Kanalinnustuskausi 2011 (tynkä vuosi?)

[eräjormeliini]

[tukelius]

[tukelius]

[Lyrurus]

Normaalisti 300-600? Hupsista. Eikös teillä päin ole lintukatoja ollenkaan?

[tukelius]

[Lyrurus]

Luulenpa tukelius, että olet aika nuori mies, jos et ole lintukatoja nähnyt. Ja luulenpa. että näet niitä vielä. Mutta jos niitä ei kerran Puttaalle tule, niin olkoon.

[tukelius]

[Lyrurus]

No kuuntelepas tukelius, kun paapa kertoo. (Usko minua, minä en valehtele.)

Viimeisin synkemmän puoleinen lintukato, joka sattui vielä kaikille kanalintulajeille yhtä aikaa oli täällä Keski-Suomessa joskus 1980-luvun alkupuolella. Sen jälkeen eri lajien rytmit jostain syystä erosivat toisistaan ja jollakin kanalinnulla saattaa nykyään olla hyvä vuosi ja toisella huono. Tuon viimeisen isomman kadon jälkeen systeemi myös on tasoittunut siten, että huippuvuodet eivät ole olleet ihan älyttömiä, eivätkä katovuodet kovin synkkiä.
Mutta nyt tänä vuonna teeritiheydet alkavat olla sitä luokkaa, ettei tiedä, mitä tässä vielä tapahtuu. Pahimmillaan edesssä voi olla vuosien 1976-78 kaltainen katastrofi, mutta toivottavasti ei. Tavallisesti huipputiheydet ovat nimittäin edeltäneet huippuhuonoja tiheyksiä.

Niin ja tuosta vuodesta 1990 lähtien (laskin että muutit silloin Puttaalle) lintukannat ovat olleet aika tasaisia. Jossakin on ollut mikrokatoja, mutta jos viitsii ajaa 30 kilometriä johonkin suuntaan, niin lintuja saattaa löytyä taas hyvin.

[tukelius]

laskuoppi taitaa papalla heittää.. mut melko tasaseen on lintuja ollu vaikka jossain puhuivat ihan lähivuosina lintukadosta mut ei sillä että kanalinnut mahottomasti kiinnostais onko niitä paljon vai vähän ku niitä aina kuitenki on niin kauan ku metsiä on ja niin kauan ku niitä on ni niitä saa saaliks sen verran mitä on tarvis. Ja kato tai ei ni en juurikaan seuraa muuta suomea ku käveltävää riittää omissa alueissa ja tiedän vaan mitä omilla alueilla tapahtuu milloinkin ja huhupuheiden varassa sit mitä muualta kuuluu.

[Lyrurus]

Niinpäs heitti laskuoppi. Ja minä kun laskin vielä moneen kertaan ja tarkistin.

[eräjormeliini]

Ei se niin nuukaa...
_________________

[PSa/ent. Kytösavu]

lähinnä huvittaa tuo lumen määrän vaikutus pesinnän onnistumiseen,
siitähän tässä lintusadossa oli kyse eikä talvehtimisesta
Selvästi talvehtiminen on ollut hyvänä pohjana runsaille lintukannoille, ja kuoriutumisen aikainen keli on vielä varsin ratkaisevassa osassa.
Paksu ja sopivan pehmeä lumikerros suojaa lintuja aika hyvin saalistajilta, vaikka esim. kettu ja näätäkin nappaa jopa raavaan metson kiepistä joskus.
Omien huomioiden mukaan lähes samat emolinnut löytyvät loppusyksystä alkaen hyvinä lumitalvina keväälläkin hengissä samoilta alueilta. Mutta myös vahvoja uroslintuja tarvitaan, pienille soitimille ei kanoilla ole hinkua. Nyt niitäkin jäi hyvin henkiin lumipeitteen ansiosta. Varsinkin viime talvena puhuttiin lintubongareiden julkaisuissa nuorien kanahaukkojen menehtymisistä, vaikka ruokaa oli hyvin(piilossa).
_________________
pekka.salomaki(at)gmail.com

[Pohjola]

no, joopa joo. meillä tais olla viimetalvena lunta vähemmän ku aikoihin.
en usko pätkääkään tuohon lumen kummoseen vaikutukseen.

pesintä onnistu ja sillä siisti.

[Koukkupolovi]

Lumityyppi on tärkeämpi kuin lumen määrä.
Vaikka pohjoisessa ei lunta paljoa ollut, oli se pehmyttä hötölunta ja linnut pääsivät hyvin kieppiin, jossa tarkenivat ja pysyivät kuivana. Hanki ja hankikerrokset paksussakin lumessa hankaloittavat ja estävätkin kieppieloa.
Jos Pohjola muistat, viime talvi oli yksi pisimpiä pakkastalvia aikoihin. Muistaakseni vastaava oli vv 1965-66, jolloin peräkkäisiä pakkaspäiviä oli reilusti yli 100.
Täällä Kainuussakin oli viime talvena 105-115 pituinen pakkasjakso, so miinuksella oltiin, vaikka pakkasta ei -30 enempää ollut kuin muutamana päivänä, joten kiepissä lepääville ja yöpyville linnuille talvi oli kaikin puolin hyvä.
Petolinnut taas eivät lepää tai yövy kiepissä, joten pitkä pakkasjakso palellutti niitä.
_________________
Hoc iam omni varietate caret.

[jussijänismies]

Mitenkä se Pohjola nyt noin tietämätöntä lumen vaikutuksesta esittää? Tuohan nyt on perin selvä ja tutkittu asia..

Mitä tulee teerien parveentumiseen, niin lumeton syksy ja alkutalvi tekee sen, etteivät vielä ole niissä suurimmissa tokissa. Lumien ja pakkasten tultua kerääntyy pienemmät sakit yksiin ja määrät kasvaa. Ei muuten talvella juuri näy yksinäisiä teeriä.
_________________
Jussa