Soiden tulevaisuus

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

"Ojitettu korpi sai uuden mahdollisuuden
Kuivatettujen soiden ennallistamisesta on saatu lupaavia kokemuksia. Tarkoituksena on palauttaa luontoon soiden ojituksen takia uhanalaisiksi käyneitä elinympäristöjä. Soiden pelastusoperaatioiden tulevaisuutta uhkaa rahoituksen väheneminen."
http://areena.yle.fi/tv/1612351

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

Viimepäivien sateet ovat saaneet melkoisen määrän turvetta ja muuta ainesta liikkeelle vesistöihin.

Vapon sivulla voi seurata lähes reaaliaikaista kiintoaineen mittaustulosta, josta huomaa kuinka merkittävä on kovan sateen vaikutus:
http://www.vapo.fi/turvetuotantoavastuullisesti/ymparistonsuojelu/jatkuvatoiminen-mittaus/rukoneva

Aris60 · Kanta-asiakas Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295

Näkyykö sieltä myös mistä kiintoaine on peräisin? Niinpä. Eiköhän nyt viimeinkin olisi aika tutkia mistä huuhtoutuvat kiintoaineet ovat peräisin? Ei palvele kenenkään etua huutaa ja vaahdota jostakin asiasta kun todellinen tieto ei riitä. Oma veikkaukseni on turvesoiden olevan osaltaan myös ilmiön taustalla. Jollakin prosentilla kokonaisuudesta. Pienemmällä kuin nykypäivän luonnonsuojelussa oletetaan. Samalla turvesoiden pölyhaitat ovat loppuneet täydellisesti hetkeksi sateiden takia. Jos linkitetystä mittauksesta katsotaan kiintoaineiden määrää vesikuutiossa ei tilanne ole ollenkaan noin hälyyttävä kuin hukkuva idealisti huutaa. Kiintoaineen määrä kasvaa ja sitten romahtaa hyvin nopeasti kun virtaama kasvaa maksimiinsa ja pitkällä kuivalla kaudella kerääntyneet partikkelit lähtevät liikkeelle. Kesän pölyt pestään pois hyvin nopeasti. Samon mukana on paljon orgaanista kasviperäistä jätettä. Luonnontilaiset suot tasaisivat virtausta. Mutta vähenisikö kokonaismäärä? Se taas riippuisi vapautuvien ravinteiden kokonaismäärästä.

Vuonna 2012 asiaa on tutkinut mm. Hannu Marttila Oulun Yliopistosta. Turvetuotantoalueiden valuamavesien huippuvirtaamaa säätämällä voitiin tutkimuksessa kiintoaineen määrää pienentää 60-95% ainakin tilapäisesti. Virtaamahuiput pienenivät 10-90%. Paikasta riippuen.

Ja kun muistetaan turvetuotannon tulvahaittojen olevan huipussa käynnistysvaiheessa ja uusilla tuotantoalueilla on mehtään tainnut valita taas kerran ideologisesti oikean mittausjakson ja mittauspaikan. Kahdesta alueesta pidempään käytössä olevan alueen sateella huuhtoutuva kiintoainemäärä on vain 1/3 uudesta alueesta. Asiasta pitää keskustella ja haitat tunnustaa. Uuden alueen haitat ovat pienemmät huuhtoumien osalta pitkällä ajanjaksolla. Käsitellen sitä kokonaisuutena. Mielenkiintoista oli kuitenkin huuhtoutuvan typen määrä. Se on 10% turvetuotantoalueella verrattuna peltohehtaariin Jaana Rintalan gradun lukuihin verrattuna. Muiden tutkimusten mukaan peltohehtaarilta tapahtuva kiintoaineen huuhtoutuminen on myös suurempaa. Ruokaa tarvitaan myös tulevaisuudessa kuten mysö energiaa turpeesta. Keinoja vähentää haittoja on useita. Turvetuotantokäytössä olevan suon kiintoaineen määrä vuodessa vastaa 2,6 hengen puhditettujen jätevesien kiintoaineiden vuosittaista raja-arvoa. Jos suo ei ole tuotantokäytössä yksi ha suota vastaa yhtä henkeä kiintoaineiden osalta. Turvetuotannosta aiheutuva kiintoainepäästö vastaa noin 40000 ihmisen puhdistettujen jätevesien kiintoaineiden määrää. Paikallisesti haitat voivat olla kyllä jossakin suuriakin turvetuotannosta. Ei kuitenkaan ajateltaessa valtakunnallisesti. Eli pistämällä Seinäjoen vedenpuhdistus tiptop kuntoon on vähennetty tällä osa-alueella koko turvetuotannon haittaa vastaava ympäristön kuormitus pois. Todellisessa elämässä hyöty olisi kuitenkin suurempi, jos fosfori ja typpi samalla otettaisiin talteen.

