KHO 4.5.2007/1179/Dnro 2704/3/06

[ppp]

Ei mahda olla mitään syytä evätä lupia, jos muut asiat ovat ok. Menee sooloilun puolelle, jos taittoperä kielletään, kun merkitsevä tekijä on kuitenkin kokonaispituus perä taitettuna.
Ihan taatusti niitäkin tapauksia silti on.

[sarma]

[Hande]

[hq]

[sasu]

Montako sellaista henkirikosta tai sen yritystä on Suomessa tehty, joissa muu-aseen kätkettävyys ja tarkkuus on ollut vaikuttava tekijä?

[Hande]

[tosinuija]

[hq]

[sasu]

Olen jo jonkun aikaa miettinyt seuraavanlaista koetta.

Valitaan arvalla suomalaisista aseluvan haltijoista esim. tuhat henkilöä. Heille annetaan oikeus ostaa mitä tahansa siviilille laillisia tuliaseita ilman erillistä lupaa, edellytetään vain ilmoitus ostosta omalle poliisilaitokselle.

Seurataan näiden koehenkilöiden edesottamuksia esim. viisi tai kymmenen vuotta ja katsotaan millaiseen rikollisuuteen aseiden vapaahko ostaminen johtaa.

Voisi olla, että tämän kokeen tuloksena asekohtaisista luvista voisi luopua ja siirtyä suoraan ns. aseenomistajaan lupakorttiin. Tuskin lainkuuliaiset ihmiset siitä vinksahtaisivat, että saisivat ostaa aseita ilman jokakertaista luparulettia.

[Solifer]

Tuo on ihan järkevä ehdotus mutta tekisi lupapoliiseista työttämiä. Ei käy.

Suomessa on aseluvilla pidetty ei-toivottuja kansanosia aseettomina jo Venäjän vallasta lähtien. Välillä kommunisteja, välillä oikeistoa ja satunnaisesti jopa rikollisia.

Suomen aselain tehtävä ei ole koskaan ollut ensisijaisesti estää rikoksia, mihin se ei oikeasti pysty, vaan estää kansannousu ja sisällissota. Se että sen nykymuodossa vedotaan johonkin harrastuksiin ja soveltuvuuten on sivuseikka ja hämäystä. Itseasiassa Suomen Poliisikin perustettiin alunperin pitämään oikeisto ja vasemmisto poissa toistensa kimpusta. Lukekaa Suomen Poliisin historiikki jos ette muuten usko. Siinä ohessa saattoivat selvitellä tavanomaisia rikoksiakin jos osasivat. mutta se ei ollut poliisin päätehtävä.

Sisällissotaakaan ei aselailla estetä koska valtion varastoissa riittää kalustoa joten herää kysymys mitä aselailla haetaan. Voitaneen todeta että jos aselaki kieltäisi ampuma-aseiden myynnin ja hallussapidon lapsilta, oikeustoimikelvottomilta sekä väkivaltarikollisilta niin siinä on ne hyvä rajoitukset. Loput ovat valtion mielivaltaa jota on vaikea millään järkiperusteilla perustella.

95% nykyisestä aselaista voitaisiin mitätöidä ilman että tapahtuisi mitään ikävää kenellekään.

[E_h_e]

Näissä keskusteluissa on tietysti varottava sitä ettei myöhemmin kirjoituksia tutkittaessa leimaudu ikään kuin Miguel de Cervantes Saavedran legendaariksen kirjallisen hahmon Don Quijoten hengenheimolaiseksi. Niin, hänhän oli se, joka taisteli tuulimyllyjä vastaan…
...
Joillakin näyttää olevan taipumus käynnistää amerikkalaistyylisiä vihakamppanoja niitä kohtaan, jotka rohkenevat poiketa ruodusta, siis olla eri mieltä.
...
No en toistaiseksi aio alkaa kierittelemään lasimurskalla samalla kun minua ruoskitaan varsovanliiton langalla ja ylleni ripotellaan tuhkaa…
...

Päivän ajatus:

”Minä teen parhaani siten kuin tiedän -
parhaani siten kuin osaan;
ja aion tehdä niin loppuun saakka.
Jos loppu osoittaa minun olleen oikeassa.
Se mitä minua vastaan on sanottu;
ei merkitse mitään.
Jos loppu osoittaa minun olleen väärässä,
kymmenenkään enkeliä,
jotka vannovat minun olleen oikeassa,
eivät muuta mitään.”

