Vilperin tarinapalsta.

[tetri]

[Vilperi]

Jos taas muutaman lauseen lisäis:
Siinä sitten tarinoitiin sen verran, että mattimyöhäisetkin kerkis saapua ja pientä sotasuunnitelmaakin väännettiin sorsien pään menoksi. Mä tarjouduin menemään vapaaehtoisesti ton mun "haukkuvan ja noutavan" sorsakoiran kanssa suorittamaan ylösnoston, mutta ei annettu "etelän" miehelle sitä tehtävää, vaan pyydettiin mukaan passimieheksi. Mulla meinas vetää vähän naaman totiseksi kun sanottiin, että koirat jätetään autoon, mutta onneksi mun selitykseni meni läpi; Sa---na, jos mä nyt jätän Möykyn autoon, niin se kiukuttelee koko viikon!! Pojat vähän naureskeli ja antoi armon käydä oikeudesta sillä edellytyksellä, että mä kytken koiran kun tullaan passipaikan läheisyyteen. Pena lähti hoitamaan ajokoiran tehtävää ja muut neljä aloimme ripeän siirtymisen lammen takamaastoon. Jonkun matkaa edettyämme Alpo lisäs vähän tahtia itelleen sanoen menevänsä kauimmaiselle kytismestalle ja me muut jatkettiin vähän rauhallisemmin. Mörrikin ilmestyi sopivasti joltain hakureissultaan ja mä otin sen kiinni pari sataa metriä ennen lampea. Pojat pudotti mut kyydistään kun lammen eteläpää tuli näkyviin sanoen; lähesty varoen ja anna heille aikaa siirtyä omille paikoilleen. Minähän tein työtä käskettyä ja siirryin karvaturrin kanssa pientä mäntyä kasvavaa suontapaista pitkin matalana rantaa kohti tarkkaillen samalla mahdollisten sorsien liikkeitä. Sen verran oli avonaista maastoa, että kovin lähelle rantaa ei voinut mennä ja kun sorsiakin alkoi näkymään niin heitin koiranpojan puskaaseen kiinni ja melkein ryömimällä etenin vielä muutaman metrin.................

Sen verran oli tuossa äsken jo verenpaine korkealla, että piti käydä koiruuden kanssa saunassa ja jäähyllä.



Ja vielä jännityksen laskemiseksi palataan tarinassa vähän taaksepäin:
Siinä kauniissa aamussa Tuupovaaraa kohti ajellessa ehdimme hyvin jutella paikallisista asioista ja todettua esimerkiksi joutsenkannan pientä laskemista noilla alueilla. Auton lämpömittari tarjos tuollaista +3-5 asteen lämpötilaa ja totesimme hirvikärpäsistä keskustellessamme, että aamusta tuskin paljon lentelevät vaikka niitä runsaasti onkin jokapuolella.
Ainakin yksi yhteinen tuttukin löytyi, kun tuo mun kanssaeläjäni on Joensuusta kotoisin ja muutama kesäloma tuli aikanaan vietettyä appiukon kesämökillä Kiihtelysvaarassa ja päästyä jopa metsällekin niissä maisemissa edellisen pystärin kanssa.

Ja sitten kaikille hätäilijöille tiedoksi: Mä skrivaan tätä stooria just sen mukaan kuin parhaaksi näen!! Tuolta löytyy yks mun stoori jonka kirjoittaminen kesti melkein jouluun asti :
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=16609&postdays=0&postorder=asc&start=0
_________________

[Vilperi]