Turvetuotantoa paljon suurempi sameuttava vaikutus on sisämaan yhdyskuntajätteiden (osittain) puhdistettujen jätevesien laskeminen jokiin. Harva kuitenkaan vaatiin juomaveden ottoon täysin suljettua järjestelmää. Kysymys onkin siitä onko jokin saastutus hyväksyttävämpää kuin toinen? Miksi sameutuminen on pahinta Itämeren osalta Suomenlahdella ja Saaristomerellä vaikka turvetuotannon haitat siellä ovat pienempiä kuin Perämerellä?

Itse uskon eurojen menevän parhaaseen käyttöön uusimalla maatalouden ympäristötukijärjestelmän kriteeristön. Metsänojitusten suunnittelua, toteutusta ja valvontaa kiristämällä tukiehtojen täyttämiseksi. Ja viimeksi kiinnittämällä huomiota myös yhdyskuntajätevesien kiintoaineen nykyistä parempaan kiintoaineen suodattamiseen. Nykyisin monia lintuvesiä ja kosteikkoja ei luonnonsuojelumääräysten takia voida käyttää hyväksi kiintoaineen suodattamisessa, vaikka ne sopisivat siihen hyvin laajojen kaislikoiden vuoksi. Nyt sama jätevesi siirretään putkilla muutaman kilometrin päähän rannasta ja sekoitetaan puhtaaseen meri- tai järviveteen.

Todella tehokas (ja kallis) menetelmä parantaa ympäristön tilaa olisi kielto laskea virtaaviin vesiin mitään ilman saostusaltaita tai jotakin muuta saostusjärjestelmää. Tämä kielto koskisi turvetuotantoa, yhdyskuntajätevesiä, metsäojia ja pelto-ojia. Esim. Helsinki joutuisi nopeasti vaikeuksiin nykyisillä puhdistusratkaisuillaan. Puhumattakaan monesta sisämaan maaseutukaupungista. Ja tämäkään ei poistaisi rankkojen sateiden aiheuttamaa samenemista ja kiintoaineiden, humuksen, ravinteiden huuhtoutumista. Mutta ravinteiden määrä vähenisi.

Nostamalla yksi asia pinnalle on lämmittävä vaikutus sama kuin pissaisi housuunsa. Itse puen mielummin lisää lämmintä päälle ja kusen äyskäriin.

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

Niin, tuon edellisen viestini linkin päässä oleva mittausasemahan on Vapon valitsemassa paikassa, kaiketi turvetuotantoalueella heti puhdistusjärjestelmien jälkeen.
Viivojen kulusta näkee sen, minkä tietysti pystyy päättelemäänkin, eli hurjat sateet saavat myös kiintoaineet liikkeelle suuressa määrin. Ne siis eivät pysähdy juurikaan vesiensuojelurakennelmiin kuten pienen virtaaman aikana pitäisi tapahtua. Tämä on kuitenkin ihan varteenotettava ongelma, sillä kunnon sateita tulee silloin tällöin, ja joidenkin tietojen mukaan tulevaisuudessa kenties useamminkin.

Toki sitten kun mennään tarpeeksi alavirtaan, on mukana humusta ja kiintoainetta metsäojista, hakkuualueilta ja pelloilta, riippuen mitä alueelta löytyy.
Osuudet ovat eri alueilla tietysti jonkin verran erilaiset, mutta oikeista täysin varmoista osuuksista minä en osaa mennä sanomaan mitään. Toivottavasti lähitulevaisuudessa tulee sellaisia lukuja eri puolilta maata, joista voidaan olla yksimielisiä.