Abraham Lincoln
...

Täytyy ihailla hq:n paneutumista aiheeseen. Voi jopa alkaa epäillä, että siellä Espoon Otaniememessä on, jossakin TKK:n rakennuksista oikeustieteellinen osasto. Näissä vastine asioissa kehoitan kuitenkin turvautumaan ainakin oikolukuvaiheessa kokeneeseen ja aiheeseen perehtyneeseen hallintojuristiin. Nimittäin, jos aihe on liian henkilökohtainen, siihen väistämättä on liian emotionaalinen ote ja silloin ehkä tulee todisteluteemoissa keskityttyä epäolennaisuuksiin.
Tosiasiat on tunnustettava eikä hallinto-oikeus eikä korkein hallinto-oikeuskaan kumoa ampuma-aselakia, ne vain tulkitsevat sitä.
Olennaista ei ole vastaargumentaation pituus A4 liuskina vaan se, että kykenee esittämään asiansa niin, että aihepiiriin perehtymätönkin sen ymmärtää.
Voimakkaasti tunneperäisestä ja alatyylisestä esittämistavasta "tukistetaan" sitten päätöksessä.
...

Ja sitten tämänkertainen lainaus:

3.2.2.4 Metsästysaseen ominaisuudet

Metsästyslainsäädännössä ei ole asetettu ylärajaa aseen kaliiperille, luodin painolle tai osumaenergialle. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on eläimen nopea tappaminen ja eläimen kärsimysten minimoiminen. Juuri tämä seikka vaikuttaa yhtenä keskeisenä tekijänä harkittaessa aseen soveltuvuutta ilmoitettuun käyttötarkoitukseen. Erityisesti kannattaa huomata, että metsästyslaissa on rajoitettu itselataavien aseiden lipaskapasiteettia. Tästä voidaan tehdä se johtopäätös, että metsästyslain säätäjät eivät ole halunneet suuren lipaskapasiteetin aseita käytettäväksi metsästykseen.

Käytännön ampuma-aselupahallinnossa merkittävimmät laintulkinnalliset ja lain soveltamisen yhdenmukaisuuteen liittyvät ongelmat eri kihlakuntien välillä koskevat rynnäkkökivääri-tyyppisen, itselataavaa kertatulta ampuvien ja alun perin sotilasaseiksi valmistettujen kivääreiden tai sotilasaseiden ns. siviiliversioiden soveltuvuutta metsästystarkoitukseen. Näiden aseiden soveltuvuuden osalta ongelmana on ko. aseiden tulivoima ja teho. 7Oulun hallinto-oikeus on päätöksellään 13.4.2004 nro 04/181/1 hylännyt TK:n valituksen Ylivieskan poliisilaitoksen päätöksestä, jolla poliisilaitos oli hylännyt TK:n hakemuksen saada hankkimislupa itselataava kertatulityyppiselle kiväärille AK-47 kaliiberi 5,56x45 käyttötarkoituksena metsästys. Lupaa oli haettu pienriistan, metsäkanalintujen ja ketun metsästykseen. Sekä poliisilaitos että hallinto-oikeus ovat perustelleet hylkäävän päätöksensä sillä, että mainittu ase ei sovellu metsästystarkoitukseen suurella lipaskapasiteetilla varustettuna ja alunperin sotilaskäyttöön valmistettuna rynnäkkökiväärin siviiliversiona sekä hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen tarpeettoman tulivoimaisena ja tehokkaana. Päätöksen pääperuste on ollut suuresta lipaskapasiteetista johtuva tarpeeton tulivoima ja tehokkuus, vaikka luvan hakija on esittänyt kyseissä aseessa käytettäväksi laissa sallitun lipaskapasiteetin mukaisia lippaita. Tämän lisäksi edellä olevan päätöksen perusteluissa on korostettu aseen sopimattomuutta metsästystarkoitukseen sillä, että kysymyksessä on alun perin sotilaskäyttöön valmistetun rynnäkkökiväärin versio eikä ase vastaa ominaisuuksiltaan .223 Rem –kaliiperin metsästyskivääriä. Vaikka kannanotto näyttäisi olevan ristiriidassa aiemmin mainitun ampuma-aselain perustelun alkuperäisen käyttötarkoituksen soveltumattomuuden kanssa, on oikeuden päätöksen erityinen lisäperuste ollut juuri tuo aseen tämänhetkinen tosiasiallinen käyttötarkoitus eli metsästys. Tosin sanoen, tuomioistuimen käsityksen mukaan suomalaiseen metsästykseen ei kuulu ase, joka aiheuttaa kohtuutonta potentiaalista riskiä yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle sillä perusteella, että alun perin sotilaskäyttöön tarkoitettu itselataavaa kertatulta ampuva ase voidaan helposti ja vaivattomasti, vain lipasta vaihtamalla muuttaa lipaskapasiteetiltaan tulivoimaiseksi. Kuopion hallinto-oikeus on päätöksellään 30.4.2004 n:o 260/3 hylännyt TR:n valituksen saada hankkimislupa metsästystarkoitukseen itselataavaksi, lippaallista kertatulta ampuvaksi aseeksi muunnettavalle Suomi-konepistoolille edellä mainitussa tapauksessa esitetyillä perusteilla. Hallinto-oikeus on katsonut konepistoolin liian tulivoimaiseksi ja tehokkaaksi sekä lisäksi soveltumattomaksi tarkkuutta vaativaan pienriistan (kanalintujen) metsästykseen heikon osumatarkkuutensa perusteella.