Alpo antoi lällärin avustuksella ohjeita "koiralle" ja kaikki oli valmiina. Mä olin huomannut pojat oikealla puolellani ja siirryin varoen vähän vasemmalle saadakseni samalla vähän paremman ampumahollin jos räähkät tulis suoraan kohti. (se siirtymä osoittautui myöhemmin virheeksi)
Siinä odotellessa tuli tarkkailtua sorsien rauhallista liikehdintää ja kiroiltua itekseen, että miksen mä saanut olla koiruuden kanssa siellä lammen toisella puolella! Kymmenkunta ruoharia seilas hajallaan eripuolilla pientä niemenkärkeä ja koiruus olis saanu hyvää harjoitusta haukkutyöskentelyyn ja ehkä isäntäkin olis varovaisella lähestymisellä päässyt vähän tarjoamaan korvaavia panoksia jollekin sorsalle.(Alpo oli muuten ennen jahdin alkua epäillen kysynyt; Sullahan ei tietenkään ole sorsalaillisia patruunoita ja tarjonnut omiaan käyttöön!? Erehtyipä pahasti, kun multa löytyi sekä hanhelle kuin myös sorsalle sopivaa paukkua boxista! )
Pena liikkui rauhallisesti lammen toisella puolella kunnes sitten ensimmäiset kääkät huomas sen ja silloin alkoi tapahtua! Mahoton siipien lätkytys ja sorsia ilmassa ja tietenkin pakosuunta oli meille päin. Osa räähkistä lensi suoraan mun viereiseen passiin ja hetken verran oli täysi sota päällänsä! Minäkin seurailin piippua pitkin muutamaa, mutta ne oli "kaakanoita" joten jätin ampumatta, mutta sivusilmällä huomasin parin putoavan. Jälkijunassa tuli vielä pari joista toinen oli mahdollisuuksien rajoissa ja sitä koitin sitten kerran, mutta ammuin pahasti jälkijättöisesti, joten se jatkoi matkaansa.
Mä siinä itekseni ihmettelin että kenellä oli puolari matkassa, kun en ollu nähny kuin pelkästään päällekkäispiippuisia tussareita matkassa ja kuitenkin tuntui kiivaammassa vaiheessa laukauksia tulevan todella tiheään. Joukossamme oli kuitenkin kaveri joka osasi käyttää asettaan. Jälkeenpäin hän kertoi pitävänsä panoksia valmiina käsissään mikä mahdollistaa nopean lataamisen.(älkää kysykö miten se käytännössä tapahtuu, mulla ei oo tietoa eikä kokemusta)
Tilanne oli nyt ohi ja mä päästin Mörrin irti ja se lähti suoraan poikien luokse ja he kertoivat mulle sen merkanneen heti sen ensimmäisen pudonneen sorsan, mutta toinen sorsa oli kuulemma pudonnut veteen ja siitä se työ sitten vasta alkoi.
Pidimme tilannepalaverin ja Alpo siinä joutessaan otti ruoharilta turkin pois. Koiruus pyöri rantamilla ja saikin ensimmäisen kontaktin haavakkoon. Tietenkin kääkkänä sukelsi ja pyörähti jonkun matkan päässä pinnalla, mutta kukaan ei ehtinyt polttaa sen perään. Tuli kuitenkin varmistus että meillä on yks kappale haavoittunutta ruoharia riesana.
Me hajaannuttiin ja koira pyöri rantamilla ja saikin aina välillä sorsan liikkeelle. Aikaa kului ja lopulta Möykky saikin sorsan hampaisiinsa ja toi sen pari metriä kuiville, mutta meni perskeles päästään sen irti ja seuras vaan perässä kun räähkä kömpi takaisin lampeen!! Oli sen verran kaukana ettei kukaan kerkinyt tuohon väliin ottaa elukkaa kiinni. Siinä välillä jo sitten pari sorsaa lensi yli uudestaan ja Alpo yritti yhtä polttaakin, mutta ei onnistunut. Minä siinä sitten porkkailin niillä paikkeilla missä koira oli räähkän päästänyt karkuun kun huomasin hyvin littuskaisen sorsan jalkojeni juuressa ja varovasti kumarruin ja sain sitä pillistä kiinni. Haavakko tallessa ja hyvä mieli vaikka toisaalta koiran toiminta vit--tikin.


Haavakko tallessa.


Nopea ampuja putsaa saalista!


Jahti ohi ja saaliin loppukäsittelyä.
_________________

[tetri]

Sait synninpäästön! Oli se sen verran tolkun toimintaa tuo haavakon hoitaminen.

[Vilperi]

Älä Tetri vielä kehu!! Tarina ei ole päättynyt.
_________________

[esteri]

Asiasta kolmanteen. Joko sinnoot Vilpertti käyttänyt sitä Möykkyä niissä haukkukokkeissa ?

[Vilperi]

Ei oo tullu sopivaa tilaisuutta!