Epäilen vain että turvetuotannon vesiensuojelu ei tule koskaan olemaan laajalti sillä tasolla että nyt länsi-suomeen tulleiden sademäärien aikana voisi vesiensuojelu toimia normaalisti. Näinollen päästöjä tulee tulevaisuudessakin turpeennostoalueilta. Mutta tuleehan niitä päästöjä jatkossa myös metsistä ja pelloilta ja asutuskeskuksista ja vähän kaikkialta...
Pieniä parannuksia voidaan siis tehdä näissä kaikissa, ei sitten tule kenellekään liikaa velvoitteita eikä liian suuria laskuja. Rolling Eyes

Aris60 · Kanta-asiakas Liittynyt: 08 Huh 2004 Viestejä: 3295

Niin tässä taitaa kyllä tarkoituksena selvitä ihan ilmaiseksi. Lopettamalla turvetuotanto ja määräämällä kaikelle suoluonnolle niin korkea suojelustatus, että soiden taloudellinen käyttö ei ole mahdollista. Luonto kiittää jos sama raha pistetään esim. jätevesien puhdistamiseen yhdyskunnissa. Mutta uskonto on uskonto aina.

Monikohan tulee ajatelleeksi, että ilman ojituksia ja ihmisen aiheuttamaa vaikutusta soiden määrä lisääntyy jatkuvasti varsinkin Länsi-Suomessa. Tämä johtuu maan tasaisuudesta, kylmästä ilmastosta, suhteellisen runsaista sateista. Haihtuminen ei kykene pitämään yllä tasapainotilaa. Nyt kun vielä sateiden uskotaan tulevaisuudessa lisääntyvän tulee harkittavaksi millaista kehitystä etenkin Pohjanmaalla halutaan. Soistuminen on määrällisesti yleisintä metsämailla. Soistuminen tulee kyllä supistamaan luonnon, sekä eläinten että kasvien, monimuotoisuutta tulevaisuudessa.

http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/suot

Jbear · Kanta-asiakas Liittynyt: 06 Maa 2004 Viestejä: 5531

Turve pitäis ottaa ilman suurempia pinnan repimisiä. Vähän niinku rasvaimun tyyliin. Pieni reikä ja skuuppia töhnä sitä kautta. Laughing

_________________
The worst Part of Cencorship is *** !
Ei kaikkien arvitse olla idiootteja. Riittää ku enemmistö o -> demokrtia

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

TURVE ON FOSSIILIPOLTTOAINE
http://www.kaleva.fi/blogit/pohjoisen-aani/tuiran-poika/84/turve-on-fossiilipolttoaine/3035/

Kertaukseksi turvepropagandan kumoamista blogisti Veikko Ervastin kynästä

Peto · Lähetetty: 22.07.2012 18:54 Viestin aihe:

Metsäarska · Kanta-asiakas Liittynyt: 09 Mar 2004 Viestejä: 1066

Kyllä noita soita Suomessa piisaa. Ja kansantaloudellisesti on melkoisen merkittävää, että energia saadaan omasta takaa. Ite kun nähnyt sitäkin aikaa kun soita ojitettiin viljelyksille ja metsän kasvulle niin tuntuu todelliselta hölmöläisen hommalta pyrkiä rajoittamaan soiden käyttöä. Sitten soilta tulevat valumat, nehän ovat puhdasta luonnon tuotetta, ei esim mitään saastetta verrattuna vaikkapa viemäreiden yhdyskuntajätteisiin. Ei muuta kuin suot hyötykäyttöön, riittää niitä silti metsästykselle ja muulle virkistyskäytölle.

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

Oli muuten uskomattoman vähäisellä asiantuntemuksella kirjoitettu tuo Kalevan juttu. On uskomatonta, että suomalaisen korkeakoulututkinnon suorittanut ei tiedä oman alansa, tuossa soista, tuon enempää. Todennäköisesti kirjoittaja on ideologian sokaisema.

Suomessa on suopinta-alaa yhteensä 10 milj. ha. Niistä on ojitettu noin puolet. Ojitetuista alueista vajaa miljoona hehtaaria on peltoina ja loput metsätalouskäytössä. Turvetuotannossa on vajaa prosentti suopinta-alasta. Noin miljoona hehtaaria soista on suojeltu. Turvekuutiometreistä ei lähimainkaan puolet ole ojituksen piirissä. Ehkäpä neljännes on lähempänä totuutta.

