Eläinsuojelulaki ja haavakon lopettaminen vieraalla alueella

[jg]

[Kettu]

[dxman]

Älkää nyt vielä lopettako. Nimittäin odottelen syyttäjän päätöstä juttuun josta oli puhetta kesämökillä ampumisesta ketjussa. Koski haavoittuneen rusakon lopettamista alueella jota ei ollut vuokrattu metsästyskäyttöön.

Väliaikatietona tästä haavoittuneen rusakon ampumisesta ja siitä seuranneesta poliisiasiasta.

- 2 henkilöä eronnut seurasta ja maita irtisanottu 200 hehtaaria.

Sivukorvalla kuultuna vielä siihen päälle. "Jos syyttämispäätös tulee, niin seuran taholtakin tulee rikkomukseen syyllistyneille rangaistus" Mikä on pikkuisen myöhäistä kun eronneita ei voi rangaista.

Tässä onkin pikku purtavaa. Jos syyttämättä jättäminen toteutuu, niin voisiko tätä seuran jäsentä rangaista joka on jättänyt maansa vuokraamatta ja vieläpä tehnyt rikosilmoituksen näitä haavakko rusakkoa jahdanneita vastaan?
_________________

[Kettu]

[sarma]

[hylsy]

[Elan]

[Elan]

[Kettu]

[hylsy]

lainaus ketun kommentista:Minä olen myös ymmärtänyt, että tässä haavakon lopettamisessa tulee noudattaa eläinsuojelulakia, joka ajaa lakina metsästyslain edelle. "Lupavapaan" riistan osalta kuitenkin ns. vieraalle maalle kaadettu eläin kuuluu alueen metsästysoikeuden haltijalle.

seuraava viestini koskee ketun vastausta minulle
_________________
Aina on, joskus ei.

[hylsy]

[Elan]

[hylsy]

Nyt tuli vasta niitä järjen sanoja "Elanin" suusta. Vaikka niitä muutkin jo tässä edellä tarjosi.
_________________
Aina on, joskus ei.

[Elwood]

Haavakkojahti on metsästystä, miettikääpä mitä esim vesilinnustuksessa tarvitsee koiran ohjaaja haavakkojen/ kuolleiden lintujen noudattamiseen?
V:Jos ei ole metsästysoikeutta, pitää olla ns luvallinen henkilö mukana.
_________________
Tosi asiaa ei tarvitse uskoa.

[Aris60]

Olin päivällä syömässä ja paikallinen syyttäjä tuli syömään samaan pöytään niin kysyin häneltä tulkintaa näihin asioihin. Hän sanoi että eivät saa antaa ennakkopäätöksi tai tuomioita, mutta kertoi mitä laki tarkoittaa näissä tilanteissa.

Ei ole olemassa mitään haavakkojahtia. Metsästys alkaa kun saaliin etsintä alkaa ja loppuu kun saalis on otettu talteen tai jahti loppuu tuloksettomana. Jos eläintä haavoitetaan ja sitä sen jälkeen seurataan naapurialueelle niin metsästys jatkuu, pyynti on kiistattomasti alkanut. Kuulemma riittää kun menty alueelle aseet mukana ja riistan etsintä on alkanut. Jos jäljestys tehdään ilman lupaa (esim. hirvieläimen pyynnin yhteislupa ja sen erilliset yhdessä sovitut asiat) kyseessä on salametsästys. Metsästysoikeuden haltialla on tällöin kanneoikeus ja hänellä vaikea olla syyttämättä. Huomatkaa kanneoikeus on metästysoikeuden haltijalla jos kyseessä on pienriista luvallisena aikana, tämä on tärkeää. Järkeä kannattaa käyttää jos eläin on esim. sorsa. Ihan sama jos eläin menee asuttuun pihapiiriin niin ei sitä siellä voi vapaasti ilman omistajan lupaa lopettaa. Tässä pihapiirissä ei ole mitään 150m rajaa kuten ampumisessa on. Sama koskee puutarhaa ja viljelyksiä ennen kun sato on korjattu. Tämä olikin hankala määräys - ja uutta ainakin minulle. Olen hakenut usein ammuttuja fasaaneja perunapellosta. Kuulemma selvästi sanottu metsästyslaissa. Kanneoikeus alueen omistajalla. Jos eläin ei olekkaan haavoittunut vakavasti? Silloin mahdollisesti rikotaan useita muitakin lain määräyksiä esim. ML 36§.


