Näytä edellinen aihe :: Näytä seuraava aihe |
Kirjoittaja |
Viesti |
BRjvee Kanta-asiakas
Liittynyt: 04 Elo 2009 Viestejä: 914
|
Lähetetty: 22.03.2012 12:08 Viestin aihe: |
|
|
No nyt, sano Ahlaisten äijä kun karhu paattiin hyppäs...
JJR:n petitouhut on asiaa.
--pikkuisen käyp katteeksi tuo jyrsinkones. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JokuUkko Kanta-asiakas
Liittynyt: 29 Jou 2007 Viestejä: 8486 Paikkakunta: Turku
|
Lähetetty: 22.03.2012 12:46 Viestin aihe: |
|
|
Tuo linjaus/koronsäätö piippukourun "epoksipisteiden" avulla on nerokas ajatus Eipä ole tullut aiemmin edes mieleen... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
EAn Kanta-asiakas
Liittynyt: 09 Syy 2010 Viestejä: 646 Paikkakunta: Varsinais-Suomi
|
Lähetetty: 22.03.2012 14:22 Viestin aihe: |
|
|
JokuUkko kirjoitti: | Tuo linjaus/koronsäätö piippukourun "epoksipisteiden" avulla on nerokas ajatus :) Eipä ole tullut aiemmin edes mieleen... |
JJR:n ratkaisu on tosiaan fiksuin näkemäni. Ne mahdolliset jännitykset vältetään oikeasti ja kehys tulee myös täsmälleen samaan paikkaan kuin ennenkin. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
RiUDE Kanta-asiakas
Liittynyt: 24 Maa 2004 Viestejä: 20455 Paikkakunta: Savonlinna
|
Lähetetty: 22.03.2012 15:27 Viestin aihe: |
|
|
Hienoa jälkeä.
Vaan kuinka toimii "tavanomaisen" petauksen yhteydessä, ts. kun ei tehdä pilaripetausta? _________________ Savo suureksi. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JJR Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2006 Viestejä: 291
|
Lähetetty: 22.03.2012 17:54 Viestin aihe: |
|
|
Pilaripetaus on mulle se "tavanomainen" mutta jos pilarit haluaa jättää pois niin ei kai muu prosessi siitä paljon ota itseensä. Jotkut kannattomat ohjuriruuvit pitää käytännössä aina olla kuitenkin kehyksen suuntaamiseksi kiertosuunnassa (myös silloin kun tehdään ns. massapilarit).
Jos ei muuta ole käytössä niin kehyksen ruuveja vastaavat pitkät ruuvit joista on pää ajettu poikki ja tehty dremelillä/vast. lovi talttameisseliä varten. Ajavat saman asian kuin noi mun sorvissa pyöräyttämät ohjuriruuvit. Jos ruuvin varren paksuus ei riitä niin teipillä fylliä ja irroitusaine viimeiseksi päälle. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Maantiekiitäjä Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Syy 2008 Viestejä: 2543 Paikkakunta: Karu-Karjala
|
Lähetetty: 25.03.2012 15:37 Viestin aihe: |
|
|
Nuissa "mauserin" raudoissa tulee toi alarauta ja rekyylivastin toisiinsa kiinni niin sottailin, että voisko tuota etummaista "kombinaatiota" käyttää tavallaan pilarina ja tehdä vain takimmaisen kiinnityspultin kohdalle ns. normaali pilarin? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Gerberos Kanta-asiakas
Liittynyt: 22 Syy 2008 Viestejä: 3549 Paikkakunta: E-savo
|
Lähetetty: 27.03.2012 20:11 Viestin aihe: |
|
|
Hienoa työtä jjr:ltä. Tuo epoksimällein linjaus piipusta on ihan kelpo idea. Se että kuinka todennäköisesti jännityksiä saadaan aikaan kehyksestä puristamalla, on aika utopistista jos vain kiristys on järjen rajoissa, mutta eihän se ole väärin tehdä varman päälle. Ehkäpä siirryn itse tuontapaiseen linjaukseen ihan varuilta, tai sitten...
Tuota "savipatoa" en ole koskaan edes harkinnut patruunapesän alle, vaan työstän sinne menneen massan pois sitten kun irroitan raudat ja siistin petauksen muutenkin. Mielestäni massan on hyvä saada pursuta sinne minne se helpoiten pääsee, ainakin tuolla kohden. Toki lopputulos tuossakin näyttää olevan hyvä.
Tuosta pilaripetauksen teon periatteista on väännetty aiemminkin ja toivottavasti nyt jjr:n kuvat saa viimeiset paksuniskat ymmärtämään miksi on järkevin kiinnittää ne pilarit kehykseen ja pedata koko paketti. On aika usein vain nähty erilaisin tavoin petaus tehtynä useammassa vaiheessa, vaikka tuo yhtenä pakettina petaaminen on ainoa tapa jossa holkit ei voi asemoitua väärin suhteessa toisiinsa, kehykseen ja/tai muuhun petaukseen.
Kuis kasan kävi? Vieläkö on ruokalautas luokkaa vai joko ollaan jälkkäritasolla? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JJR Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2006 Viestejä: 291
|
Lähetetty: 28.03.2012 08:24 Viestin aihe: |
|
|
Valitettavasti ei ole ollut mahdollisuutta käydä vielä kokeilemassa
Polttelisi kyllä, mutta kun olen viimeisen vuoden aikana ampunut vähemmän kuin koskaan. Kaikki liikenevä vapaa-aika ja rahavarat on tullut tuupattua asesepinnässä tarvittaviin työkaluihin ja autotallin restauroimiseen verstaskäyttöön... |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 28.03.2012 11:52 Viestin aihe: |
|
|
Devcon on vissiin kanssa aika "jäykkää" tavaraa purkista otettuna. Onko tietoa mitä siinä on saostusaineena?