Metsäojitukset yleensä päästävät kiinteää ja liuennutta humusta vesistöihin. Tutkimusten mukaan noin 30 vuotta vanha ojikko päästää saman verran eloperäisiä aineita, kuin päästää luonnontilainen suo. Vesistöissä oleva liuennut humus on pääosin peräisin metsäojituksista, jonkinverran myös eloperäisiltä pelloilta.

Soiden sanotaan olevan kuin pesusieniä, jotka imevät valtavasti vettä runsaiden sateiden aikana. Tuokin näkemys on puhtaasti ideologian tuote, eikä perustu tosiasioihin. Suossa oleva kuollut kasvikerros nimittäin lahoaa välittömästi joutuessaan ilman hapen kanssa tekemisiin ja haihtuu hiilidioksidina ilmaan. Siis samanaikainen toimiminen hiilinieluna ja vesien kerääjänä on mahdotonta. Viimeksi 2000 -luvulla oli kuiva kesä, jolloin suot vapauttivat hiilidioksidia paljon enemmän, kuin pintakerros sitä sitoi. Suon pintakerroksen ikä on vain muutama vuosi, eikä suinkaan tuhatta tai tuhansia vuosia.

Suot myös toimivat jatkuvasti metaanilähteinä kasiaineksen hajotessa hapettomassa tilassa. Metaani on 23 kertaa pahempi kasvihuonekaasu, kuin on hiilidioksidi. Ja turpeen hapeton hajoaminen jatkuu ympäri vuoden. Iki-roudassa olevat suot aiheuttavat valtavia metaanipäästöjä, jos niiden routa sulaa.

Aidot fossiiliset polttoaineet ovan jopa satatuhatta kertaa vanhempia, kuin ovat jääkauden jälkeen syntyneet turvekerrokset. Suo on pinnaltaan elävä ja yhtä nuorta, kuin on mikä tahansa kasvillisuus kenttäkerroksessa.

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

Toisto pois

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

Puula-foorumin esityksiä turvetuotannon vesistövaikutuksista
http://puula.fi/?o=12&lang=0

Vapo: Turvepäästöt ovat hallinnassa
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/vapo-turvep%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t-ovat-hallinnassa-1.20927

Vapo korvauksiin kalakuolemista
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/vapo-korvauksiin-kalakuolemista-1.20618

Vapo laiminlyönyt ilmoitukset
http://yle.fi/uutiset/vapo_laiminlyonyt_ilmoitukset/6231480

EDIT:
Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiperusteet murenevat
http://www.iisalmensanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/turvetuotannon-vesist%C3%B6vaikutusten-arviointiperusteet-murenevat/753635

Turpeennoston vesistö-vaikutuksia on aliarvioitu
http://www.iisalmensanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/turpeennoston-vesist%C3%B6-vaikutuksia-on-aliarvioitu/753681

mehtään · Kanta-asiakas Liittynyt: 21 Tam 2009 Viestejä: 1385

Turvetuotanto synnyttää jätevesiä
http://www.kymensanomat.fi/Mielipide---Sana-on-vapaa/2012/08/02/Turvetuotanto+synnytt%C3%A4%C3%A4+j%C3%A4tevesi%C3%A4/2012313853769/69

xyxy · Kanta-asiakas Liittynyt: 29 Elo 2007 Viestejä: 2548

mehtään se jaksaa linkittää kirjoituksia turpeennoston haitoista. Ei siinä mitään, jos kirjoitukset olisivat objektiivisia ja faktapohjaisia. Mutta kun tuo nykysuojelu on valtaosin vääristelyä tai suoranaista valehtelua. Ojala Pohjanmaalta on yksi pahimpia valehtelijoita näissä suoasioissa. Tuli tuossa kansallispuistohankkeessa hyvin esille.

Tämä "veljes - siskokunta" koostuu maankattavasta "suojelijaverkostosta", jotka kukin vuorollaan kirjoittavat mielipiteitä turvetuotannon haitoista ja muut sitten linkittävät niitä kaikkiin mahdollisiin sivustoihin, kuten tänne ja rakentavat näistä kirjoituksista "faktaa".

Niin, miksi luonnonsuojelua ei voi perustaa puhtaisiin faktoihin ja kertoa asiat sellaisena kuin ne oikeasti ovat, eikä etsiä joitakin ääriesimerkkejä ja yleistää niitä.