Jahti/Jakt kiikarit

[Unforgiven]

[Niko H]

[Peltsu]

Otetaampa matematiikka avuksi.

Sikakalliskiikari maksakoot 1800 ja sen laatu on 9,0 asteikolla 0-10, jolloin hintalaatusuhde on 1800/9 = 200

Sikahalvan kiikarin hintalaatusuhde on yhtä hyvä kuin sikakalliinkin, näin väitettään. Ja sen hinta on 129 €. Mikä on laatu, eli x ? 129/x = 200 -> x = 129/200= 0,645. Noh, onhan tuo kuitenkin positiivisella puolella !

[Spede]

vaikka hinta/laatusuhde on paikallaan niin sen pitää kestää ja toimia kuten mainostettu "vastaava maksaa 1000 €" kiikari.

Rahoja ei saa takaisin kuluttajasuojaan vedoten enää takuun (5v) loppumisen jälkeen. Käyttöhyöty 20%/vuosi aiheuttaa sen.

[Vortex]

Kyllä se matematiikka joillekin on vaikeaa....

Jos toisen kiikarin hinta on 1800 eur ja laatu 9, on hintalaatusuhde 200, joten tooooodella huono verrattuna kiikariin, jonka hinta on 300 ja laatu 7. Hintalaatusuhde on vain 42.86, eli hinta on huomattavasti lähempänä laatua.

Halvemman kiikarin tapauksessa joudut maksamaan ainoastaan 42.86 yksikköä rahaa (euroja) saadaksesi yhden yksikön laatua. Kalliimman kiikarin tapauksessa maksat huimat 200 yksikköä rahaa yhdestä laatuyksiköstä!! Maksat siis laadusta yli 4.5 kertaisen hinnan verrattuna kustannukseen halvemman kiikarin kohdalla. Kustannus muuttuu vielä huomattavasti, jos käytetään mainittua 129 euron hintaa.

Vaikka tuon 300 euron kiikarin laatu olisi 4, eli huonoin kouluasteikolla, on hintalaatusuhde silti 75, joka on edelleen yli 2,5 kertaa parempi kuin kalliimman kiikarin kohdalla. Vaikka kalliin kiikarin laatu olisi paras, eli 10, pysyy suhde halvemman puolella vielä 2,4 kertaisena.

Kerro minulle siis yksikin järkevä syy ostaa kalliimpi kiikari, jos puhutaan hinta-laatu suhteesta!?


_________________

[Peltsu]

Voihan se matikka vaikeaakin olla mutta...

tässä oli kyseessä tapaus jossa hintalaatusuhde on tiedossa (=sama kuin kalliilla kilpailijallansakin, näin oli väitetty) ja kun hintakin on tiedossa, ainoa tuntematon muuttuja oli sen halvan laatu, joka näin peruskoulumuistista tuli merkittyä x:llä. Näillä lähtötiedoilla loin aika normaalinoloisen ensimmäisen asteen yhtälön, josta saatiin x ratkaistua ihan 1. asteen yhtälön ratkaisusääntöjen mukaisesti.

Tuossa laskelmassa ei ole mitään väärin, tarkistuta vaikka matikan opella. Minä tarkistutin jo.

[Niko H]

Tuohon matematiikkaan kun sotkee vielä mukaan 4 takuuvaihtoa, uudet kohdistukset, panokset, kiikariton aika jolloin kaverit on metsällä, harmaat hiukset, perhesuhteen rippeet ja alkoholismin.
Sitten kun pähkäilee nuille arvoja ja pisteitä niin avot on soppa valmis.

Se on makuasia sano koira kun muniaan nuoli.
_________________
" Se on hyvä lähtee talveen, kun on tavin takaneljännes pakkasessa..."

[-Erästelijä-]

Täytyy myös ottaa huomioon se, kuinka kauan kiikari keskimäärin kestää. Halpoja pilipali kiikareita voi joutua ostamaan repullisen samassa ajassa jonka laadukkaampi kiikari kestää. Tunnettuahan on että köyhällä ei oo varaa ostaa halpaa...

[Spede]

[Vortex]

[piki]

Onko tällä palstalla olevat tosiassa noin..." tyhmiä", koska kiistellään noin yksinkertaisesta asiasta?
Ainakin minun järki jo sanoo, että ei tuohon..erätukun mainoksessa sanomaan hintaa voi saada laadukasta tuotetta. Toki kiikari pelaa ns. satunnaiskäytössä, mutta ei siitä ole kovempaan käyttöön.
Itsellä on periaate aseita ym. ostettaessa, kun kerralla ostaa kunnolliset niin ei niitä tarvitse olla joka syksy vaihtamassa. Ja minulla on asia toiminu yli 30 v. Ei ole tarvinnu katua yhtäkään ostosta.
Jokainenhan saa tietysti koittaa ns. onneaan, että mistä pääsis aidan läpi helpoimmin.
Mielestäni mikään ei ole sen..v...mäisempää, kuin tilanne, että metso istuu latvassa ja mielessä pyörii epäilys kiikarin luotettavuudesta. Eli kyllä metsällä pitää olla kunnon välineet ja niihin voi luottaa, ettei ammunta ole arpa peliä.
Eli nytkin alkavalle havulinnun metsästys kaudelle pankaahan aseet ja kiikarit kuntoon. Jokainen mahdollisuuksiensa mukaan.

Sanonta halvalla ei saa hyvää pitää sataprosenttisesti paikkansa.

[Peltsu]

[Vortex]

[Kiul]

Mielenkiintoista vääntöä.

Minusta alussa on väittämä:
'Joten hinta/laatu-suhde ei välttämättä ole parempi/huonompi kuin kalliimpienkaan'
Jonka voisi ajatella sisältävän väitteen, että hinta/laatu-suhde on sama.

Toisaalla on väittämä:
'Ei se ihan niin onnistu, koska halvemman kiikarin hintalaatusuhde ei ole noin onnettoman huono kuin kalliimman! Se ei ole halvemman osalta 200'

Tämän väittämän mukaan hinta/laatu-suhde on erilainen.

Matematiikalla sitten 'todistetaan' eri asioita ja on luonnollista, että lopputulos on erilainen katsantokannasta ja lähtö-oletuksista johtuen.

Pidän Peltsun laskemaa lähempänä alkuperäistä väitämää olevana.

[Vortex]

saahan sen käännettyä ihan miten vaan, kun muuttaa asteikkoa.
Jos huomasit, kirjoitukseni oli hieman kieli poskella kirjoitettuja, joten käytännön kannalta niillä ei juurikaan ole painoarvoa. Oikaisin vain aikaisemmin esitetyn virheellisen ajattelumallin. Peltsun kannattaisi kertoa matikan opesta vaikka rehtorille. Saisitte ehkä tilalle hieman pätevämmän opettajan!
_________________