Oulun hallinto-oikeus on 31.5.2005 antamallaan päätöksellä hylännyt AV:n valituksen poliisilaitoksen kielteisestä päätöksestä saada hankkimislupa 308-kaliiperin Steyr StG58 –merkkiselle kiväärille metsästystarkoitukseen. Hylkäävän päätöksensä perusteluissa hallinto-oikeus on käyttänyt samoja perusteluita tarpeettomasta tulivoimasta ja tehosta kuin edellä käsitellyissä tapauksissa. Perusteluissa on myös todettu, että kyseinen ase on alun perin sotilaskäyttöön valmistetun sarjatuliaseen itselataava kertatuliversio ja että sotilasaseiden ns. siviiliversiot eivät ole tarkoitettu metsästykseen. Lisäksi tämän tapauksen perusteluissa on mainittu myös aseen helppo muunneltavuus lipaskapasiteetin osalta ja vaarallisuus vääriin käsiin joutuneena. Huomionarvoista tässä tapauksessa on, että hallinto-oikeus ei ole ottanut kantaa yksilöidymmin aseen soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn metsästyksen lajiin, vaan pääpaino kielteisen päätöksen perusteluissa ovat kaksi edellä mainittua kriteeriä. Helsingin hallinto-oikeus on 8.9.2005 antamallaan päätöksellä hylännyt ME:n valituksen poliisilaitoksen kielteisestä päätöksestä saada hankkimislupa 9 x 19 mm ”Musta Kissa” –merkkiselle muu ase –luokkaan kuluvalle aseelle. Hallinto-oikeus on päätöksessään perustellut hylkäystä aseen kätkettävyydellä huolimatta siitä, että kyseessä on kertatulta ampuva ase sillä perusteella, että ase on kivääriä lyhyempi ja siten helposti kätkettävä. Lisäperusteena kohonneelle yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen kohdistuvalle riskille on perusteluissa ollut aseen äänettömyys, joka ilmeisesti on ollut luvanhakijan esittämä aseen käyttötarkoitukseen soveltuvuutta tukeva kriteeri mutta jonka hallinto-oikeus on tulkinnut toisin. Tähänkin seikkaan kannatta kiinnittää huomiota sen vuoksi, että äänenvaimentajan käyttö on sallittu metsästyksessä. Äänettömyyden voidaan näin metsästyslainsäädännön mukaan katsoa kuuluvaksi hyväksytysti metsästykseen. Ilmeisesti ”Mustan kissan” kohdalla juuri aseen kätkettävyys yhdistettynä äänettömyyteen ja tarkkuuteen on ollut hallinto-oikeuden mielestä yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantava tekijä. Hallinto-oikeus on päätöksessään korostanut sitä, että aseen alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole ratkaiseva vaan ne tosiasialliset ominaisuudet, jotka aseessa ovat lupaa haettaessa. Edellä olevien esimerkkien perusteella on selvää, että hallinto-oikeuksien tulkinta "sotilasaseiden siviiliversioille" on kielteinen silloin kun aseen tosiasialliset ominaisuudet selvästi liittyvät aseeseen ja yleisesti tiedossa olevaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaan tekijään, jollaisia ovat kätkettävyys ja tulivoima. Lupahallinnossa tulisikin edellä olevan perusteella edellyttää, että itselataavaa kertatulta ampuva kivääri, jolle haetaan lupaa metsästysperusteella, tulisi olla metsästystarkoitukseen valmistettu, jotta sitä voitaisiin pitää metsästystarkoitukseen hyvin sopivana. Aseen hankkimislupaa metsästykseen ei tulisi myöntää kuin erittäin poikkeuksellisilla ja painavilla perusteella sellaiseen itselataavaa
kertatulta ampuvaan aseeseen, jossa on helposti vaihdettavissa oleva lipas ja johon on saatavilla yli 3 patruunan lippaita taikka mihinkään muu ase –luokkaan kuluvaan aseeseen. 8 Käytännössä ongelma voidaan ratkaista kahdella tavalla: Kiväärin hankintalupaa täytettäessä luvanhakijaa pyydetään mahdollisimman tarkasti ilmoittamaan aseen merkki, malli, kaliiperi ja toimintatapa, jolloin lupaharkinnassa voidaan päätellä, mihin tarkoitukseen valmistettu ase on kyseessä. Tällöin ase yksilöidään hankkimisluvassa. Jos asia ei hakemuksesta selviä, pyydetään hakijaa toimittamaan lisäselvitystä. Jos hän ei tätä tee, lupaan voidaan laittaa esimerkiksi seuraavanlainen ehto: " Hankittavan aseen on oltava alun perin metsästyskäyttöön valmistettu.” Jos muu ase -luokkaan kuuluvalle aseelle myönnetään perustellusta ja painavasta syystä hankkimislupa (joko metsästykseen tai harrastusperusteella), tulisi lupaan aina laittaa aseen ja sen piipun vähimmäispituuksia koskevat ehdot. Sama ehto tulee sisällyttää myös hallussapitolupaan. On huomattava, että jos ehtoa ei kirjata muu ase-luokkaan kuuluvan aseen hankkimislupaan, hallussapitolupaa ei voida jättää myöntämättä, vaikka aseen piippu olisi lyhyempi kuin luvanhakija on antamassaan selvityksessä mahdollisesti esittänyt. Lisäksi luvanhakija voi myöhemmin vaihtaa aseeseen lyhyemmän piipun. Muu ampuma-ase –luokkaan kuuluvien aseiden hankkimis- ja hallussapitolupiin tulisi sisällyttää seuraava ehto: Aseen kokonaispituuden on oltava vähintään x mm ja piipun pituuden vähintään y mm.