Möykky järjesti isännälle pienet iltajahdit.

Täyskokoinen narttu poissa muonavahvuudesta!
_________________

[Vilperi]

Kun saaliit oli saatu käsiteltyä asianmukaisesti, niin lähdimme Mutteriin tauolle ja siellä oli muitakin jahtimiehiä. Alpo kaivoi kuuluisan pohjattoman "mattinsa" esille ja tarjosi kaatohuikat.(eikä ollut mitään Koskenkorvaa )
Tarinoita kuunnellessa ja makkaroita paistaessa kului jonkun aikaa ja oli taas aika lähteä liikkeelle. Me Alpon ja Möykyn kanssa lähdimme idänpuolelle ja Pena koiransa kanssa pohjoisen suuntaan. Mitään tapahtumia ei ollut, mutta olihan nätti ilma kävellä. Penan koirakin ilmaantui maisemiin ja se sai jonkun haukun, mutta siitä ei sen selvempää tullut. Olimme itsekin jo kääntyneet pohjoisen suuntaan ja parinsadan metrin päässä oli toinen lampi jossa myös oli ruokintalautta, joten päätimme koukata sitä kautta jos vaikka sorsia löytyis. Lähestyimme varovasti, mutta ei mitään suurempaa tunkua ollu lammella. Yks telkkä kuitenkin lensi vastapalloon ja mä sitä ammuin kerran ja kun lähti rättinä putoamaan niin en paikannut. Ja se oli virhe se!!! Samassa kun se putos veteen niin sukelsi ja nousi pintaan jossain viidenkymmenen metrin päässä. Sinne mä koitin sitä paikata mutta arvata saattaa kuis siinä kävi.
Taas kierreltiin lampea ja koira sen aina välillä löysi ja välillä äijät, mutta ei siitä sen valmiimpaa tullut. Ja Mörri per--le teki saman mokan kuin aamulla; otti sen kerran kiinni ja toi pari metriä kuiville ja katteli perään kun telkkä meni takasin veteen! Lopulta meidän oli pakko luovuttaa ja lähteä pois. (mä kävin parin päivän päästä kiertämässä pariin kertaan sen lammen, mutta ei sieltä mitään löytynyt)
Palattiin Mutterille ja pistettiin kamat autoihin ja siirtyminen majapaikkaan alkoi.

Tässä pari kuvaa siitä lammesta:


Ruokintalautta:



_________________

[Vilperi]

Kaupassa käynnin jälkeen tultiin sitten Kärnälän kämpälle ja sielläkin oli lämmin vastaanotto; sauna lämpimänä ja niin pois päin. Taas tarinoitiin ja siinä sivussa heiteltiin kamat tupaan, koirille evästä ja vettä ja taidettiin siinä jotain suolapalaa itsekin ottaa. Mailmaa paranneltiin lauteilla ja saunan jälkeen aloin sitten valmistelemaan ruuan laittoa.
Taisi olla Pena joka pesaisi perunat ja minä tein ruisjauhoista, suolasta ja pippurisekoituksesta leivitystarpeet ahvenfileitä varten, pari kananmunaa vatkasin sitten toiselle lautaselle. Aika kului rattoisasti kaloja paistessa ja poikien jutusteluja kuunnellessa. Kokin hommissa on ainoastaan yksi huono puoli; itse pääsee vasta viimeisenä ruokapöytään! Yöpuullekin mentiin ihan kohtuuajoissa vatsa kylläisenä.

Tuossa muutama kuva kämpältä:






Aamulla ajoissa ylös ja kahveenkeittoon ja uusi jahtipäivä oli alkamassa...
_________________

[220]

Kunhan tässä odotellaan.
Toivottavasti dementia ei vie jälkipolvilta tarinan loppuosaa.
_________________

[tetri]

Ainakin isäntäseuran nimi ja maa-alueet on nyt sevästi kerrottu. Olikos muuten lumikengille käyttöä?

[Vilperi]

Vilperi on vaihteeks ny Satakunnan puolella Palokatkon vieraana. Saas nährä kuis äijien käy!? Saunahommat ainaskin onnistu;


_________________

[Repesorsa]

[tetri]

No huh huh...

[esteri]

Pefletit rutussa...