Haulikonpaukku metsäkanalinnuille?

[Tikkamies]

Silloin harvoin kun varsinaisesti lähden lintujahtiin ja ilman omaa koiraa metsälle niin täyssuppean läpi ammun noin 3.00mm hauleja. Omat koirat valittu nisäkäsriistalle joten linnut tulee ammuttua sillä paukulla mikä sattuu piipussa olemaan sillä hetkellä kun kettu tai jänis passissa istun. Maasto melkoisen aukeaa joten siitä tuo suppea holkki linnullekkin.Paukkuna linnulle sitten on muuten S&B Fortuna koot 2.75mm tai 3.00 mm . Pillitetylle pyylle trappipaukku . Tällä kaudella ammutaan joitakin lintuja omalatauksillakin ja niissä haulikoot 2.5mm-3mm linnulle.
_________________
Eräelämä on oikeaa elämää.

[hq]

[Rastinsahi]

[Lyrurus]

hq: Ei muuten kuole metso kahteen hauliin rintalihaksessa. Edes tavi ei kuole siihen. Täytyy olla muitakin reikiä. Nyljitkö pään? Olisiko siellä tahi kaulassa ollut tupruhaulin reikä?

Toinen mahdollisuus on se, että toinen noista kahdesta tupruhaulista on lävistänyt sen hermokimpun, joka kulkee selkäytimestä siipeen. Silloin toinen siipi lakkaa toimimasta. Metso putoaa, mutta ei kuole.

Ja vielä: Mitään äkillistä shokkivaikutusta ei ole olemassakaan. Shokki on elimistön tila, joka liittyy verenpaineen alenemiseen. Ts. lintuun se voi iskeä vasta parikymmentä sekuntia ampumisen jälkeen, jos ampuja on onnistunut katkomaan tarpeeksi verisuonia. Tuo tavallisin shokkivaikutukseksi oletettu ilmiö on hauli kaularangassa, jolla on nuo vaikutukset, jotka edellisessä viestissä mainitsin.

[Juego]

[tuhola]

Pitääköhän laittaa vähän omiakin kokemuksia:

Muutama vuosi sitten luulin että metsolle on oltava vähintään 3.7mm haulit noille normaaleille metsoholleille eli 30-40m. Kuitenkin jossain välissä alkoi tuntumaan että vaikka siihen kuinka osuu niin se ei putoa paitsi siiven katkettua tai osumasta päässä tai selkärangassa (haulisuihkun osuttua täysin kohdalle vaikka 35 metristä on metson kokoisessa eläimessä aina reikiä myös kriittisellä alueella, mutta lentoon ammuttaessa nämä napakymppi osumat ovat harvinaisempia johtuen jo pelkästään haulisuihkun pituudesta). Tietysti jos puuhun/maahan pääsee ampumaan metso ei raskaana lintuna päässyt enää lentoon. Nykyisin olen alkanut suosia laadukkaita patruunoita, noin 3.3mm päällystetyillä hauleilla. Laadukkaalla tarkoitan esim. federaalin ja winchesterin amerikassa ladattuja magnumeja. Testissä esim. nuo federaalin magnumin 3.3 haulit menivät kaikki 50 metriltä 15mm kipsilevystä läpi. Viisi edellistä metsoa on pudonnut kaikki osuman saatuaan ja aina on ollut siipi poikki. Omaan aseeseen käyvä 3.3mm seitenkutonen antaa melkoisen peiton tuonne 35m. Noin 1.5 euroa panokselta ei ole paljon kun ammutaan niinkin ylvästä riistaeläintä kuin metso.

[Rastinsahi]

[Vortex]

[Lyrurus]

OK Rastinsahi. Vähennetään tuo kaksikymmentä sekuntia massiivisissa verenvuototapauksissa viiteen sekuntiin.

Mutta toisaalta minulla on kokemusvarastossani tapauksia, jotka antavat aiheen olettaa, että edes sydämenrepeämistapauksissa ei tapahdu mitään välitöntä vaikutusta. Viimeisin tyyppitapaus on viime syksyltä. Ammuin iltalennolla sorsaa, joka sai hyvänäköisen osuman ja näytti tulevan alas, mutta innostui sitten lentämään vielä kaksisataa metriä. Ties kuinka pitkälle olisi mennyt, jollei olisi sitten osunut koivuun (shokin vaikutuksesta?) ja pudonnut sen juurelle.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että siihen oli osunut 6-7 haulia, ja että yksi niistä oli repäissyt sydämen hajalle. Siivet ja kaula olivat kuitenkin ehjät.

Sitten itse shokista. En ole lääkäri, joten tässä esityksessäni on varmasti epätarkkuutta ja saattaa olla jopa joitakin virheitä.
Ihmisillä tavataan:

1. Verenvuodosta johtuvaa shokkia, jonka ulkoisia oireita ovat kalpeus, kylmä hiki, pulssin heikkous ja ajoittainen tajuttomuus. Tämä on merkki kohta tulevasta kuolemasta, jollei verenpainetta saada nostettua.