Lähde: Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet -luonnos
_________________
Errare humanum est

[Vieras 1*]

[Vieras 1*]

[Vieras 1*]

[E_h_e]

Päivän toinen aiheeseen liityvä lainaus:

3.1.1.1. Aseen soveltuvuus

Ampuma-aselain mukaan hankkimisluvan myöntäminen perustuu aseen osalta ajatukseen, että aseen on oltava ominaisuuksiltaan sellainen, että se soveltuu hyvin hakijan ilmoittamaan käyttötarkoitukseen. Erityisesti on syytä huomata kaksi asiaa. Ensiksi, aseen ei tarvitse soveltua erittäin hyvin käyttötarkoitukseensa, koska se luonnollisesti johtaisi mahdottomaan tilanteeseen, kun yritettäisiin määritellä tai rajata sitä, mikä on kriteerin täyttävä ase. Hyvin-sanaa tuleekin tulkita siten, että aseella tulee voida tehdä hyvin sitä, mihin käyttöön sitä halutaan. Jos aseessa on ominaisuus, joka estää tai rajoittaa sen käyttämistä tarkoituksen toteuttamiseksi, se ei todennäköisesti täytä "soveltuu hyvin" –kriteeriä. Toiseksi ampuma-aselaki ei salli luvan myöntämistä, jos tämä ehto ei täyty. ("…voidaan antaa vain…") Toisin sanoen, lupaviranomaiselle asetetaan erityinen velvollisuus harkita, täyttääkö ampuma-ase, jolle lupaa haetaan, tämän kriteerin.

Lähde: Aselupakäytäntöjen yhtenäistämisohjeet -luonnos
_________________
Errare humanum est