Sumatra 2500R

[mikan]

[mikan]

Jos Sumatra on tehokas ilmakko kesällä, niin talvi ja pakkanen verottaa sen tehoa siinä missä ampujankin.

Ammuskelin tuossa Sunnuntaina muutaman laakin ja totesin, ettei piiskan sivallusta saa kuulumaan, oli tehonsäädön asento mikä hyvänsä. Ilmaa kyllä kului senkin edestä. Kronottamiseen Shootin cronyllä keli oli aivan liian pimeä.

Joku täällä foorumilla mietti CO2:n ja lämpötilan suhdetta, joka ei hääviä tulosta anna. Muttei se paineilmakaan ole immuuni lämpötilan vaikutuksille.

Ainoat pelit, joissa lämpötila ei taida suuremmin vaikuttaa ampujaa lukuun ottamatta lienevät jousitoimiset pelit.

Suostuisikohan joku jousi-vehkeen omistajista palelemaan hiukan tieteen puolesta.
Eli 10 koelaukausta nopeusmittarin lävitse. Odottamista 15-20 minuuttiin, jotta ase saavuttaa ulkoilman lämpötilan ja sen jälkeen uusi 10 lks koesarja kronon lävitse.

Akateemisesti kiinnostaa, onko lämpötilalla mitattavaa vaikutusta lähtönopeuteen.
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi

[TRK]

Viime kevättalvella ammuin pakkassäällä ulkona Diana 100:lla ja FWB 300:lla. Dianasta (puristeilma) loppuivat tehot pahasti aseen jäähdyttyä - osumat laskivat ja oikein huolella. Matkaa oli tuommoiset 27 metriä, muistaakseni.

FWB 300 taas - muistaakseni - naksutti menemään pois tiehensä ilman havaittavaa osumapisteen laskemista.

Tämä on täysin anekdotaalinen havainto, joka ei perustu kronomittauksiin ja joka koskee enintään näitä kahta kokeiltua yksilöä.

TK

[Turust]

Lämpötilasta johtuvat metallien laajenemiset ja supistumiset ja siitä johtuvat kitkat selittänevät mahdolliset tehomuutokset.
_________________
Ohiampuja

[hatsanistiII]

Itse vältellyt pakkasessa ampumista, kun jostain on päähäni pinttynyt ajatus, että tiivisteet "jäykistyvät" jossain pisteessä miinuksen puolelle mentäessä ja eivät välttämättä toimi toivotulla tavalla.
Tiedä sitten, että onko kyseessä urbaanilegenda vai olisiko tuossa perää.
Lähinnä sprinkun muovitiivisteet arveluttavat.
_________________
I love the smell of Hatsan in the morning

[kap4]

Tein työtä käskettyä ja mittasin jousipelin (hw 97) Pcp (Steyr). Varastossa ensin mittaukset molemmilla ja sitten 20 astetta lämpösempään 3 tunniksi. Jousipelillä ei mitään eroa nopeudessa, Pcp:llä n. 20m/s kovempaa lämpösenä. On tämä tiedossa ollut mutta ei ole ikinä tullut tuollalailla kokeiltua.

Tuolla eräässäkin ketjussa jota yritin aloitella tuosta lentoradasta ja sen muodosta (meni niin asiasta toiseen että täytyi lopettaa koko homma toistaiseksi) valkkasin justis tuon jousipelin sen takia kun ei tarvitte säädellä noita nopeuksia joka lämpötila asteen muutoksen jälkeen.

[mikan]

Kap4:n mittaus vahvistaa toisin sanoen sen, mitä fysiikkaa ja matematiikkaa taitava ystäväni ampumista tuntematta heitti suoralta kädeltä.

Koska Kap:n peli on reguloitu ja regulaattorin antama paine ei ole käytännössä riippuvainen lämpötilasta johtuvat tämän nopeusmuutoksen tekijät laukaisuventtiilin jälkeisistä seikoista.

Tästä voi nopeasti vetää sellaisen johtopäätöksen, että piipun lämpötilalla on suurikin merkitys painekäyrään luodin edetessä piipussa.

Lisäksi ilman tiheys on surkean pieni verrattuna vaikkapa rautaan, niin piipun varastoima lämpöenergia näyttelee hyvin merkittävää seikkaa painekäyrässä.

Laukaisuventtiilin toiminta tai ilman virtaus aseessa ei merkittävästi muutu 20 asteen lämpötilaeroista, joten.....