2. Jonkinlaista säikähdystilaa, jonka oireet muistuttavat verenvuotoshokin oireita. Vapina, hiki, kyvyttömyys, pulssin heikkous ym. Tämän voi saada, kun joutuu käsittelemään jotakin voimakasta tunnetilaa - kuoleman läheisyys tms. - tai kun säikähtää jotakin voimakkaasti. Tämä ei ole merkki tulevasta kuolemasta.

Näillä kahdella ilmiöllä ei välttämättä ole mitään tekemistä toistensa kanssa, paitsi tuo oireiden osittainen samuus.

Kysymys kuuluu nyt: Onko linnuilla jälkimmäistä? Jopa siinä muodossa, että ne säikähtäisivät itsensä kuoliaiksi? Onko niillä kipushokkia? Vai onko tuo shokiksi tulkittu tila sittenkin osuma jossakin päin hermojärjestelmää?
En tiedä, mutta epäilen tällaisen shokin olemassoloa.

Eikä ihminen kuole hetkessä, jos suuri verisuoni ammutaan poikki. Hän kuolee sitten, kun joku kriittinen määrä verta on vuotanut ulos. Ja hän kykenee liikkumaan niin kauan kuin verenpaine aivoissa on riittävä. Ryömimällä tietysti paremmin johtuen noista paineongelmista.

[Lahtaaja]

[deadline]

sitä ollaan vähitelleen hautaamassa, että haulikon teho perustuisi shokkivaikutukseen. kyse on kuitenkin mielestäni enemmänkin käsite-erosta kuin mistään muusta. Nimittäin millään muulla ei elukalta saada niin hyvin henkeä pois, kuin riittävän monella yhtäaikaisella osumalla. Voipi olla, että jos vetaisee vaikkapa sorsaan puolen tusinaa reikää, niin yksikään näistä osumista ei ole itsekseen välttämättä kuolettava, mutta silti lintu putuaa kuin eilen kuollut. Mikä sitten on oikea termi, liittyykö se kipushokkiin vai mihiin, mene tiedä.

Lintu siis kuolee parhaiten useasta eri puolelle kehoa tuleesta osumasta. Tähän päästään pienellä haulilla. Omassa kaveripiirissänikin on vallalla uskomus, että esimerkiksi hanhi tarvii vähintään bb-haulit tai isommatkin kuollakseen. Tämähän johtuu vain siitä, että niitä ammutaan aina liian kauas. Normaalilta matkalta joku kolmipuolonen pudottaa linnun varmemmin, kuin vaikka 20 metriä kauemmas murkuloilla ammuttu. Useammalla "pienellä" osumalla on myös suurempi mahdollisuus osua johonkin kuolettavaan kohtaan, kuin yhdellä, kahdella "isolla" osumalla. Silloin lintu toisinaan kyllä saadaan eräksi, kun se kuolee verenhukkaan lennossa. Jos sattuu näkösällä putoamaan.
_________________
"Hän oli mahtava metsämies Herran edessä"

[Lyrurus]

Onko siis niin, että kun Lahtaaja ampuu tavia, niin taville nousee kylmä hiki ja sitä alkaa vapisuttamaan?

(Anteeksi L. En voinut vastustaa kiusausta.)

[Steven Bierle]

32 grammaa 2,75 mm ja 2,9 mm. Niil putoo nii pyy kuin mettokin.
_________________

[Punajalaka]

Aivan naurettavaa väittelyä, ite väitän, että ensinnäkin 25m matkalle jää metto millä tahansa metsästys panoksella (jos se käy edes jotenkin aseessa), jos matkaa siitä vähän kasvattaa tarvitaan yli 3mm hauleja, jos haluaa vielläkin saada kuolleita metsoja. Isot(lähemmäs 4mm) haulit täytyy tuolle matkalle ampua tiukasta suuhisesta, jotta peittoa riittää. Jos haluaa kasvattaa matkaa 35-40m:n täytyy ampua tiukalla suuhisella iso haulisia (lähemmäs 4mm) ja raskaasti ladattuja patruunoita jotta, upotusta ja kuviota riittää. Noille matkoille on turha yrittää 3mm tuhka hauleilla, mutta 3,7 magnum lataus on viellä hyvästikkin tappavaa kauraa täys-suppeasta ammuttuna.

Jos on osuma miehiä, niin silloinhan on sama aina ampua isoja hauleja ja raskaita latauksia tiukasta suuhisesta, koska kyllä niillä jää lintu myös lyhyemmälle matkalle. Jos metsä taas on tiheää ja yli 25m holleille ei käytännössä edes näe, kannattaa aseeseen ruuvata väljä supistaja ja valita 3mm pintaan olevat haulit.

Ja tässä pieni vinkki panoksen testaukseen, jos et viitsi testata aina joka panosta erikseen ja lähteä vartavasten ostamaan monenlaisia panoksia testausta varten. Niin tee palvelus itselläsi joskus heräävälle testaus "vimmalle" ja laita pari panosta syrjään ostamistasi eristä ja vaihtele paukkuja metsästys kavereiden kanssa, näin kertyy yllättävän äkkiä hyvä testaus materiaali joista voi sitten lähteä hakemaan sitä parasta.
_________________
No ehä minä, mutta muut.

[hq]