Avuttoman riistaeläimen lopettaminen metsästyksen yhteydessä on aina metsästystä sen voi kuulemma lukea lain useista kohdista. Kuulemma esim. metsästyslain (olikohan 32§) antaa mahdollisuuden lopettaa riistaeläimen merialueella veneen moottorin käydessä. Ja tämä on metsästystä. 84§ on myös hyvin selvä järjestys on auttaminen tai ilmoitus omistajalle, metsästysoikeuden haltialle tai viranomaiselle. Lopettaminen vasta sitten kun mikään muu ei auta. Silloinkin pitää olla hyvä syy miksi on mukana ase luvattomalla alueella ja sitä käytetään.

Avuttoman eläimen auttaminen on kuulemma vähän eri asia. Järjestys on tällöin ilmoitus viranomaisille, joissakin tapauksissa metsästysoikeuden haltijalle. Jos eläintä autetaan niin silloin on tiedettävä mitä tekee. Rauhoitettua eläintä ei voi lopettaa ilman että tiedetään voiko eläintä auttaa. Arvion siitä voiko eläintä auttaa tekee merkittävien eläinten osalta viranomainen/eläinlääkäri. Lähtökohtana on että eläintä lopetetaessa ei asetta voi käyttää kun poikkeustapauksissa. Siitä löytyy jostakin toisista paikoista määräyksiä.

Hän totesi että silloin kun metsästetään ja eläintä haavoitetaan ja se pakenee toisen seuran alueelle niin metsästäjähän siinä on töpeksinyt. Metsästys on suoritettava siten että riistaeläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Siitä löytyy selvä määräys laista. Jos ampuja on ollut esim. humalassa haavoittaessaan riistaeläintä se voi olla jopa raskauttava tekijä. Lisäksi hän kysyi miksi mennään metsästämään ihan rajan pintaan? Miksi metsästysseurat eivät enemmän sovi keskenänsä menettelytavoista - turhaan näitä oikeuteen tuodaan.

Eli ihan lyhyesti hän antoi mulle ohjeen. Älä mene naapurin puolelle riistaa jäljittämään ilman lupaa, siinä palaa kynnet jos et ole hyvissä väleissä naapurin kanssa. Jos olet varma haavoittamisesta niin ilmoitus lupamenettelyn mukaisista eläimistä poliisille ja metsästysoikeuden haltijalle. Jos ei lupamenettelyä vaativa eläin niin ei tarvitse ilmoittaa poliisille mutta eläin on hoidettava tavalla tai toisella (naapurin suostumuksella tai avulla) . Kertoi vielä että ilmoitusmenettelyyn on tulossa tiukennuksia mahdollisesti. Koska aina ei ole selvää kuka alueen omistaa tai metsästysoikeuden haltija on niin selvintä on ilmoitus viranomaiselle vaikka se ei ole aina lain vaatimus.

Kysyi vielä että ethän sä nyt vakavissas tommoisista asioista ollut tietämätön? Että eiköhän noi Elanin kirjoitukset ole lähinnä totuutta.
Ketun kirjoituksia en ymmärrä. Enkä pyrkimystä. Kun kerroin mistä koko homma alkoi niin syyttäjä kertoi, että häntäkin on yritetty saada nostamaan syyte heiluttamalla netistä printattua juttua silmien edessä ja suu vaahdossa uhattu syytteellä virkavirheestä kun ei ota tosissa ilmoituksen tekijää. Totesi vain että taitaa olla selkeä tilaus metsästäjien taholta, että metsästäjäntutkinnon suorittamisen ehdoksi tulisi joku pakollinen kurssi perusasioista ja jatkokurssi aina tarvittaessa. Nykyinen ei ilmeisesti riitä. Totesi vielä aika lakoonisesti, että metsästysseurat voisivat kouluttaa porukkaansa yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa.