasta aseesta on poistettu sarjatulitoiminto ja sen lipas on suljettu siten, ettei siihen mene metsästyslainsäädännön säätämää määrää enempää patruunoita, voi siihen kuitenkin hankkia suurempia lippaita suhteellisen helposti. Ase on erittäin tulivoimainen ja toimintavarma. On perusteltua, että lupaharkinta on muita aseita tiukempaa kaikkien vaarallisimpien ampuma-aseiden osalta. Valtion asiamies on katsonut, että vaikka kysymyksessä oleva ase soveltuu metsästystarkoitukseen, se ei sovellu siihen hyvin huonomman osumatarkkuutensa ja sotilaskäyttöön rakennettujen tähtäinten vuoksi.
...
Hallinto-oikeus:
...
Hallinto-oikeus hylkää valituksen.
...
Perustelut: Ampuma-aselain 44 §:n lainaus...
...
kysymyksessä oleva ase on alunperin sotilaskäyttöön valmistetun sarjatuliaseen itselataava kertatuliversio. Sotilasaseiden niin sanotut siviiliversiot eivät ole tarkoitettu metsästykseen ja ... asetta on pidettävä ominaisuuksiltaan hänen ilmoittamaansa käyttötarkoitukseen eli metsästykseen tarpeettoman tulivoimaisena ja tehokkaana. Kun edellä sanotun lisäksi otetaan huomioon aseen helppo muunneltavuus muuan muassa lipaskapasiteetin osalta ja vaarallisuus vääriin käsiin joutuneena...
...

Lisätietoja: Oulun hao
_________________
Errare humanum est

[sasu]

>jopa vaarallisena metsästyskäytössä liiallisen tulivoimansa ja aseessa olevien runsaiden ulkonevien osien takia

Tämä oli uutta, että ulkonevat osat tekevät aseesta vaarallisen metsästykseen.

Marjastajien oletetut pelkotilat ohjaavat lupakäytäntöä?

Sotilasaseet ovat epätarkkoja?

Toimintavarma ase on liian vaarallinen metsästykseen?

Sanoisitte suoraan, että pelkäätte aseellista vallankumousta.

[Nimrod]

Tässä on kysymys siitä, että halutaan määritellä tunne teknisesti.

Jos asialla eivät olisi virkamiehet niin käytännössä homma toimisi niin, että ylhäältä päin tulisi selkeästi sellainen käsky, että metsästysaseen tulee olla metsästysaseen näköinen ja oloinen. Tämän määrittelisi sitten joku heebo miten sattuu omien näkemystensä mukaan. Valitettavasti/onneksi tätä tunnetilaa ei voida lainsäädännössä käyttää hyväksi ja sitten tehdään näitä seikkaperäisiä tunteen teknistäviä lakipykäliä, jotka tulkitaan aina pahimman mukaan.

Tärkeintä olisi se, että aseasioista vastaavat henkilöt viranomaisissa YMMÄRTÄISIVÄT mistä kaikessa tässä on kysymys. Ei niinkään tieto kuin ymmärrys on tärkeää näissä asioissa.

[hq]

[TAK85]

Täytyy sanoa että suurempaa hevon pas**a en ole aiemmin lukenut. Pitääköhän ihan käydä katsomassa siellä kansliassa minkänäköinen tyyppi siellä perusteluita latelee. Tiedä vaikka olisi tuttuja. Tuollainen vie uskottavuuden viranomaistoiminnasta.
Nyt alan ymmärtää sen hiljattaisen syytteenkin yhden haulikonpatruunan hallussapidosta kun sattui niillä kulmilla.

[march_hare]