Kuinka paksuja kerroksia (millä tahansa) petausmassalla on "turvallista" kertapyyhkäsyllä laittaa? Olettaen tietysti, että jollakulla muulla on / tulee olemaan sama tilanne kuin itselläni, että jossain kohtia 2-3mm on vielä vähänlaisesti. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
JJR Kanta-asiakas
Liittynyt: 08 Maa 2006 Viestejä: 291
|
Lähetetty: 28.03.2012 12:30 Viestin aihe: |
|
|
Ei kai Devcon 10110 ole sen kummempaa kuin teräsjauheella tuhdinnettu kaksikomponenttiepoksi. Myös alu- ja titaaniversiot on saatavilla, mutta omasta mielestä ei merkitystä mitä edellämainituista käyttää. Onhan se jäykkää purkista otettaessa mutta kovetteen kanssa sekoitettu käyttövalmis aine vastaa kutakuinkin hammastahnaa tai sulatejuustoa, kevyt levittää, muttei valu. Joku lasikuitupakkeli on huomattavasti ikävämpi aine käsitellä, sitkasta ja jäykkää, ei täytä koloja muuten kuin painamalla ja samalla meinaa paeta koloista levityslastan mukana. On kivuliaana tuoreessa muistissa, koska just täytin yhden tukin sovitukset, tukista tulee ns. master kopiojyrsintä varten.
Kerroksen paksuudesta. Itse tulee käytettyä jotain millin tienoilla. Aivan paperinohutta ei kannata käyttää koska se ei tue puuta lainkaan. Paksumpi kerros taas kutistuu enemmän (kaikki petausmassat vetäytyvät kasaan jonkun nollaa suuremman määrän, Devcon vähemmän, jotkut muut enemmän ) joten paksumpi peti ei ole aina parempi.
Pilarit on kuitenkin se homman pihvi ja kun ne niin näppärästi saa liimattua tukkiin petausmassalla niin se kannattaa ulottaa samalla koko kehyksen alapuoliseen tilaan, jolloin saa samalla vaivalla kaupanpäällisiksi jonkunlaisen puskurikerroksen puun vääntyilyä vastaan. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 28.03.2012 14:14 Viestin aihe: |
|
|
Siihen tulokseen tulin jo jossain kohin, että nuo petausmassat ovat eri saostusaineilla olevia valmiita epoksiseoksia. Pysyn alkuperäisessä suunnitelmassani, ja teen noita seoksia itse jahka saan vihdoin tilattua epoksia purnukan tai pari (JET 500 suunnitelmissa). Tiedä sitten paljonko epoksilaadulla on merkitystä.
Ilmeisesti saostusaineen valinnalla voi hieman vaikuttaa valmiin valoksen kovettumisen yhteydessä tapahtuvaan kutistumiseen ja pintakovuuteenkin. Teräsjauho oli alunperin mielessäkin, nythän se sitten varmistuu toisellakin mielipiteellä että "sitä ne muutkin käyttää"..
Saisikohan tuota kutistumista vähennettyä paksussa kerroksessa jakamalla pintoja, esim. alkuun raa'alla epoksilla pinnan laminointi, sitten hieman saostetulla alkukerros "perustuksille", ja sitten varsinainen petaus about valmiin petausmassan sakeuteen tehdyllä teräsjauho-epoksi-sekoitteella? _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
euroshopperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Elo 2008 Viestejä: 3839
|
|
Takaisin alkuun |
|
|
Sarvikuono Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Tam 2008 Viestejä: 9694 Paikkakunta: Suuri tyhjiö keskellä ei-mitään
|
Lähetetty: 29.03.2012 00:09 Viestin aihe: |
|
|
TUolla jannulla tuntuu muutenkin mopo karanneen käsistä. Hää hakee liki nolla-kutistuvaa ainetta ja jättää agraglassit käyttämättä.
Petaileeko se sitten jotain rannikkotykkejä vai mitä, jos perus petauskamojen kovuus ei riitä.
edit: kun pidetään kuitenkin mielessä, että kama johon tuossakin raudat pedataan on puuta.. _________________ Video meliora proboque deteriora sequor. |
|
Takaisin alkuun |
|
|
KaatoPera Kanta-asiakas
Liittynyt: 01 Tou 2010 Viestejä: 957
|
Lähetetty: 29.04.2012 16:46 Viestin aihe: |
|
|
Ajattelin tänne laittaa kysymyksen browningin a boltin tehdaspetauksesta, onkohan tuo nyt hyvä petaus, kun ase on pedattu vain lukon etupuolelta eikä takaa ollenkaan? Joissain muissakin tehdapyssyissä olen samanlaiseen törmännyt. Sovitus sinänsä on varsin tiukka, mutta olisiko käyntiin mahdollisesti vaikutusta jos aseen petaisi uudelleen? |
|
Takaisin alkuun |
|
|
euroshopperi Kanta-asiakas
Liittynyt: 02 Elo 2008 Viestejä: 3839
|
Lähetetty: 29.04.2012 19:02 Viestin aihe: |
|
|
No mä petasin sen A-boltin uudestaan. Ja alko jo osumaan.
Devconia laitoin ja yön yli annoin kovettua. Ulosvetäjällä raudat lähti irti. Petaus oli pakko suorittaa, koska rekyylivastin oli irti piippua vaihdettaessa ja asemoinnista ei enää ollu täyttä varmuutta. _________________ http://fi.wikipedia.org/wiki/J._V._Snellman |
|
Takaisin alkuun |
|
|
|