Eli kuumalla piipulla saa paremman lähtönopeuden kuin kylmällä piipulla, jos kaikki muut seikat pysyvät suurin piirtein entisellään.

Tässä sitä tutkimista sitten riittää! Taas......
_________________
Suomen ilma-aseharrastajat ry (SIHry), Ilma-aseharrastajien edunvalvoja!
http://www.sihry.fi

[kap4]

Jottei homma liian helpoksi menisi niin jousipelin reagoimattomuus koko lämpötilan muutokseen tuo oman mausteensa.

[lutkuttaja]

Jotenkin on sellainen tunne, että tuossa on jotain muutakin kuin piipun lämpötila.

Tuliko noita 20 m/s nopeampia laukauksia useita? Eikö jouskarillakin näkyisi eroa, jos ero olisi piipussa?

[mikan]

[lutkuttaja]

Ainakin kaasun massa on suurempi kylmässä. Painaako se nopeammin venttiiliä kiinni, vai vaatiiko painavamman kaasuklöntin kiihdytys piipussa oman osansa energiasta?

[mikan]

[hatsanistiII]

Eräässä kirjassa väitettiin heidän testi-sprinkkunsa nostavan ilman lämpötilan hetkellisesti 816 celciukseen. Jonkun laskukaavan olivat tuosta vääntäneet ja käsittääkseni ase ei ollut mikään hirmuinen tykki.
Ei nyt sattunut äkkiseltään silmään, että mikä pyssy mahtoi olla kyseessä.
Ei taida hirmuisesti vaikuttaa tuommoinen 20 celsiuksen muutos ympäröivässä ilmassa.
Olivat myös käämineet pytyn ympärille lämmitysvastuksen ja järkevillä lämpötiloilla ei lähtönopeuden muutosta ollut havaittavissa, eivätkä olleet muissakaan testeissä semmoista huomanneet.
Vasta kun pytty oli lämmennyt sormia polttavaksi, alkoi pyssy "detonoimaan", eli pytyssä alkoi tapahtuman agressiivista räjähtelyä ja ase muuttui totaalisen epävakaaksi.
Olivat testanneet myös jäähdyttää pyttyä. En nyt äkkiseltään keksi suomennosta mutta näin se meni:
"We also cooled the cylinder by injecting refrigerant into a jacket surroundin it. Having left the rifle cocked so that the air inside had plenty of time to cool, we again found that the velocities were much the same as for a gun at normal temperatures." Eli jotain jäähdytyssettiä ruiskuttivat pyttyä ympäröivään johonkin ja jättivät aseen vireeseen, jotta pytyn sisällä oleva ilmakin ehtii jäähtyä. Tälläkään ei ollut suurempaa vaikutusta asiaan.
Väittäisin tuon alarajan tulevan vastaan siinä vaiheessa, kun tiivisteet eivät enää toimi oikein. Tavan vaseliini toiminee vielä -30C asteen lämpötiloissa, mutta entäpä ne tiivisteet?
Jos koneessa on hieman väärän tyyppiset rasvat, niin sittenhän tuommoinen lämpötilan muutos saattanee hieman vaikuttaakin lähtönopeuksiin palamisprosessin hyötysuhteen kautta.
Onhan tuo parin laukauksen "lämmitystarve" havaittu ainakin noissa nahkatiivistevehkeissä. Oman nahkapyssyn heitot ovat tosin luokkaa muutama m/s ensimmäisen kolmen-viiden laukauksen verran ja sen jälkeen taas toimii lähes +-1 m/s alueella ja tismalleen samaa nopeutta ampuu ainakin 4-22 celsiuksen välillä.
_________________
I love the smell of Hatsan in the morning

[lutkuttaja]

Taidetaan puhua sujuvasti sekaisin reguloidusta ja reguloimattomasta. Pitäisikö selvyyden vuoksi keskittyä toiseen kerrallaan? Oliko Sumatran säiliön koko 2,8 desiä? Silloin siellä olisi 200 barin paineessa ilmaa n. 70 grammaa. Paljonko tuosta tulee laukausta kohti? Paljonko siitä on sitten 10%, siis suunnilleen paineen alenema kylmässä? Sen verran taitaa "luodin" paino muuttua.

Tuolla on käppyrä oman B3:n vaatimasta lämmityskäytöstä.
http://forum.eralle.net/viewtopic.php?t=34926&start=15

[mcMike]